Kotikuntoutuksen hybridimalli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP, P2, I1)
Hybridimallinen kotikuntoutus yhdistää etä- ja lähikäynnit asiakkaan kotiin. Toimintamallissa tuetaan asiakkaan toimintakykyä ja asiakkaalle merkityksellistä elämää hyödyntäen digitaalisia välineitä ja teknologiaa osana kuntoutusprosessia.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen väestö ikääntyy keskimäärin muuta maata nopeammin. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 kannustaa rakentamaan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän palvelujärjestelmän sekä tukemaan mahdollisimman toimintakykyistä ikääntymistä. Moni ikäihminen haluaa asua kotona ja tätä on mahdollistettava ja tuettava oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla palveluilla. Kotikuntoutus kohdentuu erityisesti niille asiakkaille, joilla on vaikeuksia liikkua kodin ulkopuolelle. Tällöin on merkityksellistä, että kuntoutus toteutuu asiakkaan omassa kodissa, juuri siellä, missä arki tapahtuu ja missä kuntoutusta eniten tarvitaan kotona asumisen turvaamiseksi.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue tarjoaa etäfysioterapiaa osana kuntoutuspalveluita. Digifysioterapeutit palvelevat asiakkaita chatissa ja etävastaanotoilla. Käytettävissä olevat teknologiset ratkaisut eivät kuitenkaan takaa kaikille pääsyä etäkuntoutukseen, sillä digitaitojen taso vaihtelee merkittävästi eri ikäryhmissä. Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa hankkeessa kehitettiin kuntoutuspalveluita ja kiinnitettiin erityisesti huomiota heikoimmassa asemassa oleviin. Hankkeessa pilotoidulla hybridimallisen kotikuntoutuksen toimintamallilla varmistetaan, että myös heikomman digilukutaidon omaavilla kuntoutuspalvelujen tarvitsijoilla on mahdollisuus osallistua kotikuntoutukseen etäyhteyksien välityksellä. Kotikuntoutuksen hybridimallissa kotikuntoutuksen digipalvelut ovat kaikkien saatavilla matalalla kynnyksellä ja ennaltaehkäisevästi.
Kotona asuminen ja sen tukeminen kuuluu jokaisen perusoikeuksiin. Kotona asumisen tukeminen on keskeinen osa asiakkaan toimintakyvyn ja arjessa pärjäämisen vahvistamista. Kotikuntoutuksen saavutettavuuden parantaminen on perustelua ja ajankohtaista.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointialue- ja palvelustrategian painopisteitä ovat muun muassa palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, ennaltaehkäisy sekä digitalisaation hyödyntäminen. Hybridimallisen kotikuntoutuksen kehittäminen linkittyy näihin strategisiin linjauksiin.
Pilotin vetäjä toimii yhteyshenkilönä, joka informoi aktiivisesti koko pilotin ajan yhteistyötahoja; ikääntyneiden asiakasohjausyksikköä, kotihoitoa, kotikuntoutusta ja muun muassa asiakasryhmiä. Erityisesti merkityksellistä on palveluketjun huomiointi asiakkaiden ohjautumiseksi kotikuntoutukseen. Keskeiseksi nousee asiakasohjauksen informointi etäkuntoutuksesta osana kotikuntoutusta ja se miten tunnistetaan ne ikääntyneet henkilöt, joilla toimintakyvyn laskua on mahdollista hidastaa tai toimintakykyä on mahdollista edistää?
Toimintamallia pilotoidaan aluksi kolmella paikkakunnalla. Pilotin onnistumiseksi motivoituneet pilotoijat ovat avainasemassa. Pilotissa aloittaa 5 kotikuntoutuksen fysioterapeuttia, jotka toteuttavat, aluksi oman työnsä ohella, hybridimallista kotikuntoutusta sekä lähi- että etäkäynteinä.
Kehittäjätyöryhmä kokoontuu säännöllisesti aluksi viikoittain ja sitten joka toinen viikko teamssin välityksellä. Lisäksi pidetään esihenkilöiden ja kehittäjätyöryhmän kesken palaverit pilotin aluksi, puolivälissä ja lopuksi. Näin sitoutetaan ja viedään koko kehittämisen matkan toimintamallia käytäntöön.
Toimintamallin tavoitteena on parantaa asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen yhdenvertaisuutta. Tavoitteena on, että kaikilla asiakkailla on mahdollisuus saada kotikuntoutusta oikea-aikaisesti ja tarpeen mukaan, riippumatta asuinpaikasta tai etäisyydestä. Erityisesti pyritään parantamaan heikommassa asemassa olevien asiakkaiden mahdollisuuksia palveluihin.
Toimintamalli mahdollistaa kuntoutusresurssien kohdentamisen joustavasti ja tehokkaasti silloin, kun asiakas niitä tarvitsee. Kotikuntoutus on mahdollista aloittaa aiempaa joustavammin ja oikea-aikaisemmin hyödyntämällä etäkuntoutusta ja työparimallia. Työparimallissa kollegiaalinen tuki ja osaamisen jakaminen helpottuvat, vaikka lähin työpari olisi kaukanakin. Toimintamallilla pyritään tasaamaan resursseja ja vahvistamaan kotikuntoutuksen prosesseja.
Tavoitteena on myös kotikuntoutuksen ammattilaisten työn monipuolistaminen ja keventäminen. Hybridimalli mahdollistaa joustavamman työn organisoinnin, mikä tukee sekä asiakastyötä että työntekijöiden jaksamista. Etäkuntoutus mahdollistaa ammattilaisen työprosessien, toimintatapojen ja työympäristön kehittäminen joustavammaksi ja vähemmän kuormittavaksi.
Lisäksi kehittämisen kohteena on kustannustehokkuus ilman, että asiakaslähtöisyys tai vaikuttavuus kärsii.
Muutosta mitataan seuraamalla:
- Kuntoutuksen tuloksia tavoitteiden saavuttamisella sekä RAI-arvioinnilla
- Asiakasmäärää
- Palvelun kestoa
- Ajokilometrejä
- Asiakaspalautetta
- Ammattilaisten palautetta
Kuva
- Hybridimallinen kotikuntoutus vaatii tiiminvetäjän/yhteyshenkilön
- Innostuneet ja sitoutuneet kotikuntoutuksen fysioterapeutit toteuttamaan hybridimallia
- Toimintamallin pilotointi ja jalkauttaminen vaativat resurssia ja osaamista, resurssin pysyvyys varmistettava
- Keskeistä infoaminen uudesta toimintamallista ja sopivien asiakkaiden ohjautuminen palveluun
- Laitteiston saatavuus
Hybridimallisen kotikuntoutuksen asiakasryhmänä ovat erityisesti heikommassa asemassa olevat vähäiset digitaidot omaavat tai digitaidottomat kotikuntoutuksen myöntämisperusteet täyttävä asiakas, jolla ei ole digivalmiuksia tai mahdollisuutta käyttää omaa laitetta.
Asiakasymmärryksen perustana on yksilöllinen kohtaaminen ja kotona asumisen tukeminen. Ensimmäisellä tapaamisella kartoitetaan asiakkaan tarpeet. Asiakas kertoo toiveistaan, odotuksistaan ja tavoitteistaan, joiden pohjalta laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa kuntoutussuunnitelma. Koko kuntoutusprosessin ajan asiakkaan kokemuksia ja palautetta kuunnellaan ja palvelua muokataan tarvittaessa joustavasti vastaamaan muuttuvia tarpeita. Asiakas saa tarvittavan ammattilaisen tuen hybridimallisen kotikuntoutuksen aloittamiseksi ja toteuttamiseksi.
Tavoitteena on edistää kotikuntoutuksen saatavuutta sekä saavutettavuutta sekä etä- että lähikäynteinä.
Tavoitteena on, että kotikuntoutus on yhdenvertaisesti kaikkien asiakkaiden saatavilla, riippumatta heidän digivalmiuksista, taidoista tai digitaalisista laitteista.
On tärkeää kehittää kotikuntoutuksen palveluita. Hybridimallinen kotikuntoutus tuo etäkuntoutuksen kotikuntoutuksen palveluihin. Kotikuntoutuksessa välimatkat ovat usein pitkiä, resursseja on vähän ja tarve kotikuntoutukselle on suuri. On tärkeää, että palvelua voidaan tarjota joustavasti myös etäyhteyksien avulla. Hybridimallinen kotikuntoutus parantaa kotikuntoutuksen saavutettavuutta ja saatavuutta. Työparimalli, jota pilotissa kehitetään yhdistää kaksi ammattilaista. Mallissa lähi- ja etäfysioterapeutti toimivat työpareina, tämä mahdollistaa kollegiaalisen tuen ja resurssien jakamisen.
Kuva
Asiakaspalaute on ollut positiivista.
"Tuli tavaksi kuntoilu. Olin jo liukumassa siihen, että tulee vain istuttua tv: äärellä"
"Harjoitteet olivat sopivia ja helppo toteuttaa"
"Olin erittäin tyytyväinen"
Loka-joulukuu
• Pilotin suunnittelu, kokeiltavan toimintamallin luominen, laitteet, järjestelmät, pilotoijat, luvat, koulutukset.
Tammi-toukokuu
• Pilotti alkaa, jatkuvat yhteispalaverit ja toimintamallin arviointi.
Kesä-syyskuu
• Pilotti loppuu, yhteenveto, toimintamallin luominen, jatkosuunnitelmat, juurruttaminen.
Kokeilun avulla halutaan tietoa hybridimallisen kotikuntoutuksen vaikuttavuudesta, lisätä asiakasymmärrystä ja ammattilaisten näkemyksiä etäkuntoutuksesta osana kotikuntoutusta. Tärkeää on myös kokemusten kartuttaminen työparimallisesta toimintamallista ennen sen laajentamista koko alueelle.
Kuva
Asiakas- ja ammattilaispalaute on ollut positiivista. Ensisijaista, että kotikuntoutus kohdennetaan oikein ja hybridimalliin ohjautuu siihen tavoitteeltaan sopiva asiakas.
Sopivan asiakkaan löytyessä ja jakson alkaessa tärkeässä asemassa on ammattilaisen oma suhtautuminen ja tietämys etäkuntoutuksesta. Jakson aikana ammattilaisen avoin suhtautuminen ja ongelmanratkaisukyky on tärkeää.
Hybridimallinen kotikuntoutus, joka toteutuu työparimallilla on helposti sulautettavissa käytäntöön.
Hybridimallisen kotikuntoutuksen pilotti toteutettiin Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa hankkeessa ajalla 1.1-30.6.2025. Pilotin pohjalta luotiin toimintamalli kotikuntoutuksen toteuttamiseksi hybridimallilla. Hybridimallinen kotikuntoutus yhdistää etä- ja lähikäynnit asiakkaan kotiin. Toimintamallissa vähintään ensimmäinen ja viimeinen käynti toteutuvat lähikäynteinä. Käynnit sovitetaan asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden mukaan.
Hybridimallisen kotikuntoutuksen toimintamallissa kotikuntoutus tapahtuu työparimallilla. Työparimalli mahdollistaa etäkuntoutuksen saatavuuden koko hyvinvointialueelle, riippumatta siitä missä asiakas asuu tai millaiset resurssit paikkakunnalla ovat. Mallissa työpareina toimivat lähi- ja etäfysioterapeutti. Resurssit voidaan kohdentaa joustavasti sinne, missä niitä tarvitaan. Asiakkaan kotikuntoutukseen pääsy nopeutuu, kun palvelu ei ole sidottu ainoastaan lähialueen työntekijöihin.
Toimintamalli mahdollistaa kotikuntoutuksen niille, joille kodin ulkopuoliseen kuntoutukseen osallistuminen on mahdotonta tai hyvin haastavaa. Asiakkaalla ei myöskään tarvitse olla digitaitoja tai laitteistoa. Toimintamallissa lainataan digilaite ja mahdollistetaan etäkuntoutuksen saatavuus helpolla käyttöjärjestelmällä. Ammattilaiset tukevat asiakasta laitteen käytössä. Pilotin aikana kehitettiin etälaitteiston viemistä Effector-tietojärjestelmään. Tällä mahdollistetaan selkeä laiterekisterin käyttö sekä sujuvat lainaukset ja reittikuljetukset.
Kuva
Ydinkohtia hybridimallisen kotikuntoutuksen onnistumiselle ovat:
Etäkuntoutuksen selkeä toimintamalli
On tärkeää, että etäkuntoutus sulautuu saumattomaksi osaksi sosiaali- ja terveysalan palvelujen kokonaisuutta. Kotikuntoutuksesta on tiedotettava säännöllisesti, ja etäkuntoutuksen palvelupolku kuvattava selkeästi ja ymmärrettävästi. Tämä varmistaa asiakkaan oikea-aikaisen ohjautumisen kotikuntoutukseen niin, että se tukee tehokkaasti kotona asumista ja arjessa selviytymistä.
Organisaation roolijako ja ammattilaisten etäkuntoutusosaaminen
Hybridimallisen kotikuntoutuksen vakiinnuttamiseksi ja kehittämiseksi on nimetty yhdyshenkilö. Hän vastaa etäkuntoutuksen edistämisestä, ohjaamisesta ja tiedottamisesta. Hän toimii linkkinä etäkuntoutusta toteuttavien fysioterapeuttien ja muun henkilöstön välillä. Hän vastaa myös etäkuntoutusta toteuttavien fysioterapeuttien etäosaamisesta. Ammattilaisten etäkuntoutukseen perehdyttämisessä on hyvä hyödyntää oppaita, kuten Kelan julkaisemaa opasta: Opas etäkuntoutuksen käytännön toteutukseen sekä terveyskylä.fi -sivuston materiaalia etäkuntoutuksen toteuttamisesta.
Työparimalli, jossa lähi- ja etäfysioterapeutti toimivat yhteistyössä, edellyttää toimivaa yhteistyötä ja selkeitä kirjauksia. Malli mahdollistaa ammatillisen osaamisen jakamisen. Nimetyt etäfysioterapeutit ovat etäkuntoutusosaajia ja heillä on käytössä etäkuntoutuksen toteuttamiseen vaadittu ympäristö ja laitteisto sekä järjestelmän käyttö on tuttua.
Etäkuntoutukseen sopivien asiakkaiden tunnistaminen ja palveluohjaus
Etäkuntoutuksen vaikuttavuuden kannalta, niin asiakkaan kuin organisaation näkökulmasta, on olennaista ammattilaisen kyky räätälöidä palvelut yksilöllisesti ja asiakkaan toimintakyvyn mukaan. On tärkeää osata arvioida millaisesta kuntoutuksesta asiakas hyötyy.
Etäkuntoutuksen tavoitteellinen suunnitteleminen, toteutus, arviointi
Kotikuntoutus on tavoitteellista kuntoutusta, johon on rakennettu palvelupolku. Siellä on kuvattu kotikuntoutuksen eteneminen ja sisältö sekä myös hybridimallisen kotikuntoutuksen mukanaan tuomat huomiot.
Tekniikan saatavuus ja toimivuus, käyttöjärjestelmäosaaminen, digituki
Kotikuntoutuksella tulee olla laitteisto toiminnan toteuttamiseksi. Toimintamallissa laitteet saatiin käyttöön kotihoidon laitekannasta ja ne nimettiin kotikuntoutuksen omaan käyttöön. Laitteiden laiterekisteri ja kuljetukset tulee olla sujuvia. Mallissa hyödynnetään Effector-tietojärjestelmää ja alueen reittikuljetuksia. Ammattilaisella tulee olla kamerallinen tietokone sekä hyvä bluethooth kuuloke/mikrofoni.
Kuva
Hybridimallisen kotikuntoutuksen pilotin perusteella toimintamalli liitetään osaksi kuntoutuksen palvelukokonaisuutta. Etäkuntoutusta voi saada jatkossa myös ne kotikuntoutuksen asiakkaat, joilla ei vielä ole digitaitoja tai taidot ovat vähäiset. Asiakas ei myöskään tarvitse omaa laitetta. Kotikuntoutuksen sisältö on muokattavissa yksilöllisesti niin, että se tavoittaa yhdenvertaisesti myös heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat.
Asiakaspalaute on ollut positiivista. Hybridimallinen kuntoutus on todettu asiakaspalautteissa sellaiseksi palveluksi, jota kotikuntoutuksessa olleet ikäihmiset suosittelevat muillekin.
Toimintamallissa kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja saatavuutta parannetaan työparimallilla, jossa lähi- ja etäfysioterapeutti toimivat kiinteässä yhteistyössä asiakkaan kanssa toteuttaen tavoitteellista ja suunniteltua kotikuntoutusta.
Hybridimallisen kotikuntoutuksen vaikuttavuutta arvioitiin RAI-arviointijärjestelmällä. Huomioitavaa on, että vaikka kotikuntoutuksen aikana fyysisen toimintakyvyn testit eivät parantuneet kaikilla RAI-arvioiduilla osallistujilla, kotikuntoutuksen vaikutus näkyi toimintakyvyssä laajemmin. Esimerkiksi yhdellä kuntoutujalla MAPLE 5 palvelutarveluokitus laski jakson aikana. Tämä antaa viitteitä siitä, että hybridimallisella kotikuntoutuksella on vaikuttavuutta myös muilla, kuin fyysisen suorituskyvyn osa-alueilla. Etäkuntoutusta- ja lähikuntoutusta yhdistämällä voidaan edistää kokonaisvaltaisesti itsenäistä kotona asumista. Kotikuntoutuksella on myönteisistä vaikutuksista, joilla on keskeinen merkitys arjessa pärjäämiselle ja itsenäiselle asumiselle.
Pilotin aikana kerättiin vaikuttavuusdataa seuraamalla käyntien määrää, käyntimuotoa, käynnin kestoa, matkan kestoa, matkan pituutta ja käynnin kokonaiskestoa. Arviot kustannuksista perustuvat arvioituun fysioterapeutin kuukausipalkkaan, arvioituun työnantajan sivukuluihin, arvioituun efektiiviseen työaikaan, käytettyyn kokonaiskäyntiaikaan ja kilometrikorvaukseen. Etäkäyntejä toteutettiin pilotin aikana noin 114. Lähikäyntien kustannukseksi arvioitiin keskimäärin 54,24 euroa/käynti, kun taas etäkäynnin kustannus oli noin 23,21 euroa. Etäkäynti maksaa noin 31 euroa vähemmän per käynti. Tämä tarkoittaa, että 114 etäkäynnin toteuttaminen toi noin 3537 euron säästön verrattuna vastaavaan määrään lähikäyntejä.
Ammattilaiset haluavat jatkaa etäkuntoutusta osana kotikuntoutuksen palveluja. Pilotin aikana ammattilaisten suhtautuminen etäkuntoutukseen muuttui entistä myönteisemmäksi, ja toimintamallin koettiin olevan helposti käyttöönotettavissa. On myös todettu, että työparimalli toimii ja myös sijaistaminen tällä toiminnalla onnistuu yli kuntarajojen. Toimintamalli on ketterästi laajentunut koskemaan koko hyvinvointialuetta.