Kehitetään Päijät-Hämeen hyvinvointialueella käytössä olevan, kotiin vietäviä palveluja laaja-alaisesti hyödyntävän toiminnanohjaus- ja optimointiohjelman käyttöä. Luodaan toiminnanohjausta tukevat uudet ja selkeät toimintatavat. 

Toimintaympäristö **

Päijät-Hämeessä tarve kotona-asumisen tukemiselle voidaan perustella ikääntyvän väestön palvelutarpeella ja sen jyrkällä kasvulla. 75 vuotta täyttäneen väestön osuuden Päijät-Hämeessä on ennustettu olevan 17,7 % vuonna 2030, mikä on koko maan ennustettua osuutta (14,3 %) korkeampi ja Suomen kaikista maakunnista kuudenneksi korkein. Uudet innovatiiviset palveluratkaisut, erityisesti kotona asumista tukeviin palveluihin, ovat edellytys palvelurakenteen ongelmien korjaamiseksi ja tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarvetta tämän hankkeen mukaiselle kehittämistyölle on selvitetty myös ikääntyneille, omaisille ja sidosryhmille kohdistettujen kyselyiden ja työpajojen avulla. Päijät-Hämäläiset ikääntyneet haluavat yleensä asua kotonaan ja kotikunnassaan mahdollisimman pitkään.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Päijät-Häme haluaa olla strategisen kehittämistyön myötä edelläkävijä innovatiivisten kotona-asumista tukevien palvelujen järjestäjänä ja toteuttajana. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tiedostetaan ikääntyvien palvelutarpeen kasvu sekä työntekijöiden rekrytoinnin haasteet. Alkutilanne on se, että kotihoidon työntekijöille ajomatkoja asiakaspaikkojen välillä tulee paljon, työt eivät jakaudu aina asiakastarpeen mukaan siten, että oikea-aikaisuus ja työntekijöiden osaaminen kohdentuvat. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: Varmistetaan palveluiden asiakasnäkökulma, yksilöllisyys ja joustavuus. Jaetaan käynnit asiakastarpeen mukaan siten, että oikea-aikaisuus ja työntekijöiden osaaminen kohdentuvat.

Ammattilainen: Lisätään henkilöstön työhyvinvointia ja sitoutumista parantamalla työolosuhteita sekä selkeyttämällä työnjakoa, tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tällä muutoksella vastataan myös kotiin vietävien palveluiden henkilöstöpalautteesta esiin nousseisiin ongelmiin. 

Organisaatio: Määritellään kotihoidon henkilöstön vähimmäistarve. Tarve perustuu asiakkaalle aikaperusteisesti myönnettyihin palveluihin (välitön asiakastyö).  Varmistetaan henkilöstön riittävyys, kun hoidontarve ja rekrytointihaasteet kasvavat.

Yhteiskunta: Ikääntyneiden kotona asumista turvataan tarvelähtöisellä käyntien suunnittelulla ja toteutuksella sekä teknologiaa hyödyntämällä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukkoon kuuluvat hankkeen projektiryhmän, projektipäälliköiden, projektisuunnittelijan ja lähihoitajien lisäksi kotihoidon alueiden lähiesihenkilöt, vastuutallentajat, hoitohenkilökunta sekä työnjakajat.

Toimijajoukon innostaminen on ollut erittäin haastavaa kotihoidon esihenkilöiden ja hoitajien osalta, koska työn kuormittavuus ja jaksamisen haasteet ovat suuria. Asiaa on yritetty edistää yhteisten työkokousten ja työpajojen avulla. Osaprojektiin palkattiin oma projektipäällikkö esihenkilöntyön tueksi sekä lisäksi järjestettiin esihenkilöille oma työpaja konsulttitoimiston toimesta, jossa keskusteltiin kehittämistyön tärkeydestä. Lisäksi työpajan avulla kartoitettiin jokaisen kotihoidon alueen nykytilanne töiden jakamisen näkökulmasta.

Toimintamallin muutosta tukemaan on laadittu pelikirja. Pelikirjan avulla tehtäviä ja haasteita on konkretisoitu ja pieniä kokonaisuuksia toteutettu tavoiteaikataulussa. Onnistuneista työsuorituksesta on palkittu hyvinvointialueen palkitsemiskäytäntöjen mukaisesti.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on ollut varmistaa ikääntyneiden kotiin vietävien palveluiden asiakasnäkökulma, yksilöllisyys ja joustavuus. 

Tavoitteena on ollut jakaa kotihoidon käynnit optimointiohjelman avulla Ratkaisu-toimintoa käyttäen asiakatarpeen mukaan siten, että oikea-aikaisuus ja työntekijän osaaminen kohdentuvat.

Tavoitteena on ollut myös lisätä henkilöstön työhyvinvointia ja sitoutumista parantamalla työolosuhteita sekä selkeyttämällä työnjakoa, tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Muutoksen mittaaminen

Asiakastyön osuus työajasta on tavoitteiden mukainen​:

Optimointiin suunnitellun asiakasajan osuus (%)​

Välittömän työajan osuus (%) – toteuma​

Aamun viive – työvuoron alku (min)​

Illan viive – työvuoron alku (min)​

Aamuvuoron pisin tauko (min)​

Iltavuoron pisin tauko (min)​

 

Asiakkailla käy tutummat hoitajat​:

10 tutuimman hoitajan osuus käynneistä​

Eri hoitajien määrä kuukaudessa​

 

Työvuoroihin suunnitellaan oikeat työntekijät:

Priorisoidulle yksikölle suunniteltujen käyntien osuus​

 

Työntekijöiden osaaminen vastaa käyntien sisältöjä:

Osaamiset ja rajoitteet yhtenäistetty ja päivitetty​

Käynnit, joista suorittajalta puuttuu kompetenssi​

 

Järjestelmä optimoi suurimman osan käynneistä:

Manuaalisesti jaettujen käyntien osuus​

 

Ajomatkat ja reititys ovat järkevämpiä​:

Optimointiin suunnitellun matka-ajan osuus (%)​

Matka-ajan osuus työajasta (%) - toteuma​

 

Käyntilistat ovat toteutettavissa ja mahdollistavat tauot:

Aikaikkunaan suunniteltujen käyntien osuus​

 

Taustatiedot ovat ajan tasalla:

Tiimien optimointiasetukset yhtenäistetty (kyllä/ei)

Päivitykset tehty (kuukausittain kyllä/ei)

 

Työhyvinvointi paranee:

Lyhyet sairauspoissaolot 

 

Toteutussuunnitelma

Toimintamallissa on luotu uudet ja selkeät käytänteet kotihoidon toiminnan ohjaukselle, käyntien suunnittelulle ja toteutukselle.  Hankkeen avulla on järjestetty työpajoja, palavereja ja työkokouksia, joissa on perehdytty yhdessä toteutukseen.

Hankkeen alussa on päätettiin, että toimintamallia pilotoidaan ensin Orimattilan kotihoidon alueella. Aluksi tarkasteltiin kotihoitoalueen maantieteellistä kokonaisuutta ja päädyttiin siihen, että alue jaettiin kahteen eri kotihoidon alueeseen, koska alue oli kasvanut liian suureksi vastuualueeksi yhdelle esihenkilölle. Toiseen alueeseen luotiin autoilevien tiimien lisäksi kävelevät sekä pyöräilevät tiimit, joita ei ennen alueella ole ollut. Tämän jälkeen luotiin työpajatyöskentelyn avulla yhteiset pelisäännöt toimintamallin toteuttamiselle. Pelisäännöissä luotiin ohjeet kaikille eri ammattiryhmille (tiimin hoitajat, vastuutallentajat, työnjakajat ja esihenkilöt) ja kotiin vietävien palveluiden johto hyväksyi ne. 

Orimattilan pilotointikokemusten perusteella päätettiin toteuttaa pilotointi myös Nastolassa samalla etenemismallilla, mutta huomioiden mallin kehittämistarpeet. Pilotointien kokemusten perusteella toimialalla päätettiin toimintamalli ottaa käyttöön  Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kotihoitoalueilla. Kotihoitoalueiden ja työnjaon työtä tukemaan päätettiin laatia pelikirja, jonka toteutuksesta vastasi konsultit. Kotihoidon alueille, työnjaolle sekä esihenkilöille järjestettiin yhteisiä tapaamisia toimintamallin käyttöönoton ja yhteistyön helpottamiseksi. Uusi toimintatapa on jatkossa käytössä oleva toimintamalli, joka vaatii kaikilta sitoutumista, tietojen jatkuvaa ylläpitoa ja yhteistyötä. Toimintamallin juurtumista varmistetaan vastuuhenkilön nimeämisellä, jonka tehtävänä on seurata ja raportoida mallin toteutumista. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä on ollut kotihoidon asiakkaat, joiden kotihoidon käynnit optimoidaan tarpeen mukaisesti. Asiakasymmärrystä on kerätty piloteissa haastattelemalla kotihoidon asiakkaita, työntekijöitä ja esihenkilöitä. Asiakkaita on osallistettu haastattelemalla heitä kotihoidon käyntien toteutuksesta ennen uuden toimintamallin käyttöön ottoa ja lopuksi kyselyllä kotihoidon toimintamallin muutoksen onnistumisesta. Lisäksi asiakkaille on järjestetty asiakasiltapäivä.

Ratkaisun perusidea **

Kotihoidon työn tekemisen toimintamallissa tarkoituksena on luoda toimivat, yhteiset käytännöt kotihoidon toiminnan ohjaukselle, käyntien suunnittelulle ja toteutukselle. Uudessa toimintamallissa työnjakajat jakavat asiakaskäynnit optimointiohjelman Ratkaisu-toimintoa käyttäen. Ratkaisu-toiminnon käyttö edellyttää tarvelähtöistä työvuorosuunnittelua tiimitasolla, asiakkaiden taustatietojen ajantasaisuutta ja tiivistä yhteistyötä kotihoidon alueiden työntekijöiden, työnjakajien ja esihenkilöiden välillä. Uuden toimintamallin myötä optimointiohjelmalla pystytään jakamaan työt tarvelähtöisemmin ja vähentämään matka-aikoja asiakkaiden luokse.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Hankkeelle on mahdollistettu riittävät taloudelliset resurssit sekä hankkeen toiminnan edellyttämät asiantuntijapalveluiden ostot, tilat, välineet ja laitteet. Haaste hankkeen etenemiselle on ollut henkilöstön resurssipula samoin kuten muissakin kotiin vietävien palveluiden toiminnoissa, koska toteuttajina ovat samat henkilöt. Toimintamallin juurtuminen osaksi kotiin vietävien palveluiden toimintaa vaatii sitoutumista, jatkuvaa seurantaa ja tietojen päivittämistä. Kotihoito kehittämistyön kohteena on tärkeä laajuutensa ja palveluna tarkoituksenmukaisuutensa vuoksi. Kotiin vietävien palveluiden parissa työskentelevien työntekijöiden rooli ikääntyvien palveluiden kehittäjänä on erityisen tärkeää, koska ikääntyneille osallistuminen itse palveluiden kehittämiseen ja palautteen antaminen voi olla haasteellista. Toiminnan tehostamisella tässä hankkeessa tarkoitetaansiirtymistä tarvelähtöiseen työskentelytapaan, jolloin tavoitetellaan asiakkaiden edun mukaisesti mahdollisimman suurta asiakastyön osuutta työajasta. Toisaalta uudella toimintamallilla  aikaansaadaan myös taloudellista hyötyä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Uusi toimintamalli on otettu käyttöön kotiin vietävien palveluiden toiminta-alueella ja sitä on mahdollisuus levittää koko hyvinvointialueelle tai muillekin vastaavanlaisessa tilanteessa olevalle hyvinvointialueelle. Onnistuminen vaatii riittävät henkilöstö- ja taloudellisetresurssit sekä toiminnan edellyttämät tilat, välineet ja laitteet. Toimintamalli vaatii henkilöstöltä yhteistyötä ja sitoutumista, jatkuvaa tietojen ylläpitoa ja päivitystä sekä riittäviä resursseja.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Mitattaviksi asioiksi on valittu muun muassa tuttujen hoitajien käynnit asiakkaiden luona, matka-ajat asiakkaiden luokse ja välittömän työajan osuus. Hankkeen aikana on huomattu, että toimintamallin käyttöönotto on selkeyttänyt työskentelyä, helpottanut käyntisuunnittelua, lyhentänyt matka-aikoja ja asiakkaiden luona ovat käyneet tutuimmat hoitajat, joten kokemukset ovat inhimillisesti ja taloudellisesti myönteisiä. Toimintamallin käyttöönotto tukee iäkkäiden palveluiden tarkoituksen mukaista toteuttamista, koska jo näin lyhyen kokemuksen perusteella toiminta muuttuu asiakkaiden, työn organisoinnin, talouden ja ympäristönäkökulmien kannalta paremmaksi.