Kotisairaalan etähoidon pilotti Keski-Suomen hyvinvointialueella

Tavoitteena tunnistaa etähoidosta hyötyvät potilasryhmät kotisairaalatoiminnassa ja saada tietoa millaisiin yhteydenottoihin etähoito soveltuu, sekä minkälaisia kotikäyntejä etähoidolla voidaan korvata.

Toimintaympäristö

Palliatiivisen keskuksen kotisairaala tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa potilaan kotiin, millä voidaan korvata tai lyhentää hoitoa erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon osastoilla.  Kotisairaalassa toimii myös hoidon tarpeen arviointi -yksikkö (KoHTA). KoHTA-yksikkö toimii ilman lähetettä kotihoidon ja asumispalveluiden tukena, kun asiakkaan voinnissa tapahtuu äkillisiä ja suunnittelemattomia muutoksia tai hoidossa on muita ongelmia. Kotisairaalassa työskentelee palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden omaava lääkäri sekä 17 sairaanhoitajaa. Kotisairaalan toimintasäde on 30-60 minuuttia Jyväskylästä.  

​Kotisairaalassa hoidetaan muun muassa infektiopotilaita, haavapotilaita, vaikeasti sairaita lapsipotilaita ja saattohoitopotilaita.​ Kotisairaala toteuttaa palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevien ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa potilaan omassa kodissa tai asumispalveluyksikössä. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kotisairaalassa tehdään palliatiivisille potilaille tukikäyntejä tai soittokontrolleja sovituin väliajoin, esimerkiksi viikon – kahden välein. Potilaat hyötyvät säännöllisistä kontrolleista, sillä he ovat vielä suhteellisen hyvävointisia. Potilaat voivat ottaa yhteyttä myös sovittujen kontrollien ulkopuolella. Näitä kontrolleja on tarkoitus toteuttaa etähoidon pilotissa. Osa potilaista asuu kaukana, mikä haastaa kotisairaalan sairaanhoitajia ajallisesti, etähoidon avulla saadaan kuva-ääni-yhteys potilaaseen, jolloin potilaan voinnin seuranta voidaan toteuttaa ilman fyysistä käyntiä. Etähoidosta voi hyötyä myös infektiopotilaat, joilla on käytössä antibioottipumppu ja käynti vain kerran vuorokaudessa, Kotisairaala pystyy etähoidon turvin varmistamaan asiakkaan voinnin muunakin ajankohtana tehokkaasti. Yhteydenotto potilaaseen toimii tablettitietokoneen avulla, ja sen käyttöön saa tarvitsemansa opastuksen. Jos potilas ei itse osaa avata yhteyttä etähoitajaan, voidaan yhteys avata automaattisesti sovittuna aikana.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Henkilöstön saatavuudessa on suuria haasteita, joten on välttämätöntä kehittää toimintamalleja, sekä käyttää niukat henkilöstöresurssit järkevästi. Mikäli potilaan palvelutarve ei edellytä hoitajan fyysistä läsnäoloa Kotisairaalan käyntien rinnalla, tai niiden sijasta voidaan hyödyntää teknologisia ratkaisuja, kuten etähoitoa.

Asiakassegmentti:

  • Pitkät välimatkat
  • Hyväkuntoiset palliatiiviset potilaat, jotka eivät vaadi säännöllisiä käyntejä
  • Soittokontrolli potilaat, hybridimalli: sekä kotikäynnit että etälaite
  • Akuutit oireet/ongelmat: hoitaja voisi soittaa VideoVisit Homen palvelun kautta

Kotisairaalan etähoidon avulla toteutettavia käyntejä voivat olla: 

  • Yleisvoinnin seuranta
  • Oirekartoitus
  • Lääkehoidon ohjaus
  • Tukisoitot kotona pärjäämisen tueksi sekä psyykkisen toimintakyvyn tukemiseksi 
  • Suunnitellusti kotisairaalan lääkärin etähoidon käynti
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Projektiin osallistuvat henkilöt 

  • Kotisairaalaverkosto Keski-Suomeen- hankkeen projektityöntekijä
  • Tulkoti-hankkeen projektityöntekijät (3) ja projektipäällikkö
  • Pilottiin nimetyt vastuusairaanhoitajat
  • Sairaanhoitajat kotisairaalan tiimistä
  • Kotisairaalan esihenkilö
  • Jyväskylän kotihoidon etähoivan tiimi (koulutus, laitehallinta)
  • Tekninen tuki Lifecareen liittyen 

VideoVisitin tarjoama tuki 

Tavoiteltu muutos

Pilotoinnin tavoitteena on kerätä kokemusta palliatiivisen keskuksen kotisairaalan alueella, sekä tehostaa kotisairaalan toimintaa ja resurssien käyttöä. Tarkoituksena on, että myöhemmin kotisairaalatoiminnan laajentuessa etähoitoa voidaan toteuttaa koko hyvinvointialueella ja pilotista saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää kotisairaalatoiminnan etähoidon kehittämisessä. 

Tavoitteena on tunnistaa etähoidosta hyötyvät potilasryhmät ja saada tietoa millaisiin kotisairaalan käynteihin etähoito soveltuu.

Muutoksen mittaaminen

Etähoidon toteutumista seurataan kuukausittain: 

  • Kotisairaalan etähoidon piirissä olevien potilaiden määrällä 
  • Kotisairaalan etähoidon suorittamien käyntien määrällä 
  • Asennuskäyntien määrällä 
  • Kotisairaalan etähoitokäyntien kestojen pituudella  
  • Millaiset fyysiset käynnit ollaan voitu korvata etähoidon käynnillä

Lisäksi seurataan etähoidossa olleiden potilaiden potilasryhmiä, asiakastyytyväisyyttä, työntekijätyytyväisyyttä, sekä hyödynnetään tilastoinneista saatua tietoa.

 

Toteutussuunnitelma
  • Valmisteluvaihe tulee toteuttaa huolellisesti sekä tehdä kehittämistyötä yhdessä kotisairaalan kanssa 
  • Kotisairaalan sairaanhoitajat tulee kouluttaa ja perehdyttää etähoivan ohjelman käyttöön sekä tiedottaa toiminnan käynnistymisestä
  • Kotisairaalaan nimetään vastuusairaanhoitajat joiden tehtävänä on toiminnan kehittäminen sekä jalkauttaminen 
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kotihoidon etähoivasta on saatu hyvää palautetta jo useamman vuoden ajan. Etähoivaa lähdetään kokeilemaan kotisairaalan potilaille.

Potilas on soveltuva etähoitoon, mikäli hän on kykenevä toimimaan itsenäisesti ohjauksen avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että potilaan kognitio, muisti ja toimintakyky ovat riittävällä tasolla eikä käynnillä ole tarvetta toteuttaa fyysistä tekemistä vaativaa toimenpidettä. 

Asiakassegmentti:

  • Pitkät välimatkat
  • Hyväkuntoiset palliatiiviset potilaat, jotka eivät vaadi säännöllisiä käyntejä
  • Soittokontrolli potilaat, hybridimalli: sekä kotikäynnit että etälaite
  • Akuutit oireet/ongelmat: hoitaja voisi soittaa VideoVisit Homen palvelun kautta

Kotisairaalan etähoidon avulla toteutettavia käyntejä voivat olla: 

  • Yleisvoinnin seuranta
  • Oirekartoitus
  • Lääkehoidon ohjaus
  • Tukisoitot kotona pärjäämisen tueksi sekä psyykkisen toimintakyvyn tukemiseksi 
  • Suunnitellusti kotisairaalan lääkärin etähoidon käynti
Ratkaisun testaaminen

•Pilotti toteutaan neljällä Jyväskylän etä- ja digipalvelukeskuksen lainalaitteella (tablettitietokoneella) Kotisairaalan potilaille syys-joulukuussa 2022 Videovisit Home-ohjelmalla.

•Koettiin, että kolmen kuukauden pilotista ei saatu tarpeeksi kokemuksia, joten pilottia jatkettiin maaliskuun 2023 loppuun. 

Kokeilun tavoitteet

•Pilotoinnin tavoitteena on kerätä kokemuksia Jyväskylän kotisairaalassa,  tunnistaa etähoidosta hyötyvät potilasryhmät, saada tietoa millaisiin kotisairaalan käynteihin etähoito soveltuu sekä voidaanko fyysisiä käyntejä korvata osittain etähoidon avulla. 

•Pilotin aikana seurataan potilastyytyväisyyttä ja kartoitetaan potilasryhmiä, jotka hyötyvät etähoidosta. Lisäksi mitataan työntekijätyytyväisyyttä sekä hyödynnetään tilastoinneista saatua tietoa.

•Tarkoituksena oli, että pilotista saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää kotisairaalan etähoidon kehittämisessä sekä myöhemmin kotisairaalaverkoston laajentuessa, mahdollistaa etähoidon käyttö kotisairaalatoiminnassa koko Keski-Suomen hyvinvointialueella.

Kokeilussa opittua

Pilotin aikana palautetta kysyttiin sekä potilaita, omaisilta että myös hoitajilta. 

1. Hoitajien kokemuksia pilotin aikana:

  • Hoitajien kokemukset ovat olleet myös positiivisia. 
  • Helppo ja mukava tehtävä
  • Saa hyvin kuvaa voinnista
  • Osa hoitajista ollut kiinnostuneita, perehtyneet
  • Muutamalla vastarintaa ja eikä halua perehtyä uusiin teknisiin laitteisiin ja ohjelmiin

•Joissain tapauksissa potilaan vaikea käsitellä laitetta. Toivottiin ”robottikättä”, jonka voisi kiinnittää esimerkiksi sänkyyn, korkeutta ja paikkaa olisi helppo säädellä näin.

•Kuminen reunus tablettiin?

•Laitteessa heikkotasoinen kamera

•Luo turvaa potilaille ja mahdollistaa nopean yhteydenoton

•Toisen potilaan turvattomuus selkeästi vähentynyt ja yhteydenotot päivystyspuhelimeen vähentyneet

•Pilotti on ollut lyhyt ja toteutui yksikön näkökulmasta haasteellisena ajankohtana, mikä vaikutti pilotin toteutukseen.

2. Potilaiden ja omaisten palautteet pilotin aikana:

•Omaisen antamaa palautetta hänen sanoin: ”Olen kiitollinen tällaisesta avusta”

•Palautetta kerättiin pilotin aikana anonyymillä Forms-kyselyllä, jonne sekä potilaat että läheiset voivat antaa palautetta. Lisäksi palautetta kerätään suullisesti käyntien aikana. 

• Potilaat ja läheiset olivat pilotin aikana hoitoon tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.

•Potilaat ja läheiset kokivat palvelun lisänneen heidän turvallisuuden tunnettaan hyvin  tai erittäin hyvin. 

•Potilaat ja läheiset toivoivat tiiviimpää yhteydenpitoa etätabletin kautta, jolloin kotisairaala lisäsi etäsoittojen määrää. 

3. Yhteenveto ja ehdotukset jatkoon:

•Etähoidon kokemukset positiivisia 

•Aikaa ja kilometrejä autolla säästyy

•Potilaita voidaan hoitaa pidempienkin matkojen taakse

•Ehdotetaan Kotisairaalan etähoidon jatkokehittämistä ja palvelun toteutuksen uudelleen pohtimista (laitteisto, alusta).

•Konsultaatiomahdollisuuksia (hoitaja-hoitaja, lääkäri-hoitaja) maakuntaan kehitettävä edelleen.

•Videovisit Home-palvelu ei välttämättä palvele kotisairaalan tarpeita, joten hyvä selvittää muita palveluntuottajia ja heidän kustannuksiaan

Ratkaisun perusidea

Etähoidolla tarkoitetaan ääni- ja videokuvayhteyden välityksellä tehtyä sairaanhoitajan käyntiä potilaan kotiin. Kotisairaalan palvelujen toteuttamisen tapaan voivat vaikuttaa maantieteellinen sijainti, kotikäyntien toistuvuus, asumisympäristö ja potilaan muut palvelut. Mikäli potilaan palvelutarve ei edellytä hoitajan fyysistä läsnäoloa, kotikäyntien rinnalla tai niiden sijasta voidaan hyödyntää teknologisia ratkaisuja, kuten etähoitoa.

 

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Jotta uuden toiminnan pilotointi ja palvelun kehittäminen onnistuu, tulee resursseihin kiinnittää huomioita. Myös niin kutsuttu digimyönteisyys pilotoitavassa kohteessa on oltava myönteinen, jotta jalkautuminen onnistuu ketterästi. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

•Potilaisiin otettiin pilotin aikana viikoittain etäyhteys

•Yksi pitkäaikainen potilas, jolla soittoa on nyt voinnin muuttuessa käytetty potilaan yhteydenottojen hoitamiseen, kun potilas itse ollut yhteydessä. Tällöin hoitajan ei ole tarvinnut paikan päällä käydä. 

•Etähoivan soittojen sisällöt pilotin aina olivat:

  • Kuulumisten kyselyä
  • Voinnin ja oireiden seuranta
  • Kipujen seuranta
  • Vapaamuotoista keskustelua ja psyykkisen turvallisuuden tunteen tukea.
  • Mahdollisti kahdenkeskeisen keskustelun nuoren potilaan kanssa omassa huoneessa.  

•Kotisairaalan sairaanhoitajat pohtineet voidaanko jatkossa hyödyntää potilaskontakteissa etähoidon avulla KoHTA-lääkärin vastaanottoa?

•Kotisairaalan tiimissä ollut hankaluuksia etähoidon käyttöönotossa:

  • Tietokoneessa ollut kuva- ja ääniongelmia.
  • Kotisairaalassa ollut raskaampihoitoisia potilaita, jonka vuoksi etähoidosta hyötyviä on ollut vähän.

•Tilastointitunnukset koettiin riittäviksi

•Etähoivan käyntimaksua täytyy jatkossa miettiä, etenkin mikäli tulevaisuudessa potilas osallistuu omalla laitteellaan.