Kotisirkus – sosiaalista sirkusta ikääntyneille television ja lähiohjauksen välityksellä
Kotisirkus tukee ikääntyneiden osallistumista kulttuuritoimintaan kodissaan ja lähialueilla.
Sosiaalisessa sirkuksessa yhdistyy taidetoiminta ja luova liikkuminen. Sirkus tuo iloa, herättelee luovuutta ja aktivoi toimintakykyä.
Kotisirkus hyödyntää ikäteknologiaa.
Kehitämme laadukasta etä- ja lähiopetuksena toteutettavaa sosiaaliseen sirkukseen perustuvaa kulttuurikuntoutusta, jossa ikääntyvien mielen hyvinvoinnin tukeminen yhdistyy toimintakykykuntoutukseen.
Toiminnalla on kolme päätavoitetta:
1 vahvistaa ikääntyvien henkistä ja fyysistä hyvinvointia,
2 tukea osallisuutta ja
3 lisätä vuorovaikutusta.
Haluamme myös lisätä sosiaalisen sirkuksen tunnettuutta ikääntyvien kulttuuri- ja liikuntatoiminnan muotona.
Menetelmämme on sosiaalinen sirkus, jossa yhdistyy luovuus ja liikunta. Sirkus sopii toimintakyvyltään erilaisille ihmisille. Otamme huomioon liikkuvuusrajoitteet ja kuntouttavan vanhuspalvelun turvallisuus- ja tavoitteellisuusvaatimukset. Sovellamme harjoitteita osallistujien tarpeiden mukaan, madaltaen tai nostaen haastetasoa kullekin sopivaksi.
Opetuksessa sovelletaan eri sirkuslajeja: jongleeraus, sirkusvälineet, tasapainoilu, klovneria,
akrobatia. Hyödynnämme draamaa, tanssia, musiikkia ja ilmaisutaitoa.
Osallistujat kokeilevat uutta, liikkuvat tavallista enemmän ja tekevät fyysisiä asioita huomaamattaan. Jongleeraus aktivoi liikuttamaan raajoja sekä heittämään, ottamaan kiinni ja kannattelemaan eri välineitä. Sirkuksessa myös leikitään ja huolletaan kehoa. Keho vahvistuu, mikä tukee toimintakykyä
arjessa. Toimintakyvyn keskeinen elementti on tasapaino, jota harjoitamme esimerkiksi kodin
esineiden avulla. Teetämme myös muistia, koordinaatiota ja kehonhallintaa tukevia harjoitteita.
Sirkukseen kuuluu ilo ja nauru. Osallistujat kokevat hauskoja hetkiä naamioituessaan erilaisiksi
hahmoiksi ja tehdessään klovneriaharjoitteita. Tuemme vuorovaikutusta esimerkiksi ryhmän
yhteisen jongleeraushaasteen kautta. Yhteiset onnistumiset ovat voimauttavia ja yhteisöllisiä
kokemuksia. Osallistujia ohjataan aktiiviseen osallisuuteen myös opetuksen sisällön suhteen.
Heidän toiveitaan kuunnellaan ja ne otetaan huomioon suunnittelussa.
Ikääntyneet toivovat lisää mielekästä tekemistä arkeen.
Yli 75 v. naisista vain 9 % ja miehistä 15 % kokee arkensa erittäin mielenkiintoiseksi, vaikka se on edellytys fyysiselle, henkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Ikääntyneillä on erityisiä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä haasteita (sairaudet, läheisten kuolemat, muistiongelmat, toimintakyky), jotka vaikuttavat mielekkyyden kokemuksiin ja kulttuuripalveluihin osallistumiseen.
Kiinnostus kulttuuriin kuitenkin säilyy olosuhteiden muuttuessakin. Senioritoiminnan järjestäjiltä esiin tulleita toiveita ovat olleet erityisesti tasapainon harjoittelu ja näkyväksi tuleminen.
Koronapandemia on vaikuttanut valtavasti ikääntyneiden elämään. Liikkumis- ja sosiaaliset rajoitukset ovat passivoineet ja heikentäneet ikääntyneiden henkistä ja fyysistä toimintakykyä. Sukulaisten ja ystävien tapaaminen sekä harrastuksiin ja muihin aktiviteetteihin osallistuminen ovat vaikeutuneet tai jopa loppuneet täysin.
Taidetta ja liikuntaa sisältävällä ryhmätoiminnalla on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden terveyteen, omatoimisuuteen ja palveluiden käyttöön, kun osallistujien omat tavoitteet ja toiveet otetaan huomioon. Toimintakykyä ylläpitävälle ja kotona asumisen mahdollistavalle toiminnalle on tarvetta paitsi inhimillisestä myös taloudellisesta näkökulmasta. Säännöllinen ryhmätoiminta voi parantaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia niin, että sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttökustannukset laskevat esimerkiksi sairaanhoidon tarpeen osalta.
Yksi ennenaikaisesti laitostuva vanhus maksaa kunnalle keskimäärin 60 000 euroa vuodessa.