Kotihoidon asiakkaan kokonaiskuvan seuraaminen Gillien eNERO-sovelluksella
Gillien eNERO-sovellus kokoaa kotihoidon asiakkaan tiedot eri järjestelmistä ja tekee tekoälyn avulla herätteitä asiakkaan voinnin muutoksesta. Hoitajat näkevät asiakkaan kokonaistilanteen yhdestä paikasta helposti luettavassa muodossa.
Tavoitteenamme on helpottaa sekä nopeuttaa hoitajien tekemää työtä ja tarjota asiakkaalle laadukasta hoitotyötä. Yhtenä tärkeänä osana tätä prosessia on tuottaa tietoa helposti hoitajan saataville. Gillie IO jota täällä Etelä-Karjalassa kutsutaan nimellä eNERO, on sovellus, joka kasaa kaiken asiakastiedon yhteen paikkaan. Näin hoitajat näkevät yhdestä paikasta kaiken asiakasta koskettavan hoitotiedon ja saavat tekoälyn nostamia herätteitä asiakkaan voinnin muutoksista. Kotihoidossa on ollut jo pidempään resurssi pulaa ja tällä tavalla ollaan voitu tuoda nopeasti saavutettavan kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta uudelle hoitajalle.
Aikaisemmin hoitajien täytyi hakea asiakasta koskevaa tietoa useasta eri paikasta. Nyt Gillien eNERO sovelluksen avulla saamme keskitettyä tiedot yhteen paikkaan helposti luettavaksi.
Kotihoidon teknologiaa koordinoivan yksikön kehittäjistä koostuva porukka, yhdessä Gillien kehittäjien kanssa on räätälöinyt meidän tarpeisiin olevan kokonaisuuden. Tätä on lähdetty yhdessä ensin kahden kotihoitoalueen kanssa testaamaan, tarkoituksena löytää järjestelmässä esiintyviä virheitä. Näin saamme kehitettyä yhteistyöllä hyvän ja toimivan järjestelmän joka palvelee hoitajia heidän työssään.
Kehitystyön valmistuttua aloitimme jalkautuksen kaikille kotihoitoalueille ja koulutimme koko EKSOTEn kotihoidon henkilökunnan käyttämään eNEROa osana hoitotyötä. Alku kehityksen avulla saimme suoraan toimivan järjestelmän kaikkien käyttöön eikä silloin enää järjestelmässä esiinny virheitä tai toimintahäiriöitä. Käyttöönotto on ollut näin sujuvaa ja tehokasta kaikille kotihoitoalueille.
Tärkeänä osana kehitystyötä on siis EKSOTEn kotihoitoalueiden Lappeenranta-itäinen ja Lappeenranta-Joutseno kotihoitojen henkilökunta, joiden avulla järjestelmä on saatu sellaiseen muotoon että se toimii hoitajia työssään hyvin tukevana osana.
Hoitajien työkiire helpottuu tiedonkeruun osalta ja koneilla istuttava aika lyhenee, lisäksi tavoite saada tieto myös käytettäväksi kentällä työskenneltäessä hoitajien puhelimien kautta.
Asiakkaiden hoitolaatu paranee ja pystymme entistä paremmin sekä nopeammin ennaltaehkäisemään voinnin muutoksia huonompaan suuntaan.
Entistä paremman ennaltaehkäisevän hoitotyön ansiosta syntyy myös kustannus säästöjä, kun vältymme turhilta sairaalareissuilta jotka olivat ennalta ehkäistävissä oikean tiedon avulla.
Järjestelmä tuottaa paljon erilaisia tilastoja, joita voidaan käyttää tiedolla johtamisen työkaluina.
Tilastoista nähdään käyttöastetta ja huoliherätteiden aiheuttamia reagointeja.
Hoitajien koulutus on keskiössä tässä suunnitelmassa. Jokaisen kotihoidon henkilökunta koulutetaan tiimeittäin, jotta koulutus kohtaa mahdollisimman monen hoitajan.
Yhteiskehittämistä tehdään aktiivisesti Gillie IOn osaajien kanssa.
Tiedottaminen muutoksista keskitetysti kaikille Etelä-Karjalan viidelletoista kotihoidon alueelle tukikäyttäjien avulla.
Järjestelmä ei suoraan näy mitenkään kotihoidon asiakkaille. Järjestelmä kasaa ja analysoi jo käytettävissä olevan potilastietojärjestelmän tietoa, jota kotihoidon henkilökunta hyödyntää uudella tavalla.
eNERO on siis tekoälyn valvoma ja tietoa käsittelevä tietoallas joka palvelee hoitajia hoitotyön suunnittelussa.
Kotihoidon asiakkaat saavat näin parempaa hoitoa ja hoivaa, kun heitä koskettava tieto on kasattu helposti luettavaan muotoon yhteen ja samaan paikaan.
Tärkeänä osakokonaisuutena kehitämme samaan aikaan Gillien kanssa uusia komponentteja osaksi eNEROa, näitä ovat laiterekisteri, joka on luotu omasta tarpeesta sekä lääkepoikkeamien, joka on ollut aiemmin muualla käytössä.
Järjestelmää testattiin ensin kahdella kotihoidon alueella, jossa samalla muodostettiin toimivaa toimintamallia järjestelmän käyttöä varten.
Vasta tämän jälkeen koko kotihoidon käyttöönottoa alettiin edistämään.
Tavoitteenamme on tavoittaa kotihoidon hoitajat ja avata silmät uudelle tavalle ajatella kotihoidon tiedonkäsittelyä. Tiedostamme, että tämä on uuden alku ja uuden oppiminen osaksi työtapoja on pitkä tie.
Koska tekoäly ei saa asiakkaasta tietoa ellei hoitaja ole tietoa laadukkaasti kirjannut, on kirjaamisen laadukkuutta tuotu taas uudelleen esille. Tavoitteena on tuoda tietämystä kirjaamisen tärkeydestä.
Tavoitteena on, että kotihoidon asiakkaan hoidon laatu pysyisi hyvänä, hoitaja resurssi haasteiden aikana.
Koetaan, että asteittainen käyttöönotto oli hyvä ratkaisu. Ensin kahdella alueella ja näillä alueilla muodostetut toimintamallit ja järjestelmän toiminta Etelä-Karjalan kotihoidon tarpeita vastaavaksi.
Koulutus olisi hyvä aloittaa ensin esihenkilöiden koulutuksesta ja informoinnista, jotta heillä olisi alusta asti henkilökuntaa kannustava asenne.
Koulutus on hyvä järjestää niin, että hoitajat pääsevät saman tien tietokoneille kokeilemaan järjestelmää ja ohjatusti etenemään vaihe vaiheelta. Tämä poistaa pelkoja järjestelmää kohtaan.