Kotisairaalan kehittäminen ilman paikallista vuodeosasto toimintaa Lapin HVA (RRP, P4,I1)
Sairaanhoidon tiimin kehittäminen yhteistyössä terveyspalveluiden ja ikääntyvien palveluiden kanssa.
- Yhtenäistetty kotisairaala ja kotisairaanhoito = sairaanhoidon tiimi
- Kotiin annettavaa sairaalatasoista hoitoa
- Ilman paikallista vuodeosastotoimintaa
Lapin hyvinvointialue vastaa Lapin julkisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä.
Lapin hyvinvointialueen yli 8000 työntekijää huolehtivat yli 176 000 lappilaisen arjen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Lisäksi turvaamme tarvittaessa kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Lapin matkoja.
Lapin hyvinvointialue toimii 21 kunnan alueella, jotka jaettu neljään eri palvelualueeseen:
- Pohjoinen palvelualue : Enontekiö, Inari, Utsjoki, Kittilä, Kolari, Pello, Muonio
- Itäinen palvelualue: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla, Sodankylä
- Kakkoinen palvelualue: Ranua, Rovaniemi, Posio
- Lounainen palvelualue: Ylitornio, Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio
Hyvinvointialue on itsehallinnollinen alue, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jossa on 59 jäsentä eri puolilta Lappia. Valtuusto päättää muun muassa, miten palvelut järjestetään ja varat käytetään.
Lapin hyvinvointialue tarkoituksena on sovittaa palveluja yhteen siten, että asiakkaat ja asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut joustavasti ja yhteensovitettuna kokonaisuutena. Kohdistaa voimavarat tunnistettuihin väestön palvelutarpeisiin ja tutkittuun tietoon. Tunnistamme väestöryhmittäiset ja alueittaiset erot ja huomioimme ne hyvinvointialueen toiminnan suunnittelussa.
Kolari on noin 4 000 asukkaan kunta Tunturi-Lapissa, aivan Ruotsin rajan tuntumassa. Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston potilasmäärät olivat vähentyneet vähitellen jo ennen Lapin hyvinvointialueelle siirtymistä. 10-paikkaisen vuodeosaston potilasmäärä oli vuoden 2023 aikana ollut 4 - 6 potilasta, joista osa oli palveluasumispaikan odottajia.
Kuva
Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston potilasmäärät olivat vähentyneet vähitellen jo ennen Lapin hyvinvointialueelle siirtymistä. Kolarin vuodeosasto suljettiin 13.12.2023 alkaen. Epävarma tilanne vuodeosaston jatkon suhteen aiheutti huolta sekä asukkaissa, että henkilöstössä ja haittasi myös henkilöstön rekrytointia ja pysyvyyttä.
Kehittämiseen kohdennettiin terveyspalvelujen ja kehittämishankkeiden johtamis- ja suunnitteluresurssia. Kehittämisen tueksi perustettiin Kolarin sotekehittämisen ohjausryhmä, johon sosiaali- ja terveyspalvelujen linjajohdon lisäksi pyydettiin jäseniä Kolarin henkilöstöstä, hallinto- ja tukipalveluista, toimitilapalveluista, Kolarin kunnalta ja Kolarin vanhusneuvostosta.
Kehittämistyön tavoitteena on tuottaa Kolarin kuntaan uudenlainen lähipalveluratkaisu korvaamaan lakkautetun vuodeosaston palvelut. Tavoitteena on turvata kuntalaisten pääsy perustason sairaanhoitoon oman kunnan alueella ja vastata paikallisesti seuraaviin hoidon tarpeisiin:
- Tilapäinen, ympärivuorokautinen hoiva esimerkiksi toipilasvaiheessa tai tilapäisesti heikentyneen toimintakyvyn aikana
- Suonensisäinen lääkehoito kotona tai kotisairaalan tiloissa
- Saattohoito omassa kotikunnassa läheisten läsnä ollessa
Tavoitteena on lisäksi tuottaa mallinnus ja ohjeistuksia muille kunnille, joilla ei ole omaa vuodeosastoa, mutta joilla on tarve järjestää vastaavanlaista palvelua lähipalveluna.
Perustettu kotisairaalatoiminta Kolarin kuntaan osaksi ikääntyneiden palveluita. Tavoitteena on parantaa sairaanhoidollista palvelua kotona ja mahdollistaa hoito myös tilanteissa, joissa asiakkaan toimintakyky heikkenee tilapäisesti. Kotisairaala toimii yhteistyössä kotisairaanhoidon kanssa muodostaen sairaanhoidon tiimin.
- Ylilääkäri vastaa lääketieteellisestä järjestämisestä ja valvonnasta
- Kotisairaalan ja kotisairaanhoidon sairaanhoitajista muodostetaan yhteinen tiimi
- Henkilöstöä järjestetään uudelleen niin, että kaikki sairaanhoitajat työskentelevät, sekä kotisairaalassa, että kotisairaanhoidossa.
- Työtä tehdään kaksivuorotyössä seitsemänä päivänä viikossa.
- Toteutetaan kattava perehdytysohjelma, jossa sairaanhoitajat perehtyvät toistensa työtehtäviin
- Kehitetään ja käyttöönotetaan osaamispassi, johon kirjataan keskeiset tehtävät ja osaamisvaatimukset
- Seurataan ja varmistetaan osaamisen kehittyminen säännöllisillä arvioinneilla ja palautekierroksilla
- Määritellään kotisairaalan lupapaikat Kolarin palvelukoti Tannan tiloihin
- Luodaan selkeät kriteerit ja prosessit asiakkaan siirtymiselle lupapaikalle
- Varmistetaan, että asiakkaalle tarjotaan sairauden vaatima hoito kotisairaalan toimesta myös lupapaikalla
Kuva
Kohderyhmänä ovat Kolarin kunnan alueella asuvat henkilöt, jotka tarvitsevat sairaanhoidollista hoivaa kotona tai kotiin verrattavassa paikassa– erityisesti ikääntyneet, pitkäaikaissairaat ja toipilasvaiheessa olevat potilaat, jotka aiemmin olisivat mahdollisesti olleet vuodeosaston asiakkaita. Myös heidän omaisensa ja hoivasta huolehtivat läheiset kuuluvat epäsuorasti kohderyhmään.
Kohderyhmään sisältyy eri elämäntilanteissa olevia kuntalaisia:
- Ikäihmiset, joilla on tarvetta sairaanhoidolliselle hoidolle tai seurannalle kotona
- Kuntoutujat leikkausten, sairauksien tai onnettomuuksien jälkeen
- Palliatiivista- tai saattohoitoa tarvitsevat potilaat
- Vammaiset henkilöt tai muut erityisryhmät, jotka hyötyvät hoidon tuomisesta kotiin tai kotiin verrattavassa paikassa
Työntekijöitä on otettu mukaan suunnitteluun ja palveluiden kehittämiseen:
- Työpajojen avulla, joissa työntekijät pääsivät esittämään näkemyksiään ja huolenaiheitaan tulevasta yhdistymisestä sekä keskustelemaan ja pohtimaan yhdessä ratkaisuja ongelmakohtiin
- Palaute hoidon aikana: asiakkailta kerätään palautetta kotisairaanhoidon ja kotisairaalan toimivuudesta jatkuvasti
- Yhteistyö omaisten kanssa, erityisesti saattohoitotilanteissa ja pitkäaikaishoidossa
Kolarissa aloitettiin keväällä 2024 pilottitoiminta sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävästä toimintamallista perusterveydenhuollon sairaalahoidosta. Sairaanhoidon tiimin toimintamalli on uudenlaisen palvelukokonaisuuden rakentaminen, jota Lapin hyvinvointialueella ei ole ennen ollut. Sairaanhoidon tiimi toimintamalli korvaa perinteisen vuodeosastotoiminnan. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävän toimintamallin kehittämisen ja pilotoinnin tavoitteena on turvata lähipalvelut kunnissa. Pilotin aikana kehitettiin toimintamalli, jolla vastataan sairaanhoidollisiin tarpeisiin ilman erillistä vuodeosastoa yhdistämällä 24/7 kotihoito +kotisairaala = sairaanhoidontiimi, palveluasuminen ja ensihoito saumattomaksi kokonaisuudeksi, joka vastaa potilaiden sairaanhoidollisiin ja hoivan tarpeisiin heidän kotipaikkakunnallaan – ilman erillistä vuodeosastoa.
Ratkaisun tavoitteena on tarjota muun muassa tilapäistä ympärivuorokautista hoitoa, suonensisäistä lääkehoitoa ja saattohoitoa potilaan kotiympäristössä, sairaanhoidon tiimin tiloissa tai palveluasumisen yksiköissä. Tämä mahdollistaa palvelujen jatkuvuuden ja saatavuuden myös pienellä paikkakunnalla, jossa ei ole vuodeosastotoimintaa.
- Vähentää asiakkaan/potilaan siirtotarvetta toisille paikkakunnille tai sairaalaan, joihin ajomatkaa voi olla yli tunnin
- Turvata lähipalveluiden saatavuuden
- Edistänyt asiakkaiden toimintakyvyn säilymistä tarjoamalla oikea-aikaista hoitoa tutussa ja inhimillisessä ympäristössä
- Parantanut yhteistyötä ikääntyneiden palveluiden ja terveyspalveluiden välillä, mikä tukee hoidon ja hoivan jatkuvuutta
Kuva
Sairaanhoidon tiimin toiminnan vakiinnuttaminen ja käytännön juurruttaminen jatkuu sairaanhoidon tiimin omalla vastuulla esihenkilöiden tuen antamana. Sairaanhoidon tiimin sairaanhoitajien kehittyminen, vastuunottaminen ja itseohjautuvuus korostuu varsinkin kun hankkeen antama tuki päättyy.
- Hyviä käytäntöjä jaetaan myös muihin yksiköihin
- Ydintiimin ja ohjausryhmän kokemuksia hyödynnetään muiden yksiköiden perehdytyksessä ja koulutuksissa
- Kehitetään konsultaatioprosesseja lääkäreiden toiveiden mukaisesti, erityisesti taustatietojen ja tutkimusten osalta
- Sitoutuneet sairaanhoitajat, jotka ovat jo mukana kehittämisessä, muodostavat keskeisen voimavaran
- Lähiesihenkilöiden tuki on edelleen tarpeen etenkin muutostilanteissa
- Lääkärikunta tulee ottaa mukaan ohjeistusten luomiseen ja selkeyttämiseen
- Tarvitaan säännöllistä työaikaa kehittämiskeskusteluihin, tiimipalavereihin ja juurruttaviin toimenpiteisiin
- Perehdyttämiseen on varattava riittävästi aikaa myös pilotin jälkeen
- Jatkossa tarvitaan perehdytystä ja koulutusta uusista toimintatavoista ja käytännöistä
Kuva
Pilotin myötä kehittämisen kohteena olleen toiminnan tilanne on parantunut selkeästi. Sairaanhoidon tiimi on ollut aktiivisesti mukana kehittämisessä alusta asti, ja hyvä yhteistyö sekä kehittämismyönteinen ilmapiiri ovat tukeneet onnistumista. Sairaanhoitajien näkemyksiä ja toiveita on kuunneltu, ja tämä on lisännyt sitoutumista. Tiimi palkittiin Kiehinen-tunnustuksella syksyllä 2024 osoituksena kehittämismyönteisyydestä.
Toimintamallin myötä on ratkaistu useita ongelmakohtia yhteistyössä lähiesihenkilön ja muiden tahojen kanssa. Sairaanhoitajien vastuu oman työnsä kehittämisestä, kokonaisuuden hallinnasta ja itseohjautuvuudesta korostuu jatkossa entistä enemmän, kun hanke päättyy eikä ulkoista tukea ole enää saatavilla. Pilotista saadulla tuella on ollut merkittävä rooli muutoksen onnistumisessa.
Pilotin ydintiimi ja ohjausryhmä ovat kokoontuneet säännöllisesti, mikä on edistänyt tavoitteiden saavuttamista. Jatkossa kotihoidon asiakaskäyntien suunnitteluun, vuosikontrolleihin ja tarkastuskäynteihin kiinnitetään erityistä huomiota. Perehdytys jatkuu edelleen työtehtävien mukaisesti.
Yllättäviä haasteita on noussut erityisesti lääkäreiden näkökulmasta: kotisairaalan, kotisairaanhoidon ja kotihoidon väliset rajat koetaan epäselviksi. Konsultaatioissa on esiintynyt puutteita taustatiedoissa ja valmistelussa, ja vastuunjaossa on epäselvyyttä etenkin lupapaikka-asioiden osalta. Näihin liittyvää keskustelua ja yhteisten toimintatapojen kehittämistä jatketaan.
Lääkärien toiveena on, että vastuulääkäri hoitaisi jatkossakin oman alueensa kotisairaalakonsultaatiot hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi. Kritiikistä huolimatta yhteistyötä halutaan jatkaa rakentavassa hengessä potilaiden parhaaksi.
Hyviä käytäntöjä:
- Tiivis yhteistyö ja avoin vuoropuhelu hoitajien, esihenkilöiden ja yhteistyötahojen välillä parantaa toimintamallin käyttöönottoa.
- Kehittämisiltapäivien hyvä ilmapiiri ja aktiivinen osallistaminen lisäävät sitoutumista.
- Säännölliset tapaamiset sekä ydintiimin että ohjausryhmän kesken tukevat suunnitelmallista etenemistä.