Kotihoidon Mobi -mobiilikirjaus, Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I1, TP5)
Pirkanmaan hyvinvointialueella pilotoitiin kotona asumista tukevissa palveluissa Mobi -mobiilikirjausta, jonka tavoitteena oli helpottaa hoitajien kirjaamiseen liittyvää työtä, yhtenäistää mobiililaitekantaa, sekä tuottaa kustannussäästöjä.
Toimintamallin nimi
Pirkanmaan hyvinvointialueella pilotoitiin kotona asumista tukevissa palveluissa Mobi -mobiilikirjausta, jonka tavoitteena oli helpottaa hoitajien kirjaamiseen liittyvää työtä, yhtenäistää mobiililaitekantaa, sekä tuottaa kustannussäästöjä.
Ikäihmisten kotona asumista tukevissa palveluissa tuotettu asiakirjatieto on tuotettu erilaisin mobiilikirjaamisen ratkaisuin tai jälkikäteen toimistolla, käynteihin nähden viiveellä. Pirkanmaan hyvinvointialueella on kokemusta mobiilikirjausratkaisusta Mobista, joka on todettu turvalliseksi ja kustannustehokkaaksi ratkaisuksi sairaalapalveluissa kirjaamiseen. Tässä pilotissa mobiilikirjaamisen Mobi-ratkaisun käyttöä pilotoidaan ja arvioidaan kotihoidossa.
Mobiiliratkaisu mahdollistaa yhteiskäyttölaitteet henkilökohtaisten puhelinten sijaan. Tällä hetkellä henkilökohtaiseen käyttöön suunniteltuja laitteita on arvioitu tarvittavan 1800kpl. Mobi -mobiiliratkaisulla saavutetaan huomattavasti vähäisempi laitemäärä, koska Mobi on yhteiskäyttöinen ratkaisu. Ammattilaisen tunnistaminen tapahtuu Mobin käytössä ammattikortilla vahvasti tunnistautuen ja turvallisesti VRK-kortilla. Kirjaaminen Mobilla tapahtuu reaaliaikaisesti kotikäynnin aikana.
Pilotissa arvioidaan kotihoidon tiedonkulun varmistamista ja vaivattomuutta huomioiden vaade kirjata sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiakirjamerkintöjä. Pilotin aikana em. kokemukset huomioiden lasketaan mahdolliset jatkuvan palvelun kustannukset, arviointiperusteena nykykäytännön InTune-kustannukset vs. Mobin käyttö.
Tarkemmin Mobin ominaisuuksia on kuvattuna liitteenä olevassa tiedostossa.
Mobiililaite pilotoitiin hyvinvointialueen ikäihmisten palvelulinjalla, kotona asumista tukevissa palveluissa, kahdessa kotihoidon yksikössä.
Mobiililaitteen käytön pilottia suunniteltaessa prosessi aloitettiin laitehallinnan ja koulutusten suunnittelemisella ja tarvittavien sovellusten määrittelyllä. Tästä edettiin tietoturva-arvioihin ja siitä edelleen kotihoidon ammattilaisten koulutuksiin. Ammattilaisten koulutuksen jälkeen laitteet otettiin käyttöön kotihoidon tiimeissä ja sovittiin viikoittaiset statuspalaverit pilottiin osallistuville.
Pilottiin osallistuvat kotihoidon tiimit sopivat kuka tai ketkä tiimistä edustavat kotihoitoa pilotissa. Tehtävään valikoitui kotihoidon ammattilaisia, jotka ovat kiinnostuneita teknologiasta, uuden kehittämisestä ja uusien toimintatapojen käyttöönotosta.
Statuspalaverin tarkoituksena on toimia sekä laitteen käyttäjien tukena että tehdä näkyväksi laitteen käytön kehityskohteita ja niiden kehityskaarta. Statuspalaverin kestoksi on määritelty yksi tunti kerran viikossa ja palaveriin osallistuu pilottiin osallistuvien kotihoidon tiimien ammattilaisia ja tiimien esihenkilöt, laitetoimittajan edustajat ja palvelulinjan kehittämistiimien edustajat.
Mobiililaitteen pilotoinnin prosessi voi muunneltuna toimia käyttöönottoprosessina myös pilotin jälkeen. Käyttöönoton alussa on hyvä pitää statuspalaverit kerran viikossa riittävän tuen ja mahdollisten kehityskohteiden esille tuomisen vuoksi. Käytön vakiinnuttua riittänee mobiililaitteen käytön kokemusten jakaminen esimerkiksi kerran kuukaudessa tiimikokousten yhteydessä.
Mobiililaitteen käyttö kotihoidossa koettiin pääosin positiiviseksi.
Laite koettiin helpoksi käyttää ja yhdellä kirjautumisella sai useimmat tarvittavat sovellukset käyttöön. Pilotin aikana kehitettiin käyttöoikeuksien ja tunnusten tilaamisen prosessia, joka helpottaa käyttöönottoa esimerkiksi lyhytaikaisten sijaisten osalta. Laitteen etähallinta mahdollisti reaaliaikaisen käyttötuen ja tämä koettiin hyväksi ominaisuudeksi. Säännölliset, viikoittaiset statuspalaverit tekivät käyttöönotosta ja laitteen ominaisuuksien kehittämisestä läpinäkyvää ja ne todettiin hyväksi myös tiedonkulun kannalta.
Laitteen käyttöönoton myötä joitakin toimintatapoja tuli muuttaa totutusta. Aiemmin on osalla kotihoidon ammattilaisilla ollut käytössä henkilökohtaiset puhelimet ja numerot pilotissa käytettävän yhteiskäyttölaitteen sijasta, joten yhteydenottotapoja ammattilaisten, asiakkaiden ja asiakkaiden läheisten välillä tuli tarkastella ja kehittää yhteiskäyttölaite huomioiden.
Pilotissa havaittiin käyttöönottoon vaikuttavan suuresti kotihoidon taholta avainhenkilöiden kiinnostus ja ymmärrys teknologiasta ja sen käyttö- ja kehitysmahdollisuuksista. Kotihoidon ammattilaisten myönteinen ja samalla rakentavalla tavalla kriittinen suhtautuminen uuteen oli avainasemassa pilotin onnistumiselle.
Kansikuva
