Kotisairaalan etähoidon pilotti Keski-Suomen hyvinvointialueella
Tavoitteena tunnistaa etähoidosta hyötyvät potilasryhmät kotisairaalatoiminnassa ja saada tietoa millaisiin yhteydenottoihin etähoito soveltuu, sekä minkälaisia kotikäyntejä etähoidolla voidaan korvata.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena tunnistaa etähoidosta hyötyvät potilasryhmät kotisairaalatoiminnassa ja saada tietoa millaisiin yhteydenottoihin etähoito soveltuu, sekä minkälaisia kotikäyntejä etähoidolla voidaan korvata.
Etähoidolla tarkoitetaan ääni- ja videokuvayhteyden välityksellä tehtyä sairaanhoitajan käyntiä potilaan kotiin. Kotisairaalan palvelujen toteuttamisen tapaan voivat vaikuttaa maantieteellinen sijainti, kotikäyntien toistuvuus, asumisympäristö ja potilaan muut palvelut. Mikäli potilaan palvelutarve ei edellytä hoitajan fyysistä läsnäoloa, kotikäyntien rinnalla tai niiden sijasta voidaan hyödyntää teknologisia ratkaisuja, kuten etähoitoa.
Palliatiivisen keskuksen kotisairaala tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa potilaan kotiin, millä voidaan korvata tai lyhentää hoitoa erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon osastoilla. Kotisairaalassa toimii myös hoidon tarpeen arviointi -yksikkö (KoHTA). KoHTA-yksikkö toimii ilman lähetettä kotihoidon ja asumispalveluiden tukena, kun asiakkaan voinnissa tapahtuu äkillisiä ja suunnittelemattomia muutoksia tai hoidossa on muita ongelmia. Kotisairaalassa työskentelee palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden omaava lääkäri sekä 17 sairaanhoitajaa. Kotisairaalan toimintasäde on 30-60 minuuttia Jyväskylästä.
Kotisairaalassa hoidetaan muun muassa infektiopotilaita, haavapotilaita, vaikeasti sairaita lapsipotilaita ja saattohoitopotilaita. Kotisairaala toteuttaa palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevien ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa potilaan omassa kodissa tai asumispalveluyksikössä.
Kotihoidon etähoivasta on saatu hyvää palautetta jo useamman vuoden ajan. Etähoivaa lähdetään kokeilemaan kotisairaalan potilaille.
Potilas on soveltuva etähoitoon, mikäli hän on kykenevä toimimaan itsenäisesti ohjauksen avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että potilaan kognitio, muisti ja toimintakyky ovat riittävällä tasolla eikä käynnillä ole tarvetta toteuttaa fyysistä tekemistä vaativaa toimenpidettä.
Asiakassegmentti:
- Pitkät välimatkat
- Hyväkuntoiset palliatiiviset potilaat, jotka eivät vaadi säännöllisiä käyntejä
- Soittokontrolli potilaat, hybridimalli: sekä kotikäynnit että etälaite
- Akuutit oireet/ongelmat: hoitaja voisi soittaa VideoVisit Homen palvelun kautta
Kotisairaalan etähoidon avulla toteutettavia käyntejä voivat olla:
- Yleisvoinnin seuranta
- Oirekartoitus
- Lääkehoidon ohjaus
- Tukisoitot kotona pärjäämisen tueksi sekä psyykkisen toimintakyvyn tukemiseksi
- Suunnitellusti kotisairaalan lääkärin etähoidon käynti
•Potilaisiin otettiin pilotin aikana viikoittain etäyhteys
•Yksi pitkäaikainen potilas, jolla soittoa on nyt voinnin muuttuessa käytetty potilaan yhteydenottojen hoitamiseen, kun potilas itse ollut yhteydessä. Tällöin hoitajan ei ole tarvinnut paikan päällä käydä.
•Etähoivan soittojen sisällöt pilotin aina olivat:
- Kuulumisten kyselyä
- Voinnin ja oireiden seuranta
- Kipujen seuranta
- Vapaamuotoista keskustelua ja psyykkisen turvallisuuden tunteen tukea.
- Mahdollisti kahdenkeskeisen keskustelun nuoren potilaan kanssa omassa huoneessa.
•Kotisairaalan sairaanhoitajat pohtineet voidaanko jatkossa hyödyntää potilaskontakteissa etähoidon avulla KoHTA-lääkärin vastaanottoa?
•Kotisairaalan tiimissä ollut hankaluuksia etähoidon käyttöönotossa:
- Tietokoneessa ollut kuva- ja ääniongelmia.
- Kotisairaalassa ollut raskaampihoitoisia potilaita, jonka vuoksi etähoidosta hyötyviä on ollut vähän.
•Tilastointitunnukset koettiin riittäviksi
•Etähoivan käyntimaksua täytyy jatkossa miettiä, etenkin mikäli tulevaisuudessa potilas osallistuu omalla laitteellaan.