Kotihoidon toimintamallin kehittäminen
Kehitetään Päijät-Hämeen hyvinvointialueella käytössä olevan, kotiin vietäviä palveluja laaja-alaisesti hyödyntävän toiminnanohjaus- ja optimointiohjelman käyttöä. Luodaan toiminnanohjausta tukevat uudet ja selkeät toimintatavat.
Toimintamallin nimi
Kehitetään Päijät-Hämeen hyvinvointialueella käytössä olevan, kotiin vietäviä palveluja laaja-alaisesti hyödyntävän toiminnanohjaus- ja optimointiohjelman käyttöä. Luodaan toiminnanohjausta tukevat uudet ja selkeät toimintatavat.
Kotihoidon työn tekemisen toimintamallissa tarkoituksena on luoda toimivat, yhteiset käytännöt kotihoidon toiminnan ohjaukselle, käyntien suunnittelulle ja toteutukselle. Uudessa toimintamallissa työnjakajat jakavat asiakaskäynnit optimointiohjelman Ratkaisu-toimintoa käyttäen. Ratkaisu-toiminnon käyttö edellyttää tarvelähtöistä työvuorosuunnittelua tiimitasolla, asiakkaiden taustatietojen ajantasaisuutta ja tiivistä yhteistyötä kotihoidon alueiden työntekijöiden, työnjakajien ja esihenkilöiden välillä. Uuden toimintamallin myötä optimointiohjelmalla pystytään jakamaan työt tarvelähtöisemmin ja vähentämään matka-aikoja asiakkaiden luokse.
Päijät-Hämeessä tarve kotona-asumisen tukemiselle voidaan perustella ikääntyvän väestön palvelutarpeella ja sen jyrkällä kasvulla. 75 vuotta täyttäneen väestön osuuden Päijät-Hämeessä on ennustettu olevan 17,7 % vuonna 2030, mikä on koko maan ennustettua osuutta (14,3 %) korkeampi ja Suomen kaikista maakunnista kuudenneksi korkein. Uudet innovatiiviset palveluratkaisut, erityisesti kotona asumista tukeviin palveluihin, ovat edellytys palvelurakenteen ongelmien korjaamiseksi ja tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarvetta tämän hankkeen mukaiselle kehittämistyölle on selvitetty myös ikääntyneille, omaisille ja sidosryhmille kohdistettujen kyselyiden ja työpajojen avulla. Päijät-Hämäläiset ikääntyneet haluavat yleensä asua kotonaan ja kotikunnassaan mahdollisimman pitkään.
Kohderyhmänä on ollut kotihoidon asiakkaat, joiden kotihoidon käynnit optimoidaan tarpeen mukaisesti. Asiakasymmärrystä on kerätty piloteissa haastattelemalla kotihoidon asiakkaita, työntekijöitä ja esihenkilöitä. Asiakkaita on osallistettu haastattelemalla heitä kotihoidon käyntien toteutuksesta ennen uuden toimintamallin käyttöön ottoa ja lopuksi kyselyllä kotihoidon toimintamallin muutoksen onnistumisesta. Lisäksi asiakkaille on järjestetty asiakasiltapäivä.
Hankkeelle on mahdollistettu riittävät taloudelliset resurssit sekä hankkeen toiminnan edellyttämät asiantuntijapalveluiden ostot, tilat, välineet ja laitteet. Haaste hankkeen etenemiselle on ollut henkilöstön resurssipula samoin kuten muissakin kotiin vietävien palveluiden toiminnoissa, koska toteuttajina ovat samat henkilöt. Toimintamallin juurtuminen osaksi kotiin vietävien palveluiden toimintaa vaatii sitoutumista, jatkuvaa seurantaa ja tietojen päivittämistä. Kotihoito kehittämistyön kohteena on tärkeä laajuutensa ja palveluna tarkoituksenmukaisuutensa vuoksi. Kotiin vietävien palveluiden parissa työskentelevien työntekijöiden rooli ikääntyvien palveluiden kehittäjänä on erityisen tärkeää, koska ikääntyneille osallistuminen itse palveluiden kehittämiseen ja palautteen antaminen voi olla haasteellista. Toiminnan tehostamisella tässä hankkeessa tarkoitetaansiirtymistä tarvelähtöiseen työskentelytapaan, jolloin tavoitetellaan asiakkaiden edun mukaisesti mahdollisimman suurta asiakastyön osuutta työajasta. Toisaalta uudella toimintamallilla aikaansaadaan myös taloudellista hyötyä.
Mitattaviksi asioiksi on valittu muun muassa tuttujen hoitajien käynnit asiakkaiden luona, matka-ajat asiakkaiden luokse ja välittömän työajan osuus. Hankkeen aikana on huomattu, että toimintamallin käyttöönotto on selkeyttänyt työskentelyä, helpottanut käyntisuunnittelua, lyhentänyt matka-aikoja ja asiakkaiden luona ovat käyneet tutuimmat hoitajat, joten kokemukset ovat inhimillisesti ja taloudellisesti myönteisiä. Toimintamallin käyttöönotto tukee iäkkäiden palveluiden tarkoituksen mukaista toteuttamista, koska jo näin lyhyen kokemuksen perusteella toiminta muuttuu asiakkaiden, työn organisoinnin, talouden ja ympäristönäkökulmien kannalta paremmaksi.
Kansikuva
