Kotihoidon teknologioiden uusi arviointimalli, Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I1, TP5)
Pirkanmaan RRP-hankkeen aikana kehitettiin kotihoidon teknologioiden uusi kolmivaiheinen arviointimalli jatkokehityksenä aiemmin Pirkanmaan KATI-hankkeessa vuosien 2021-2023 aikana kehitetylle kustannushyötyanalyysimallille.
Toimintamallin nimi
Pirkanmaan RRP-hankkeen aikana kehitettiin kotihoidon teknologioiden uusi kolmivaiheinen arviointimalli jatkokehityksenä aiemmin Pirkanmaan KATI-hankkeessa vuosien 2021-2023 aikana kehitetylle kustannushyötyanalyysimallille.
Arviointimalli koostuu kolmesta eri vaiheesta:
- Ennakkoarvio hyödyistä, vaikuttavuus ja kustannushyöty (ennen teknologian hankintaa)
- Hallitun käyttöönoton arviointi (1-8kk käyttöönoton vaihe)
- Pitkäaikainen arviointi (käyttöön otettu teknologia, vuositason arvio)
Ensimmäinen vaihe ennakko-arvio hyödyistä, vaikuttavuudesta ja kustannushyödyistä auttaa tunnistamaan vaikuttavimmat asiakkaan elämää tukevat teknologiat, teknologian kustannukset ja käyttöönoton vaatimukset. Ensimmäisessä vaihe sisältää selvityksen asiakastarpeesta, kotihoidon tavoitteiden mukaisesti teknologian tarvemäärittelyä, potentiaalisten käyttäjien tunnistamista RAI-laatuanalyysilla, soveltuvien teknologioiden kartoitusta, hankinnan suunnittelua, käyttöönoton kustannuksien arvioinnin (kokonaispalvelun hinta ja hinta/asiakas), suunnitelman hallitusta käyttöönotosta ja riskien arvioinnin.
Toinen vaihe hallitun käyttöönoton arviointi tukee teknologian toimivuuden ja soveltuvuuden arviointia palveluissa sekä palveluiden laajentamisessa. Toisessa vaiheessa teknologia on jo käytössä. Se sisältää asiakas, läheis- ja henkilöstökokemuksen arviointia ( mittarit: NPS, PEI, THL kerro palvelustasi-kyselyn ja Pirha kohdennetut kysymykset), arvion toimintakyvyn muutoksista (RAI), kustannushyödyn todentumisen arvioinnin, käyttöasteen ja alueellisten erojen arvioinnin sekä riskien arvioinnin.
Kolmas vaihe pitkäaikainen arviointia auttaa vuositasolla arvioimaan teknologian vaikuttavuutta ja vaikutuksia palveluihin. Tämä kokonaisuus sisältää asiakas, läheis- ja henkilöstökokemuksen mittaamista, toimintakyvyn muutoksien arvioinnin (RAI), asiakasvolyymin ja peittävyyden muutosten arvioinnin, käyttöasteen ja alueellisten erojen arvioinnin, riskien arvioinnin sekä kustannusvaikutusten arvioinnin. Pitkäaikaisessa arvioinnissa hyödynnetään Pirkanmaan hyvinvointialueen TKIO-yhteistyötä.
Toimintamallin hyödyntämisessä tarvitaan hyvinvointialueen useamman sisäisten tahon yhteistyötä. Pirkanmaan hyvinvointialueella yhteistyö on edellyttänyt soteammattilaisten, hanketyöntekijöiden, ikäihmisten palveluiden johdon ja asiantuntijoiden yhteistyötä.
Kotihoidossa hyödynnettävistä teknologioiden kustannushyödyistä on vielä vähän laadukasta tietoa. Kotihoidon palveluissa on hyödynnetty jo useita vuosia lääkeautomatiikkaa ja etähoivakäyntejä, joiden laaja-alaista arviointia on kuitenkin toteutettu vielä toistaiseksi vähän. (Sillanpää, V. ym. 2023)
PirKATI-hankkeessa vuosien 2021-2023 aikana Tampereen kaupungin, Pirkanmaan hyvinvointialueen sekä Tampereen yliopiston yhteistyössä toteuttamassa lääkeautomatiikan kustannushyötyanalyysimallin pilottitutkimuksessa (Sillanpää, V. ym. 2023) nousi esiin kustannushyödyn arvioinnin mahdollisuudet. Tutkimuksen avulla pystyttiin osoittamaan lääkeautomatiikan kustannushyötyjä. Tuloksien osalta erityisesti kotihoidon aamuruuhkapiikkejä pystytään keventämään hyödyntämällä lääkeautomatiikkaa, jolloin hoitajaresurssia vapautuu kotihoidon fyysisille kotihoidon käynneillä enemmän, jolloin voidaan paremmin tarjota palveluita haastavammassa tilanteessa oleville asiakkaille. Lisäksi kustannushyötyjen näkökulmasta jo pienellä tutkittavalla asiakasryhmällä säästöt ovat merkittäviä. Kotihoidon fyysisiä käyntejä voidaan vähentää, kun kotihoidon asiakas hyödyntää lääkeautomatiikkaa arjessaan ja lääketasapaino on kunnossa.
Tämän kehitystyön tavoitteena on jatkokehittää kotihoidon teknologioiden arvioinnin mallia kotihoidon palveluiden kehittämisen ja johtamisen tueksi. Kehityskokonaisuus on osa RRP, P4, l1, TP5 työpaketin kokonaisuutta Pirkanmaan hyvinvointialueella. Jatkokehityksessä on tavoitteena kehittää arviointimalli, joka palvelee kotihoidon teknologioiden arviointia useasta eri näkökulmasta, jotka ovat merkittäviä kotihoidon palveluiden kehittämisen kannalta. Näkökulmina arvioinnin kehittämisessä ovat esimerkiksi kustannushyöty, asiakas-ja henkilöstökokemus, sekä teknologian käytettävyys. Lisäksi huomioidaan arvioinnin tarpeet ja tavoitteet palveluiden eri vaiheissa, uusien teknologioiden esiarvioinnista laajempaan vaikuttavuuden arviointiin teknologioiden osalta. Mallin osalta on myös kehitetty uutta kustannushyödyn arvioinnin mallia lääkeautomatiikan ja etähoivakäyntien teknologioiden osalta.
Arvioinnin kohderyhmää ovat sekä kotihoidon asiakkaat että kotihoidon hoitohenkilökunta sekä organisaation tasolla ikäihmisten palvelulinja. Asiakkaat pääsevät osallistumaan teknologioiden arviointiin esimerkiksi asiakaskokemuskyselyihin vastaamalla. Kotihoidon hoitohenkilökunta osallistuu teknologioiden arviointiin yhteisten statuspalaverien kautta kokemuksia jakamalla ja henkilöstökokemuskyselyyn vastaamalla.
Hankkeen aikana 2023-2024 aikana arviointimallia testattiin yöaikaista hoivaa tukevien teknologioiden selvityksessä, jossa hyödynnettiin arvioinnin vaihetta 1. Ennakkoarvio hyödyistä, vaikuttavuus ja kustannushyöty. Tämän arvioinnin perusteella kartoitettiin laajasti markkinoilta sopivia yöaikaista hoivaa tukevia teknologioita kotihoidon palveluiden tueksi. Selvityksessä pyrittiin saamaan kattavasti tietoa eri ratkaisuista, erityisesti asiakaskokemuksesta ja kustannushyödyistä Suomessa. Selvityksen tuloksena ei löydetty tarpeeksi valideja ja kattavan näytön teknologioita, joissa näyttö asiakaskokemuksesta ja kustannushyödyistä olisi riittävä teknologian investointiin Pirkanmaan hyvinvointialueelle.
Lisäksi hankkeen aikana toteutettiin lääkeautomatiikaan ja etähoivakäyntien kustannushyödyn arviointi uudella kehitetyllä kustannushyödyn arvioinnin mallilla.
Kotikuntoutuksessa hyödynnettiin etäkotikuntoutuksen arvioinnissa uuden arviointimallin vaihetta 2. Hallitun käyttöönoton arviointi. Tämä sisälsi asiakaskokemuskyselyt kotihoidon asiakkaille, asiakkaiden läheisille sekä henkilökunnalle. Lisäksi toteutettiin etäkotikuntoutuksen kustannushyödyn arviointi perustuen hallitun käyttöönoton 8 kuukauden tietoihin. Tulokset avataan lyhyesti myöhemmin, niiden valmistuessa......
Toimintamallin hyödyntämisessä tarvitaan hyvinvointialueen useamman sisäisten tahon yhteistyötä. Pirkanmaan hyvinvointialueella yhteistyö on edellyttänyt soteammattilaisten, hanketyöntekijöiden, ikäihmisten palveluiden johdon ja asiantuntijoiden yhteistyötä. Arviointimallin hyödyntäminen säännöllisesti vaatii yhteistyön aikatauluttamista ikäihmisten palveluiden vuosikellon mukaisesti, tavoitteiden laatimista vuositasolla ja resurssia ikäihmisten palveluiden asiantuntijoilta sekä hanketyöntekijöiltä. Kohdennetusti resurssia tarvitaan noin 2-5 asiantuntijalta.
Lääkeautomatiikan ja etähoivan kustannushyödyn arviointiin kehitettiin uusi laskentamalli, joka perustuu kustannushyödyn arviointiin vuositasolla (12kk). Kustannushyödyn laskentamalli perustuu oletuksiin, jossa lääkeautomaatti sekä etähoivakäynti videoyhteydellä säästävät kumpikin 1 fyysisen kotihoidon käynnin/asiakas/päivä. Laskennoissa on huomioitu teknologioiden hinta/kk/laite sekä fyysisen että etäkäynnin käyntihinnat. Laskentamallin ydin on se, että säästölaskenta suhteutetaan laitemäärään sekä vähentyneiden fyysisten käyntien määrään suhteessa etäkäynteihin. Mallin avulla voidaan laskea konkreettinen kotihoidon käyntimäärien ja kustannusten ero sekä saadaan esiin teknologioiden laskennallinen säästö vuositasolla. Laskentamallissa on lisäksi huomioitu kotihoidon käyntihinnassa keskimääräiset kilometrikustannukset. Laskelmassa ei ole tarkasteltu kokonaisuutena todellisia kilometrikorvausten säästöjä ja ruuhkahuippujen tasaamisesta saatuja hyötyjä. Laskenta on toteutettavissa ketterästi, sillä se perustuu potilastietojärjestelmästä ja taloushallinnosta saataviin tietoihin.
Laskennan tuloksena lääkeautomaattien ja etähoivakäyntien toteutus videoyhteydellä on erittäin kustannustehokasta ja kustannussäästöt ovat merkittäviä kohoten useampaan miljoonaan euroon. Esimerkkinä lääkeautomaatin laskennallinen säästö vuositasolla 800 lääkeautomaatilla 9 520 096 euroa ja etähoivakäyntien toteutus videoyhteydellä laskennallinen säästö vuositasolla 555 laitteella 8 232 470 €. KESKEN....