Oirearviolomake täytetään, jos epäillään koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-tartuntaa. Oirearvio on tarkoitettu koronavirustartunnan todennäköisyyden arviointiin sekä antamaan neuvoja hoidon tarpeen arvioinnista ja infektion leviämisen estämisestä.

Toimintaympäristö

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) teki tilauksen Koronavirustaudin oirearviosta 11.3.2020. Ensimmäinen versio saatiin tuotantoon Omaolo-alustalla 16.3.2020, samaan aikaan, kun Suomessa todettiin poikkeusolot. Oirearviosta on toistaiseksi julkaistu 24 kehitysversiota ja sen kehitystä jatketaan edelleen.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Koronavirustaudin oirearviolla on pyritty tarjoamaan kansallinen, yhdenmukainen ja luotettava tapa tehdä ajasta ja paikasta riippumaton lääketieteellinen hoidontarpeen arvio sekä arvioida koronavirustestauksen tarve. Lisäksi oirearvion kautta on pyritty tarjoamaan kansalaisille luotettavia ja selkeitä ohjeita siitä, miten heidän tulisi toimia erilaisissa pandemiaan liittyvissä tilanteissa. 

 

Koronavirustaudin oirearvion keskeisenä tavoitteena on ollut vähentää terveydenhuoltoon kohdistuvaa kuormitusta pandemian aikana ja säästää terveydenhuollon resursseja kriittisten toimintojen ylläpitoon. Oirearviolla on pyritty välittämään kansalaisille virallisia kansallisia ohjeistuksia sekä vähentämään informaatiotulvasta ja mahdollista virheellisistä tiedoista kansalaisille ja pandemian torjunnalle aiheutuvaa haittaa, tarjoamalla turvallinen ja helposti ymmärrettävä tiedon lähde.

 

Koronavirustaudin oirearvion avulla rajallista testauskapasiteettia on pyritty kohdentamaan täsmällisemmin niille, jotka siitä eniten hyötyvät. Näin on toisaalta pyritty vähentämään testien tarpeetonta käyttöä ja toisaalta ohjattu testiin henkilöitä, jotka eivät sinne ehkä muuten olisi osanneet hakeutua. Oirearviolla on myös pyritty tunnistamaan tilanteet, joissa terveydenhuollon ammattilaisen arvio on tarpeen ja siten pyritty ennaltaehkäisemään hoidon viivästymisestä mahdollisesti aiheutuvia komplikaatiota.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Oirearvion kehitykseen on aktiivisesti osallistunut pieni ryhmä kokenita asiantuntijoita, jotka ovat aiemmin vastanneet myös muun kansallisen Omaolo-palvelun sisällön kehityksestä. Pienen kehitystiimin ansiota kehitys ja kommunikaatio on ollut nopeaa ja tehokasta. Oirearvion kehityksessä on pystytty menestyksekkäästi hyödyntämään jo olemassa olevaa Omaoloa varten kehitettyä teknologiaa ja infrastruktuuria.

Oirearviota on kehitetty aktiivisesti kentältä saadun palautteen perusteella ja yhteistyössä THL:n ja DigiFinlandin asiantuntijoiden kanssa.   

 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Maaliskuussa 2020 vastaavia oirearvioita oli toteutettu muualla kohtalaisen vähän. Sittemmin vastaavien oirearvioiden määrä on lisääntynyt ja suomessakin on käytössä useampi samaan tarpeeseen vastaava palavelu.

Ratkaisun perusidea

Lomake täytetään Omaolo-palvelussa, jos epäillään koronaviruksen aiheuttamaa COVID-19-tartuntaa. Kysymyksiin vastataan huolellisesti ja totuudenmukaisesti.

Oirearvio on tarkoitettu koronavirustartunnan todennäköisyyden arviointiin sekä antamaan neuvoja hoidon tarpeen arvioinnista ja infektion leviämisen estämisestä. Oirearvio ei ole tarkoitettu kaikkien hengitystieinfektio-oireiden hoidon tarpeen arviointiin.

Ohjeistukset saattavat päivittyä nopeammin kuin lomake. Tämän vuoksi jokaisen annetun toimintaohjeen lopussa on linkki viimeisimpään päivitykseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

10/2021 mennessä oirearviota on käytetty yhteensä yli 3.5 miljoonaa kertaa. Helsingissä oirearvion avulla toteutetun itsepalveluprosessin (lääketieteellinen arvio ja suora ajanvaraus testiin) on arvioitu säästäneen n. 42 hoitajan työpanos ja n. 2.5 miljoonaa euroa vuosittain. Ekstrapoloituna koko Omaolon käyttöalueeseen (4+ miljoonaa kansalaista) koko pandemian aikana (1.5 vuotta), voidaan säästöjen arvioida olevan n. 280 terveydenhuollon ammattilaisen työpanos ja n. 25 miljoonaa euroa.

Terveydenhuollon ammattilaisilta saadun palautteen perusteella oirearvion ohjauksen osuvuus, eli herkkyys ja tarkkuus, on ollut hyvä.