Kotikuntoutuksen hybridimalli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP, P2, I1)
Hybridimallinen kotikuntoutus yhdistää etä- ja lähikäynnit asiakkaan kotiin. Toimintamallissa tuetaan asiakkaan toimintakykyä ja asiakkaalle merkityksellistä elämää hyödyntäen digitaalisia välineitä ja teknologiaa osana kuntoutusprosessia.
Toimintamallin nimi
Hybridimallinen kotikuntoutus yhdistää etä- ja lähikäynnit asiakkaan kotiin. Toimintamallissa tuetaan asiakkaan toimintakykyä ja asiakkaalle merkityksellistä elämää hyödyntäen digitaalisia välineitä ja teknologiaa osana kuntoutusprosessia.
Hybridimallisen kotikuntoutuksen pilotti toteutettiin Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa hankkeessa ajalla 1.1-30.6.2025. Pilotin pohjalta luotiin toimintamalli kotikuntoutuksen toteuttamiseksi hybridimallilla. Hybridimallinen kotikuntoutus yhdistää etä- ja lähikäynnit asiakkaan kotiin. Toimintamallissa vähintään ensimmäinen ja viimeinen käynti toteutuvat lähikäynteinä. Käynnit sovitetaan asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden mukaan.
Hybridimallisen kotikuntoutuksen toimintamallissa kotikuntoutus tapahtuu työparimallilla. Työparimalli mahdollistaa etäkuntoutuksen saatavuuden koko hyvinvointialueelle, riippumatta siitä missä asiakas asuu tai millaiset resurssit paikkakunnalla ovat. Mallissa työpareina toimivat lähi- ja etäfysioterapeutti. Resurssit voidaan kohdentaa joustavasti sinne, missä niitä tarvitaan. Asiakkaan kotikuntoutukseen pääsy nopeutuu, kun palvelu ei ole sidottu ainoastaan lähialueen työntekijöihin.
Toimintamalli mahdollistaa kotikuntoutuksen niille, joille kodin ulkopuoliseen kuntoutukseen osallistuminen on mahdotonta tai hyvin haastavaa. Asiakkaalla ei myöskään tarvitse olla digitaitoja tai laitteistoa. Toimintamallissa lainataan digilaite ja mahdollistetaan etäkuntoutuksen saatavuus helpolla käyttöjärjestelmällä. Ammattilaiset tukevat asiakasta laitteen käytössä. Pilotin aikana kehitettiin etälaitteiston viemistä Effector-tietojärjestelmään. Tällä mahdollistetaan selkeä laiterekisterin käyttö sekä sujuvat lainaukset ja reittikuljetukset.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen väestö ikääntyy keskimäärin muuta maata nopeammin. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 kannustaa rakentamaan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän palvelujärjestelmän sekä tukemaan mahdollisimman toimintakykyistä ikääntymistä. Moni ikäihminen haluaa asua kotona ja tätä on mahdollistettava ja tuettava oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla palveluilla. Kotikuntoutus kohdentuu erityisesti niille asiakkaille, joilla on vaikeuksia liikkua kodin ulkopuolelle. Tällöin on merkityksellistä, että kuntoutus toteutuu asiakkaan omassa kodissa, juuri siellä, missä arki tapahtuu ja missä kuntoutusta eniten tarvitaan kotona asumisen turvaamiseksi.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue tarjoaa etäfysioterapiaa osana kuntoutuspalveluita. Digifysioterapeutit palvelevat asiakkaita chatissa ja etävastaanotoilla. Käytettävissä olevat teknologiset ratkaisut eivät kuitenkaan takaa kaikille pääsyä etäkuntoutukseen, sillä digitaitojen taso vaihtelee merkittävästi eri ikäryhmissä. Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa hankkeessa kehitettiin kuntoutuspalveluita ja kiinnitettiin erityisesti huomiota heikoimmassa asemassa oleviin. Hankkeessa pilotoidulla hybridimallisen kotikuntoutuksen toimintamallilla varmistetaan, että myös heikomman digilukutaidon omaavilla kuntoutuspalvelujen tarvitsijoilla on mahdollisuus osallistua kotikuntoutukseen etäyhteyksien välityksellä. Kotikuntoutuksen hybridimallissa kotikuntoutuksen digipalvelut ovat kaikkien saatavilla matalalla kynnyksellä ja ennaltaehkäisevästi.
Hybridimallisen kotikuntoutuksen asiakasryhmänä ovat erityisesti heikommassa asemassa olevat vähäiset digitaidot omaavat tai digitaidottomat kotikuntoutuksen myöntämisperusteet täyttävä asiakas, jolla ei ole digivalmiuksia tai mahdollisuutta käyttää omaa laitetta.
Asiakasymmärryksen perustana on yksilöllinen kohtaaminen ja kotona asumisen tukeminen. Ensimmäisellä tapaamisella kartoitetaan asiakkaan tarpeet. Asiakas kertoo toiveistaan, odotuksistaan ja tavoitteistaan, joiden pohjalta laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa kuntoutussuunnitelma. Koko kuntoutusprosessin ajan asiakkaan kokemuksia ja palautetta kuunnellaan ja palvelua muokataan tarvittaessa joustavasti vastaamaan muuttuvia tarpeita. Asiakas saa tarvittavan ammattilaisen tuen hybridimallisen kotikuntoutuksen aloittamiseksi ja toteuttamiseksi.
Ydinkohtia hybridimallisen kotikuntoutuksen onnistumiselle ovat:
Etäkuntoutuksen selkeä toimintamalli
On tärkeää, että etäkuntoutus sulautuu saumattomaksi osaksi sosiaali- ja terveysalan palvelujen kokonaisuutta. Kotikuntoutuksesta on tiedotettava säännöllisesti, ja etäkuntoutuksen palvelupolku kuvattava selkeästi ja ymmärrettävästi. Tämä varmistaa asiakkaan oikea-aikaisen ohjautumisen kotikuntoutukseen niin, että se tukee tehokkaasti kotona asumista ja arjessa selviytymistä.
Organisaation roolijako ja ammattilaisten etäkuntoutusosaaminen
Hybridimallisen kotikuntoutuksen vakiinnuttamiseksi ja kehittämiseksi on nimetty yhdyshenkilö. Hän vastaa etäkuntoutuksen edistämisestä, ohjaamisesta ja tiedottamisesta. Hän toimii linkkinä etäkuntoutusta toteuttavien fysioterapeuttien ja muun henkilöstön välillä. Hän vastaa myös etäkuntoutusta toteuttavien fysioterapeuttien etäosaamisesta. Ammattilaisten etäkuntoutukseen perehdyttämisessä on hyvä hyödyntää oppaita, kuten Kelan julkaisemaa opasta: Opas etäkuntoutuksen käytännön toteutukseen sekä terveyskylä.fi -sivuston materiaalia etäkuntoutuksen toteuttamisesta.
Työparimalli, jossa lähi- ja etäfysioterapeutti toimivat yhteistyössä, edellyttää toimivaa yhteistyötä ja selkeitä kirjauksia. Malli mahdollistaa ammatillisen osaamisen jakamisen. Nimetyt etäfysioterapeutit ovat etäkuntoutusosaajia ja heillä on käytössä etäkuntoutuksen toteuttamiseen vaadittu ympäristö ja laitteisto sekä järjestelmän käyttö on tuttua.
Etäkuntoutukseen sopivien asiakkaiden tunnistaminen ja palveluohjaus
Etäkuntoutuksen vaikuttavuuden kannalta, niin asiakkaan kuin organisaation näkökulmasta, on olennaista ammattilaisen kyky räätälöidä palvelut yksilöllisesti ja asiakkaan toimintakyvyn mukaan. On tärkeää osata arvioida millaisesta kuntoutuksesta asiakas hyötyy.
Etäkuntoutuksen tavoitteellinen suunnitteleminen, toteutus, arviointi
Kotikuntoutus on tavoitteellista kuntoutusta, johon on rakennettu palvelupolku. Siellä on kuvattu kotikuntoutuksen eteneminen ja sisältö sekä myös hybridimallisen kotikuntoutuksen mukanaan tuomat huomiot.
Tekniikan saatavuus ja toimivuus, käyttöjärjestelmäosaaminen, digituki
Kotikuntoutuksella tulee olla laitteisto toiminnan toteuttamiseksi. Toimintamallissa laitteet saatiin käyttöön kotihoidon laitekannasta ja ne nimettiin kotikuntoutuksen omaan käyttöön. Laitteiden laiterekisteri ja kuljetukset tulee olla sujuvia. Mallissa hyödynnetään Effector-tietojärjestelmää ja alueen reittikuljetuksia. Ammattilaisella tulee olla kamerallinen tietokone sekä hyvä bluethooth kuuloke/mikrofoni.
Hybridimallisen kotikuntoutuksen pilotin perusteella toimintamalli liitetään osaksi kuntoutuksen palvelukokonaisuutta. Etäkuntoutusta voi saada jatkossa myös ne kotikuntoutuksen asiakkaat, joilla ei vielä ole digitaitoja tai taidot ovat vähäiset. Asiakas ei myöskään tarvitse omaa laitetta. Kotikuntoutuksen sisältö on muokattavissa yksilöllisesti niin, että se tavoittaa yhdenvertaisesti myös heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat.
Asiakaspalaute on ollut positiivista. Hybridimallinen kuntoutus on todettu asiakaspalautteissa sellaiseksi palveluksi, jota kotikuntoutuksessa olleet ikäihmiset suosittelevat muillekin.
Toimintamallissa kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja saatavuutta parannetaan työparimallilla, jossa lähi- ja etäfysioterapeutti toimivat kiinteässä yhteistyössä asiakkaan kanssa toteuttaen tavoitteellista ja suunniteltua kotikuntoutusta.
Hybridimallisen kotikuntoutuksen vaikuttavuutta arvioitiin RAI-arviointijärjestelmällä. Huomioitavaa on, että vaikka kotikuntoutuksen aikana fyysisen toimintakyvyn testit eivät parantuneet kaikilla RAI-arvioiduilla osallistujilla, kotikuntoutuksen vaikutus näkyi toimintakyvyssä laajemmin. Esimerkiksi yhdellä kuntoutujalla MAPLE 5 palvelutarveluokitus laski jakson aikana. Tämä antaa viitteitä siitä, että hybridimallisella kotikuntoutuksella on vaikuttavuutta myös muilla, kuin fyysisen suorituskyvyn osa-alueilla. Etäkuntoutusta- ja lähikuntoutusta yhdistämällä voidaan edistää kokonaisvaltaisesti itsenäistä kotona asumista. Kotikuntoutuksella on myönteisistä vaikutuksista, joilla on keskeinen merkitys arjessa pärjäämiselle ja itsenäiselle asumiselle.
Pilotin aikana kerättiin vaikuttavuusdataa seuraamalla käyntien määrää, käyntimuotoa, käynnin kestoa, matkan kestoa, matkan pituutta ja käynnin kokonaiskestoa. Arviot kustannuksista perustuvat arvioituun fysioterapeutin kuukausipalkkaan, arvioituun työnantajan sivukuluihin, arvioituun efektiiviseen työaikaan, käytettyyn kokonaiskäyntiaikaan ja kilometrikorvaukseen. Etäkäyntejä toteutettiin pilotin aikana noin 114. Lähikäyntien kustannukseksi arvioitiin keskimäärin 54,24 euroa/käynti, kun taas etäkäynnin kustannus oli noin 23,21 euroa. Etäkäynti maksaa noin 31 euroa vähemmän per käynti. Tämä tarkoittaa, että 114 etäkäynnin toteuttaminen toi noin 3537 euron säästön verrattuna vastaavaan määrään lähikäyntejä.
Ammattilaiset haluavat jatkaa etäkuntoutusta osana kotikuntoutuksen palveluja. Pilotin aikana ammattilaisten suhtautuminen etäkuntoutukseen muuttui entistä myönteisemmäksi, ja toimintamallin koettiin olevan helposti käyttöönotettavissa. On myös todettu, että työparimalli toimii ja myös sijaistaminen tällä toiminnalla onnistuu yli kuntarajojen. Toimintamalli on ketterästi laajentunut koskemaan koko hyvinvointialuetta.