Kolmiportaisen tuen toimintamalli nuorten psykososiaaliseen tukeen ja tukitoimien järjestäytymiseen
Toimintamallin tuen portaat pohjautuvat THL:n varhaisen tuen portaisiin 1) varhainen ennaltaehkäisevä tuki (vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta) 2) varhainen hoito (ammatillinen tukihenkilösuhde) 3) varhainen kuntoutus (psykologi).
Toimintamallin nimi
Toimintamallin tuen portaat pohjautuvat THL:n varhaisen tuen portaisiin 1) varhainen ennaltaehkäisevä tuki (vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta) 2) varhainen hoito (ammatillinen tukihenkilösuhde) 3) varhainen kuntoutus (psykologi).
Kolmiporras-hankkeen päätavoitteena on ollut ennaltaehkäisevä ja varhainen puuttuminen; tukea nuorten mielenterveyttä vaiheessa, jossa toimintakykyä uhkaavat riskit eivät ole vielä realisoituneet.
Kolmiportaisen tuen toimintamallin tavoitteena on ollut tarjota tarpeisiin vastaavaa tukea nuorille, joilla on psykososiaalisia haasteita. Nuorille tarjottava tuki on jaettu kolmeen eritasoiseen portaaseen nuoren haasteista riippuen.
1. ja 2. porras tarjoavat nuorelle ennaltaehkäisevää tukea, jonka tavoitteena on oikea-aikaisesti ehkäistä haasteiden kasaantumista. 3. portaalla nuorelle tarjotaan tukea silloin, kun haasteet ovat jo kasautuneet ja nuorella havaitaan psyykkistä tai sosiaalista oireilua. Jokaiselle portaalle on määritelty tunnusmerki, joiden perusteella nuori ohjataan joko ennaltaehkäisevään tai korjaavaan tukeen.
-
Porras: Ennaltaehkäisevä vapaaehtoisen aikuiskaverin tuki
Luotettavan vapaaehtoisen aikuiskaverin seuraa, kunnioittavaa kohtaamista ja rinnalla kulkemista.
-
Porras: Ennaltaehkäisevä ammatillisen tukihenkilön tuki
Ammatillista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä keskustelutukea, ohjausta ja neuvontaa sekä kannattelua haastavissa tilanteissa.
-
Porras: Laaja-alaiseen arviointiin perustuva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen vahva tuki
Suunnitelmallista ja tavoitteellista työskentelyä, joka pohjautuu hoidon- tai palvelutarpeen arviointiin. Nuoren kokonaistilanteen huomioiva tuki on koordinoitua sekä usein moniammatillista. Tuki synnyttää asiakkuude sosiaali- tai terveydenhuoltoon ja sen sisältö kirjataan asiakas- tai potilastietojärjestelmään. Tukeen sisältyy yleisesti myös yksilötyöskentely nuoren kanssa.
-
Portaan ennaltaehkäisevä vapaaehtoisen aikuiskaverin tuki:
Tässä mallissa 1. porras on koulutetun ja ammatillisesti ohjatun vapaaehtoisen aikuiskaverin tukea. He tarjoavat nuorille mielekästä tekemistä, kunnioittavaa kohtaamista ja rinnalla kulkemista. Sosiaalialan järjestö kouluttaa vapaaehtoisia aikuiskavereita ja etsii heistä sopivan henkilön nuoren tueksi. Aikuiskaverin rikosrekisteriote tarkastetaan ennen nuoren tapaamista. Aikuiskaveri ja nuori tapaavat kahdestaan 1-4 kertaa kuukaudessa molemmille mielekkään ja nuoren toiveita ja tarpeita vastaavan tekemisen sekä keskustelun merkeissä. Tukisuhde kestää vuoden, jonka jälkeen se päätetään yhdessä sovitusti. Halutessaan nuori ja aikuiskaveri voivat jatkaa tukisuhdetta myös pidempään.
Tämä porras soveltaa Joensuun Setlementti ry:n Isosisarus-toimintaa.
Vähimmäistyöntekijäresurssi, jonka järjestäjätaho tarvitsee 1. portaan palveluita tuottaakseen on aikuiskaveritoiminnan koordinaattori, jonka tehtäviin kuuluu: aikuiskaveritoiminnan markkinointi, vapaaehtoisten aikuiskavereiden kouluttaminen ja ohjaaminen, aikuiskaverihakemusten vastaanottaminen, sopivien aikuiskaveri-nuori -parien muodostaminen, aikuiskaverin tukitoimet (säännölliset tukikeskustelut, jatkokoulutukset ja virkistystoiminta), tarvittaessa yhteydenpito nuoren huoltajiin (esimerkiksi huolen herätessä).
-
Portaan ennaltaehkäisevä ammatillisen tukihenkilön tuki:
Toisen portaan ammatillinen tukihenkilösuhde on ammatillista ja tavoitteellista tukihenkilötoimintaa. Tässä tukisuhteessa nuori saa elämäänsä rinnalla kulkevan aikuisen, jolla on valmius ohjata, neuvoa sekä tukea nuorta kuormittavissa ja mielenterveyttä haastavissa ongelmissa.
Tämän portaan tuki on ammatillisen tukihenkilön antamaa tavoitteellista, pitkäjänteistä ja yksilöllistä matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää tukea. Nuoren ja tukihenkilön tapaamiset tarjoavat nuorelle ensisijaisesti keskusteluapua ja -tukea, neuvontaa, ohjausta ja kannattelua nuoren haastavissa elämäntilanteissa, nuoren omilla ehdoilla. 2. portaan tapaamiset pitävät sisällään nuoren toivomaa ja tämän tarpeita vastaavaa toimintaa, joka tapahtuu tarvittaessa nuoren omassa ympäristössä ja arjessa. Tapaamisten määrä ja tiheys määräytyy nuoren toiveiden ja tarpeiden perusteella. Tässä mallissa tukihenkilö on sosiaalialan järjestössä työskentelevä sosiaali- ja terveysalan ammattilainen.
Tämä porras soveltaa Joensuun seudun omaishoitajat ry:n Alisa-toiminnan yksilötukea.
2. portaan palveluita tuottaakseen järjestäjätahon tulee rekrytoida ammatillisten tukihenkilöiden lisäksi tukihenkilötoiminnan koordinaattori, joka vastaanottaa tukihenkilötoiminnan hakemukset, tekee arvion tuen tarpeen tasosta (verkkohakemuksen sekä tarkentavien, tarvittavien tahojen kontaktointien perusteella) sekä valitsee nuorelle tukihenkilön.
Jos sama organisaatio tuottaa sekä 1. että 2. portaan tukitoimintaa, sama henkilö voi toimia molempien portaiden koordinaattorina. Tällöin molemmille portaille haetaan samalla, taustaorganisaation verkkosivuilla sijaitsevalla hakemuksella Kolmiportaisen tuen mallin tukihenkilötoimintaan ja aikuiskaveritoimintaan.
Koordinaattori voi myös toimia itse tukihenkilönä tai esimerkiksi tukihenkilötiimin vastaavana tukihenkilönä. Tukihenkilöiden määrä riippuu alueellisen tarvekartoituksen tuloksista sekä taustaorganisaation resursseista.
-
portaan laaja-alaiseen arviointiin perustuva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen vahva tuki
Kolmas porras on hyvinvointialueen tuottamaa vahvaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen tukea. Tuki on monialaista ja koordinoitua sekä perustuu yksilökohtaiseen ja kokonaisvaltaiseen palvelutarpeen arviointiin. Käytännössä tuki voi olla tarpeen mukaan esimerkiksi lapsiperheiden sosiaalipalveluja, kasvatus- ja perheneuvolan palveluja, lastensuojelun palveluja, kuntoutuspalveluja tai erikoissairaanhoidon palveluja.
Kolmiporras-hankkeen ydinteemat ovat pohjoiskarjalaisten nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä ennaltaehkäisevän tuen tarjoamiseen ja saamiseen liittyvien haasteiden ratkaiseminen.
Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää kahden sosiaali- ja terveysalan järjestön (Joensuun Setlementin ja Joensuun seudun omaishoitajien) ennaltaehkäisevistä palveluista ja hyvinvointialueen (Pohjois-Karjalan Siun Sote) palveluista "yhden puhelun" -toimintamalli, jolla hankkeen kohderyhmän edustajalle (13-18 vuotias psykososiaalisia haasteita kohtaava nuori) järjestetään hänen tarpeitaan vastaava ennaltaehkäisevä palvelu helposti, nopeasti ja joistavasti.
Toimintamallin ideana on ollut vähentää hajallaan olevien ennaltaehkäisevien palveluiden aiheuttamia palveluohjauksen ongelmia, mikä helpottaa ammattilaisten tuen järjestämistä. Toimintamalli ehkäisee tuen tarvitsijan palvelusta toiseen siirtelyä ja madaltaa hänen kynnystään tuen vastaanottamiseen.
Hankkeessa rakennettavan toimintamallin on ollut tarkoitus tukea psykososiaalisista haasteista kärsiviä nuoria joustavasti ja pitkäjänteisesti sekä siirtää painopiste korjaavista palveluista ennaltaehkäisevään toimintaan. Hankkeen näkökulman on ollut tarkoitus olla vahvasti ennaltaehkäisevä, koska mielenterveyshäiriöistä johtuvan työkyvyttömyyden ehkäisy alkaa parhaimmillaan lapsuuden oikeanlaisilla ja oikea-aikaisilla tukitoimilla ja tarvittaessa nopealla hoitoon pääsyllä. Kehittämistyössä ennaltaehkäiseviä palveluita on levitetty ja jalkautettu maakunnan reunuskuntiin, joissa on puutettav tukipalveluista.
Hankkeeseen ohjautuneet 13-18 vuotiaat psykososiaalisia haasteita kohtaavat nuoret, jotka hyötyvät ennaltaehkäisevästä tuesta. Nuoria on ohjattu hankeeseen heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten, kuten kuraattoreiden, palvelutarpeen arvioinnin tiimin sosiaalityöntekijöiden tai perheneuvoloiden psykologien toimesta. Joidenkin nuorten kohdalla yhteyttä on ottanut suoraan nuoren huoltaja.
Hankkeeseen osallistuneet nuoret ovat kasvattaneet itsetuntemustaan ja tunnetaitojaan luovien menetelmien sekä vertaistuellisten tapaamisten kautta. Toiminnallisuus on näytellyt suurta roolia hankkeen tukihenkilötoiminnassa.
Järjestölähtöisen tuen periaatteena on ollut yksilöllisyys ja joustavuus, mikä on koettu merkittävänä vahvuutena hankkeessa. 1. portaan vapaaehtoisia aikuiskavereita on koulutettu toimintaan maakunnan reuna-alueilla, jolloin heidän tukensa on saavuttanut nuoria, jotka asuvat kauempana maakuntakeskuksesta. Myös 2. ja 3. portaan tukihenkilöt ovat tarvittaessa matkustaneet nuorten luokse harvaan asutuille alueilla ja kulkeneet nuorten rinnalla näiden omassa arjessa, elämässä ja ympäristössä. He ovat työskennelleet nuorten kanssa näiden yksilöllisistä lähtökohdista käsin myös iltaisin ja viikonloppuisin sekä antaneet tukea konkreettisten asioiden hoitamisessa, jotka voivat kasaantuessaan aiheuttaa merkittävää kuormitusta. Tämä on koettu keskeiseksi lisäarvoksi, sillä nuorten tukipalveluiden piiriin pääseminen on maakunnan reunuskunnissa kasvukeskuksia haastavampaa.
Kolmiporras-hankkeen toiminnassa mukana olleet 2. portaan nuoret ovat osallistuneet sekä Joensuun Setlementti ry:n sosiaalisen ja sukupuolisensitiivisen nuorisotyön, että Joensuun seudun omaishoitajat ry:n Alisa-toiminnan vertaistuellisiin tapaamisiin. Tukihenkilö on käynyt nuorten kanssa Setlementin Tyttöjen tuvalla, sateenkaarinuorten Moninaisuus meissä -illoissa sekä toiminnallisissa Teema torstai -illoissa. Alisa-toiminnan vertaistuellisiin tapaamisiin ovat osallistuneet 2. portaan nuoret hoivaajat.
Kolmiportaisen tuen toimintamalli on kehitetty nuorten palveluita organisoivien sekä nuorten kanssa toimivien ammattilaisten työn suunnittelun ja järjestelyn tueksi. Toimintamalli on työkalu, joka ohjaa vastaamaan nuoren tuen tarpeeseen oikea-aikaisella ja -tasoisella tuella. Toimintamallia voi hyödyntää esimerkiksi tukihenkilötyön, palvelutarpeen arvioinnin tai muun palveluohjauksen työkaluna, mutta sitä voidaan hyödyntää myös suurempien nuorten tuen palvelukokonaisuuksien suunnittelutyössä.
Toimintamallin mukaista kolmen portaan tukea voi soveltaen tuottaa joko yksi järjestötaho tai useampi taho yhteistyössä niin, että eri tahot järjestävät eri portaiden tukimuotoa.
Toimintamallin tarkoituksena ei ole luoda kokonaiskuvaa järjestöjen tai hyvinvointialueen tuottamista palveluista. Kullakin portaalla kuvattu tuki on vain yksi osa järjestökentän tai hyvinvointialueen palvelukokonaisuudesta. Lisäksi hyvinvointialue tuottaa myös ennaltaehkäiseviä palveluita ja järjestöt voivat toimia myös korjaavan tuen palveluntuottajana.
Ennaltaehkäisevän tuen merkitys nuoren arjessa ja tulevaisuuden suunnittelussa. Hankkeessa on onnistuttu tukemaan parhaiten nuoria, joiden tuen tarpeet ovat olleet vielä lieviä. Luottamuksen luominen tukihenkilön kanssa on mahdollistanut vaikeistakin asioista puhumisen turvallisen aikuisen kanssa.
Ennaltaehkäisevän, varhaisen tuen näkökulman säilyttäminen voi olla haastavaa käytännössä nuorten arjen haasteiden takia.
Hankkeen palautekyselyiden perusteella useat toimintaan osallistuneet nuoret ovat kokeneet yksinäisyyden kokemuksensa vähentyneen sekä kykynsä ilmaista tunteitaan vahvistuneen. Vertaistoiminnassa on myös syntynyt uusia kaverisuhteita.
Kansikuva
