Kotihoidon teknologioiden uusi arviointimalli, Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I1, TP5)
Pirkanmaan RRP-hankkeen aikana kehitettiin kotihoidon teknologioiden uusi kolmivaiheinen arviointimalli jatkokehityksenä aiemmin Pirkanmaan KATI-hankkeessa vuosien 2021-2023 aikana kehitetylle kustannushyötyanalyysimallille.
Oivalla ja ymmärrä
Kotihoidossa hyödynnettävistä teknologioiden kustannushyödyistä on vielä vähän laadukasta tietoa. Kotihoidon palveluissa on hyödynnetty jo useita vuosia lääkeautomatiikkaa ja etähoivakäyntejä, joiden laaja-alaista arviointia on kuitenkin toteutettu vielä toistaiseksi vähän. (Sillanpää, V. ym. 2023)
PirKATI-hankkeessa vuosien 2021-2023 aikana Tampereen kaupungin, Pirkanmaan hyvinvointialueen sekä Tampereen yliopiston yhteistyössä toteuttamassa lääkeautomatiikan kustannushyötyanalyysimallin pilottitutkimuksessa (Sillanpää, V. ym. 2023) nousi esiin kustannushyödyn arvioinnin mahdollisuudet. Tutkimuksen avulla pystyttiin osoittamaan lääkeautomatiikan kustannushyötyjä. Tuloksien osalta erityisesti kotihoidon aamuruuhkapiikkejä pystytään keventämään hyödyntämällä lääkeautomatiikkaa, jolloin hoitajaresurssia vapautuu kotihoidon fyysisille kotihoidon käynneillä enemmän, jolloin voidaan paremmin tarjota palveluita haastavammassa tilanteessa oleville asiakkaille. Lisäksi kustannushyötyjen näkökulmasta jo pienellä tutkittavalla asiakasryhmällä säästöt ovat merkittäviä. Kotihoidon fyysisiä käyntejä voidaan vähentää, kun kotihoidon asiakas hyödyntää lääkeautomatiikkaa arjessaan ja lääketasapaino on kunnossa.
Tämän kehitystyön tavoitteena on jatkokehittää kotihoidon teknologioiden arvioinnin mallia kotihoidon palveluiden kehittämisen ja johtamisen tueksi. Kehityskokonaisuus on osa RRP, P4, l1, TP5 työpaketin kokonaisuutta Pirkanmaan hyvinvointialueella. Jatkokehityksessä on tavoitteena kehittää arviointimalli, joka palvelee kotihoidon teknologioiden arviointia useasta eri näkökulmasta, jotka ovat merkittäviä kotihoidon palveluiden kehittämisen kannalta. Näkökulmina arvioinnin kehittämisessä ovat esimerkiksi kustannushyöty, asiakas-ja henkilöstökokemus, sekä teknologian käytettävyys. Lisäksi huomioidaan arvioinnin tarpeet ja tavoitteet palveluiden eri vaiheissa, uusien teknologioiden esiarvioinnista laajempaan vaikuttavuuden arviointiin teknologioiden osalta.
Arvioinnin kohderyhmää ovat sekä kotihoidon asiakkaat että kotihoidon hoitohenkilökunta sekä organisaation tasolla ikäihmisten palvelulinja. Asiakkaat pääsevät osallistumaan teknologioiden arviointiin esimerkiksi asiakaskokemuskyselyihin vastaamalla. Kotihoidon hoitohenkilökunta osallistuu teknologioiden arviointiin yhteisten statuspalaverien kautta kokemuksia jakamalla ja henkilöstökokemuskyselyyn vastaamalla.
Hankkeen aikana 2023-2024 aikana arviointimallia testattiin yöaikaista hoivaa tukevien teknologioiden selvityksessä, jossa hyödynnettiin arvioinnin vaihetta 1. Ennakkoarvio hyödyistä, vaikuttavuus ja kustannushyöty. Tämän arvioinnin perusteella kartoitettiin laajasti markkinoilta sopivia yöaikaista hoivaa tukevia teknologioita kotihoidon palveluiden tueksi. Selvityksessä pyrittiin saamaan kattavasti tietoa eri ratkaisuista, erityisesti asiakaskokemuksesta ja kustannushyödyistä Suomessa. Selvityksen tuloksena ei löydetty laadukkaita uusia teknologioita, joissa näyttö asiakaskokemuksesta ja kustannushyödyistä olisi riittävä teknologian investointiin.
Kotikuntoutuksessa hyödynnettiin etäkotikuntoutuksen arvioinnissa uuden arviointimallin vaihetta 2. Hallitun käyttöönoton arviointi. Tämä sisälsi asiakaskokemuskyselyt kotihoidon asiakkaille, asiakkaiden läheisille sekä henkilökunnalle. Lisäksi toteutettiin etäkotikuntoutuksen kustannushyödyn arviointi perustuen hallitun käyttöönoton 8 kuukauden tietoihin. Tulokset avataan lyhyesti myöhemmin, niiden valmistuessa......
Kuvittele ja kokeile
Arviointimalli koostuu kolmesta eri vaiheesta:
- Ennakkoarvio hyödyistä, vaikuttavuus ja kustannushyöty (ennen teknologian hankintaa)
- Hallitun käyttöönoton arviointi (1-8kk käyttöönoton vaihe)
- Pitkäaikainen arviointi (käyttöön otettu teknologia, vuositason arvio)
Ensimmäinen vaihe ennakko-arvio hyödyistä, vaikuttavuudesta ja kustannushyödyistä auttaa tunnistamaan vaikuttavimmat asiakkaan elämää tukevat teknologiat, teknologian kustannukset ja käyttöönoton vaatimukset. Ensimmäisessä vaihe sisältää selvityksen asiakastarpeesta, kotihoidon tavoitteiden mukaisesti teknologian tarvemäärittelyä, potentiaalisten käyttäjien tunnistamista RAI-laatuanalyysilla, soveltuvien teknologioiden kartoitusta, hankinnan suunnittelua, käyttöönoton kustannuksien arvioinnin (kokonaispalvelun hinta ja hinta/asiakas), suunnitelman hallitusta käyttöönotosta ja riskien arvioinnin.
Toinen vaihe hallitun käyttöönoton arviointi tukee teknologian toimivuuden ja soveltuvuuden arviointia palveluissa sekä palveluiden laajentamisessa. Toisessa vaiheessa teknologia on jo käytössä. Se sisältää asiakas, läheis- ja henkilöstökokemuksen arviointia ( mittarit: NPS, PEI, THL kerro palvelustasi-kyselyn ja Pirha kohdennetut kysymykset), arvion toimintakyvyn muutoksista (RAI), kustannushyödyn todentumisen arvioinnin, käyttöasteen ja alueellisten erojen arvioinnin sekä riskien arvioinnin.
Kolmas vaihe pitkäaikainen arviointia auttaa vuositasolla arvioimaan teknologian vaikuttavuutta ja vaikutuksia palveluihin. Tämä kokonaisuus sisältää asiakas, läheis- ja henkilöstökokemuksen mittaamista, toimintakyvyn muutoksien arvioinnin (RAI), asiakasvolyymin ja peittävyyden muutosten arvioinnin, käyttöasteen ja alueellisten erojen arvioinnin, riskien arvioinnin sekä kustannusvaikutusten arvioinnin. Pitkäaikaisessa arvioinnissa hyödynnetään Pirkanmaan hyvinvointialueen TKIO-yhteistyötä.
Toimintamallin hyödyntämisessä tarvitaan hyvinvointialueen useamman sisäisten tahon yhteistyötä. Pirkanmaan hyvinvointialueella yhteistyö on edellyttänyt soteammattilaisten, hanketyöntekijöiden, ikäihmisten palveluiden johdon ja asiantuntijoiden yhteistyötä.
Kuva
Toimintamallin hyödyntämisessä tarvitaan hyvinvointialueen useamman sisäisten tahon yhteistyötä. Pirkanmaan hyvinvointialueella yhteistyö on edellyttänyt hanketyöntekijöiden, ikäihmisten palveluiden johdon ja asiantuntijoiden yhteistyötä. Arviointimallin hyödyntäminen säännöllisesti vaatii yhteistyön aikatauluttamista ikäihmisten palveluiden vuosikellon mukaisesti, tavoitteiden laatimista vuositasolla ja resurssia ikäihmisten palveluiden asiantuntijoilta sekä hanketyöntekijöiltä. Kohdennetusti resurssia tarvitaan noin 5 asiantuntijalta.