Kolmiportaisen tuen toimintamalli nuorten psykososiaaliseen tukeen ja tukitoimien järjestäytymiseen
Toimintamallin tuen portaat pohjautuvat THL:n varhaisen tuen portaisiin 1) varhainen ennaltaehkäisevä tuki (vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta) 2) varhainen hoito (ammatillinen tukihenkilösuhde) 3) varhainen kuntoutus (psykologi).
Kolmiporras-hankkeen ydinteemat ovat pohjoiskarjalaisten nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä ennaltaehkäisevän tuen tarjoamiseen ja saamiseen liittyvien haasteiden ratkaiseminen.
Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää kahden sosiaali- ja terveysalan järjestön (Joensuun Setlementin ja Joensuun seudun omaishoitajien) ennaltaehkäisevistä palveluista ja hyvinvointialueen (Pohjois-Karjalan Siun Sote) palveluista "yhden puhelun" -toimintamalli, jolla hankkeen kohderyhmän edustajalle (13-18 vuotias psykososiaalisia haasteita kohtaava nuori) järjestetään hänen tarpeitaan vastaava ennaltaehkäisevä palvelu helposti, nopeasti ja joistavasti.
Toimintamallin ideana on ollut vähentää hajallaan olevien ennaltaehkäisevien palveluiden aiheuttamia palveluohjauksen ongelmia, mikä helpottaa ammattilaisten tuen järjestämistä. Toimintamalli ehkäisee tuen tarvitsijan palvelusta toiseen siirtelyä ja madaltaa hänen kynnystään tuen vastaanottamiseen.
Hankkeessa rakennettavan toimintamallin on ollut tarkoitus tukea psykososiaalisista haasteista kärsiviä nuoria joustavasti ja pitkäjänteisesti sekä siirtää painopiste korjaavista palveluista ennaltaehkäisevään toimintaan. Hankkeen näkökulman on ollut tarkoitus olla vahvasti ennaltaehkäisevä, koska mielenterveyshäiriöistä johtuvan työkyvyttömyyden ehkäisy alkaa parhaimmillaan lapsuuden oikeanlaisilla ja oikea-aikaisilla tukitoimilla ja tarvittaessa nopealla hoitoon pääsyllä. Kehittämistyössä ennaltaehkäiseviä palveluita on levitetty ja jalkautettu maakunnan reunuskuntiin, joissa on puutettav tukipalveluista.
Hankkeen tavoitteena on ollut tukea pohjoiskarjalaisten psykososiaalisista haasteista kärsivien nuorten mielenterveyttä ja tätä kautta heidän opiskelu- ja työllistymiskykyään ennaltaehkäivän ja varhaisen puuttumisen avulla. Tavoitteena on ollut tukea nuorten mielenterveyttä vaiheessa, jossa toimintakykyä uhkaavat riskit eivät ole vielä realisoituneet.
Hankkeen pohja-ajatuksena on ollut kehittää ja tiivistää hyvinvointialueiden palveluiden ja kolmannen sektorin yhteistyötä ja kehittää kaikkien toteuttajien osaamista kohderyhmän tukemiseen liittyen. Toimintamallia sekä hankkeen tuottamaa tietoa ja osaamista kohderyhmään, kehitettyyn toimintamalliin sekä järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyöhön liittyen on ollut tarkoitus levittää muiden nuorten palveluita järjestävien ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten käyttöön.
Hankkeen raamit ja tavoitteet ovat säilyneet koko hankkeen ajan ennallaan. Hankeaikana tehtyjen havaintojen ja opittujen asioiden seurauksena on kuitenkin päädytty tekemään joitakin muutoksia ja uudelleen järjestelyjä. Näillä on pyritty ratkaisemaan käytännön työssä esiintyneitä haasteita, kuten kolmannelle portaalle tarvittavan osaavan henkilön löytymistä.
Kolmiporras-hankkeessa on voitu hyödyntää Alisa-toiminnan nuorten ohjaajan osaamista nuorten hoivaajien tukemisessa sekä nuoreen hoivajuuteen liittyvien tunteiden käsittelyssä. Nuorten hoivaajien kanssa on käytetty Huolikortit - nuorten hoivaajien huolia -korttipakkaa tukemaan nuorta tunnistamaan roolinsa perheessä nuorena hoivaajana.
Joensuun Setlementin erityisosaamista on sosiaalinen ja sukupuolisensitiivinen nuorisotyö. Siinä jokaista nuorta tuetaan löytämään oma potentiaalinsa omana ainutlaatuisena itsenään. Nuorille halutaan mahdollistaa yhteisöön kuulumisen kokemus ja he saavat osallistua toimintaan omien taitojensa mukaan yhteisön tasavertaisina jäseninä.
Nuorten kanssa toimiville sekä nuorten palveluita järjestäville ammattilaisille tehtyjen haastatteluiden perusteella ammattilaiset kokevat kolmiportaisen tuen mallin helpottavan nuorten palveluohjausta. Tukihenkilöihin on saatu helposti yhteys, nuorelle on saanut avun nopeasti ja verkostotyö tukihenkilöiden kanssa on ollut toimivaa. Yhden puhelun malli koettiin selkeäksi ja erinomaiseksi tavoitteeksi missä tahansa työssä.
Kolmiportaisen tuen koettiin olevan erityisen merkittävää syrjäseuduille, koska palveluita tai työntekijöitä ei ole samanarvoisesti saatavilla kaikilla alueilla. Tukihenkilöiden jalkautuminen esimerkiksi perheen kotiin tai perheen asuinpaikalla ei ollut merkitystä palvelun saatavuuden kannalta.
Kolmiportaiselle tuelle on nähty selkeä tarve ja sen on koettu sekä täydentävän, että paikkaavan puuttuvia palveluita. Kolmiportainen malli koettiin toimivaksi erityisesti siitä näkökulmasta, että tuen tasoja on erilaisia ja kunkin nuoren kohdalla voidaan yksilöllisesti miettiä, minkä tasoista tukea juuri tämä nuori tarvitsee.
Hankkeeseen ohjautuneet 13-18 vuotiaat psykososiaalisia haasteita kohtaavat nuoret, jotka hyötyvät ennaltaehkäisevästä tuesta. Nuoria on ohjattu hankeeseen heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten, kuten kuraattoreiden, palvelutarpeen arvioinnin tiimin sosiaalityöntekijöiden tai perheneuvoloiden psykologien toimesta. Joidenkin nuorten kohdalla yhteyttä on ottanut suoraan nuoren huoltaja.
Hankkeeseen osallistuneet nuoret ovat kasvattaneet itsetuntemustaan ja tunnetaitojaan luovien menetelmien sekä vertaistuellisten tapaamisten kautta. Toiminnallisuus on näytellyt suurta roolia hankkeen tukihenkilötoiminnassa.
Järjestölähtöisen tuen periaatteena on ollut yksilöllisyys ja joustavuus, mikä on koettu merkittävänä vahvuutena hankkeessa. 1. portaan vapaaehtoisia aikuiskavereita on koulutettu toimintaan maakunnan reuna-alueilla, jolloin heidän tukensa on saavuttanut nuoria, jotka asuvat kauempana maakuntakeskuksesta. Myös 2. ja 3. portaan tukihenkilöt ovat tarvittaessa matkustaneet nuorten luokse harvaan asutuille alueilla ja kulkeneet nuorten rinnalla näiden omassa arjessa, elämässä ja ympäristössä. He ovat työskennelleet nuorten kanssa näiden yksilöllisistä lähtökohdista käsin myös iltaisin ja viikonloppuisin sekä antaneet tukea konkreettisten asioiden hoitamisessa, jotka voivat kasaantuessaan aiheuttaa merkittävää kuormitusta. Tämä on koettu keskeiseksi lisäarvoksi, sillä nuorten tukipalveluiden piiriin pääseminen on maakunnan reunuskunnissa kasvukeskuksia haastavampaa.
Kolmiporras-hankkeen toiminnassa mukana olleet 2. portaan nuoret ovat osallistuneet sekä Joensuun Setlementti ry:n sosiaalisen ja sukupuolisensitiivisen nuorisotyön, että Joensuun seudun omaishoitajat ry:n Alisa-toiminnan vertaistuellisiin tapaamisiin. Tukihenkilö on käynyt nuorten kanssa Setlementin Tyttöjen tuvalla, sateenkaarinuorten Moninaisuus meissä -illoissa sekä toiminnallisissa Teema torstai -illoissa. Alisa-toiminnan vertaistuellisiin tapaamisiin ovat osallistuneet 2. portaan nuoret hoivaajat.