Kotihoidon Mobi -mobiilikirjaus, Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I1, TP5)

Pirkanmaan hyvinvointialueella pilotoitiin kotona asumista tukevissa palveluissa Mobi -mobiilikirjausta, jonka tavoitteena oli helpottaa hoitajien kirjaamiseen liittyvää työtä, yhtenäistää mobiililaitekantaa, sekä tuottaa kustannussäästöjä. 

Toimintaympäristö

Mobiililaite pilotoitiin hyvinvointialueen ikäihmisten palvelulinjalla, kotona asumista tukevissa palveluissa, kahdessa kotihoidon yksikössä. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kotihoidon ammattilaisilla on asiakaskäynneillä tarve kirjata ja tarkistaa sekä sosiaali- että terveyshuollon tietoja, käyttää eri sovelluksia esimerkiksi lääkkeiden, ruoka- ja hoitotarvikkeiden tilaamiseen ja tarvittaessa ottaa yhteyttä toisiin ammattilaisiin tai asiakkaan läheisiin. 

Aiemmin edellä mainitut tarpeet toteutettiin osin puhelimella ja osin toimistolla tietokoneella. Tämä toimintatapa edellytti ammattilaisilta useiden salasanojen ja asioiden hallintaa ja muistamista.

Pilotin tarkoituksena oli testata mobiililaite, joka mahdollisti yhdellä kirjautumisella pääsyn tarvittaviin tietojärjestelmiin ja sovelluksiin ollen samalla helppokäyttöinen ja kustannustehokas. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaalle ammattilaisten käyttämät monikäyttöiset laitteet näyttäytyvät ammattilaisten välisen tiedonkulun tehostumisena ja siten turvallisuuden tunteen voimistumisena. 

Ammattilaisen näkökulmasta on tarpeen löytää kirjaamista helpottava, useita järjestelmäintegraatioita mahdollistava helppo, monikäyttöinen ja kustannustehokas laite.

Organisaatiolle on tarpeen löytää laite, joka kustannustehokkaasti palvelee valitulla palvelulinjalla sekä asiakasta että ammattilaista. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Pilotissa on mukana ammattilaisia kotihoidon tiimeistä, laitetoimittajalta, hyvinvointialueen tietohallinnosta ja digikehittämisen tiimistä. 

Kotihoidon ammattilaisten rooli on testata laitetta käytännössä, ilmoittaa havainnot eteenpäin ja osallistua säännöllisiin pilottiryhmän tapaamisiin. 

Laitetoimittaja toimittaa laitteet sopimuksen mukaisesti, osallistuu pilottiryhmän säännöllisiin tapaamisiin ja puuttuu ilmoitettuihin havaintoihin laitetta koskien.

Hyvinvointialueen tietohallinnon ja digikehittämisen tiimin edustajat osallistuvat pilottiryhmän säännöllisiin tapaamisiin ja raportoivat pilotin etenemisestä palvelulinjalla. 

Tavoiteltu muutos

Pilotin tavoiteltuna muutoksena on saada käyttöön laite, jossa on kotihoidon ammattilaisten tarvitsemat sovellukset helposti, yhdellä kirjautumisella käytettävissä, laite on kustannustehokas ja laitteiden hallinta niin määrällisesti kuin sovellusten osalta on yhdessä paikassa. 

Muutoksen mittaaminen

Pilotin aikana ryhmällä on säännölliset, viikoittaiset teams-tapaamiset, jossa käydään läpi laitteen käytettävyyttä ja mahdollisia kehityskohteita. Laitteen käytettävyyden mittarina toimii kotihoidon ammattilaisten kokemukset laitteen käytöstä arjen työssä. 

Ratkaisun perusidea

Ikäihmisten kotona asumista tukevissa palveluissa tuotettu asiakirjatieto on tuotettu erilaisin mobiilikirjaamisen ratkaisuin tai jälkikäteen toimistolla, käynteihin nähden viiveellä. Pirkanmaan hyvinvointialueella on kokemusta mobiilikirjausratkaisusta Mobista, joka on todettu turvalliseksi ja kustannustehokkaaksi ratkaisuksi sairaalapalveluissa kirjaamiseen. Tässä pilotissa mobiilikirjaamisen Mobi-ratkaisun käyttöä pilotoidaan ja arvioidaan kotihoidossa. 

Mobiiliratkaisu mahdollistaa yhteiskäyttölaitteet henkilökohtaisten puhelinten sijaan. Tällä hetkellä henkilökohtaiseen käyttöön suunniteltuja laitteita on arvioitu tarvittavan 1800kpl. Mobi -mobiiliratkaisulla saavutetaan huomattavasti vähäisempi laitemäärä, koska Mobi on yhteiskäyttöinen ratkaisu. Ammattilaisen tunnistaminen tapahtuu Mobin käytössä ammattikortilla vahvasti tunnistautuen ja turvallisesti VRK-kortilla. Kirjaaminen Mobilla tapahtuu reaaliaikaisesti kotikäynnin aikana. 

Pilotissa arvioidaan kotihoidon tiedonkulun varmistamista ja vaivattomuutta huomioiden vaade kirjata sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiakirjamerkintöjä. Pilotin aikana em. kokemukset huomioiden lasketaan mahdolliset jatkuvan palvelun kustannukset, arviointiperusteena nykykäytännön InTune-kustannukset vs. Mobin käyttö. 

Tarkemmin Mobin ominaisuuksia on kuvattuna liitteenä olevassa tiedostossa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Mobiililaitteen käytön pilottia suunniteltaessa prosessi aloitettiin laitehallinnan ja koulutusten suunnittelemisella ja tarvittavien sovellusten määrittelyllä. Tästä edettiin tietoturva-arvioihin ja siitä edelleen kotihoidon ammattilaisten koulutuksiin. Ammattilaisten koulutuksen jälkeen laitteet otettiin käyttöön kotihoidon tiimeissä ja sovittiin viikoittaiset statuspalaverit pilottiin osallistuville. 

Pilottiin osallistuvat kotihoidon tiimit sopivat kuka tai ketkä tiimistä edustavat kotihoitoa pilotissa. Tehtävään valikoitui kotihoidon ammattilaisia, jotka ovat kiinnostuneita teknologiasta, uuden kehittämisestä ja uusien toimintatapojen käyttöönotosta. 

Statuspalaverin tarkoituksena on toimia sekä laitteen käyttäjien tukena että tehdä näkyväksi laitteen käytön kehityskohteita ja niiden kehityskaarta. Statuspalaverin kestoksi on määritelty yksi tunti kerran viikossa ja palaveriin osallistuu pilottiin osallistuvien kotihoidon tiimien ammattilaisia ja tiimien esihenkilöt, laitetoimittajan edustajat ja palvelulinjan kehittämistiimien edustajat. 

Mobiililaitteen pilotoinnin prosessi voi muunneltuna toimia käyttöönottoprosessina myös pilotin jälkeen. Käyttöönoton alussa on hyvä pitää statuspalaverit kerran viikossa riittävän tuen ja mahdollisten kehityskohteiden esille tuomisen vuoksi. Käytön vakiinnuttua riittänee mobiililaitteen käytön kokemusten jakaminen esimerkiksi kerran kuukaudessa tiimikokousten yhteydessä. 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Mobiililaitteen käyttö kotihoidossa koettiin pääosin positiiviseksi. 

Laite koettiin helpoksi käyttää ja yhdellä kirjautumisella sai useimmat tarvittavat sovellukset käyttöön. Pilotin aikana kehitettiin käyttöoikeuksien ja tunnusten tilaamisen prosessia, joka helpottaa käyttöönottoa esimerkiksi  lyhytaikaisten sijaisten osalta. Laitteen etähallinta mahdollisti reaaliaikaisen käyttötuen ja tämä koettiin hyväksi ominaisuudeksi. Säännölliset, viikoittaiset statuspalaverit tekivät käyttöönotosta ja laitteen ominaisuuksien kehittämisestä läpinäkyvää ja ne todettiin hyväksi myös tiedonkulun kannalta. 

Laitteen käyttöönoton myötä joitakin toimintatapoja tuli muuttaa totutusta. Aiemmin on osalla kotihoidon ammattilaisilla ollut käytössä henkilökohtaiset puhelimet ja numerot pilotissa käytettävän yhteiskäyttölaitteen sijasta, joten yhteydenottotapoja ammattilaisten, asiakkaiden ja asiakkaiden läheisten välillä tuli tarkastella ja kehittää yhteiskäyttölaite huomioiden. 

Pilotissa havaittiin käyttöönottoon vaikuttavan suuresti kotihoidon taholta avainhenkilöiden kiinnostus ja ymmärrys teknologiasta ja sen käyttö- ja kehitysmahdollisuuksista. Kotihoidon ammattilaisten myönteinen ja samalla rakentavalla tavalla kriittinen suhtautuminen uuteen oli avainasemassa pilotin onnistumiselle.