Koulukiinnittymistä tukeva ja koulupoissaolojen vähenemistä tavoitteleva aamukahviryhmä yläasteelle

Kuraattorin ja kouluvalmentajan lukuvuoden läpi vetämä 1xvk oleva aamuryhmä nuorille, joiden poissaoloista tai koulukiinnittymisestä on huolta. Ryhmässä tarjolla aamupalaa, vertaisia, tutut aikuiset, rentoa olemista ja tukea koulukiinnittymiseen.

Toimintaympäristö

Koulupudokkuus ja koulupoissaolot ovat suuri riski muun muassa nuoren mielenterveydelle, syrjäytymiselle, yksinäisyyden lisääntymiselle ja ammattiin valmistumiselle. Tarkoituksemme on tukea aamuryhmällä koulupolkua.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Koulumme yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän yhtenä suurimpana huolena olivat, ja ovat edelleen, oppilaiden poissaolomäärät. Koronavuodet tekivät oman vaikutuksensa tilanteeseen ja kynnys tulla kouluun kasvoi monella. Poissaolevia nuoria on ollut vaikea tavoittaa työskentelyyn, ja koulupoissaolot ovat usein vaikuttaneet merkittävästi koulukiinnittyvyyteen, yksinäisyyden lisääntymiseen, opinnoista putoamiseen ja ongelmien monialaistumiseen. Yksilötyöskentely ei myöskään tuo samanlaista lisäarvoa poissaolijoille kuin vertaisryhmä, kun yhtenä koulukiinnittymisen tärkeänä tekijänä on yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne.

 

Halusin luoda uusia rakenteita kouluun kyseisiä nuoria tukemaan ja löysin ideaan työparin etsivästä sosiaaliohjauksesta. Tästä seurauksena aloitimme syyskuussa 2022 koulukiinnittymistä tukevan ja koulupoissaolojen vähenemistä tavoittelevan aamukahviryhmän

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaan kohdalla tarve oli keksiä uusia keinoja koulukiinnittymisen tueksi, joka taas osaltaan vaikuttaa positiivisesti koulupoissaolojen vähenemiseen. Ammattilaisena tarvitsemme testattuja ja toimivia työkaluja niin poissaolojen ehkäisyyn kuin vaativien poissaolokierteiden katkaisuun. Yhteiskuntana taas tarvitsemme tukea nuorille jo alusta saakka, jotta koulupudokkuutta ei tapahdu ja näin ollen nuori ei joudu siirtymään heikolla koulunkäyntikyvyllä esimerkiksi aikuisopetukseen täytettyään 17.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Olemme toteuttaneet tätä ryhmää palvelutarpeen arvioinnin etsivän sosiaaliohjauksen kanssa, josta ideaa on viety muille aluielle. Arvioinnin etsivä sosiaaliohjaus lisää tukea nuorille esimerkiksi koulusaattojen ja perheen tilanteen arvioinnin merkeissä. Kehittämisessä on mukana kouluvalmentaja, jonka uusi ja tärkeä rooli hakee muotoaan. Olen käynyt puhumassa ryhmän vetämisestä ja kokoamisesta Helsingin kaupungin oppilashuollolle ja ihmiset ovat innostuneet ideasta kovasti. Moni koulun aikuinen kamppailee huolen kanssa liittyen nuorten poissaolokierteisiin, joten kohderyhmää on olemassa lähes joka paikassa.

Tavoiteltu muutos

Tavoittelemme muutosta, jossa varhaiset merkit poissaolokierteisiin voitaisiin tunnistaa ajoissa ja tarjota ryhmää tueksi esimerkiksi jo ennen poissaolokierteen syntymistä. Yksi iso syy koulupoissaoloihin on muun muassa yksinäisyys, ja tähän ryhmä voi jo itsessään tarjota paljon tukea. Toivomme, että kouluille kehittyisi esimerkiksi ryhmän myötä lisää työkaluja koulukiinnittymisen tueksi.

Muutoksen mittaaminen

Aiomme kerätä nuorilta palautetta ryhmän toiminnasta, toimivuudesta ja hyödyistä säännöllisesti. Haluamme seurata ryhmän vaikuttavuutta niin sen koulupäivän tueksi, jolloin ryhmä on, kuin myös muiden koulupäivien näkökulmasta. Haluamme saada vastauksia siihen, kokevatko nuoret itse vertaisryhmän tuen vaikutuksen koulukiinnittymiseen myönteisenä.

Toteutussuunnitelma

Nuoria täytyy pyrkiä tavoittamaan aiemmin ja systemaattisemmin, joten menemme jälleen esittelemään ryhmäämme opettajille, jotta heillä on mahdollisimman ajankohtainen tieto ryhmän tarkoituksesta ja soveltuvuudesta. Nuorille, joille ryhmä toimisi, mutta joille sosiaalinen ahdistus on este, tarjoamme systemaattisemmin yksilöaikoja tutustumisen tueksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmämme on 7-9. luokkalaiset nuoret, joilla on koulukiinnittymisen haasteita, poissaoloja tai varhaisen huolen merkkejä poissaoloista. Nuorille mahdollistetaan osallisuutta ja osallistumista niin, että suunnittelemme yhdessä ryhmätoimintaa, mietimme erilaisia teemakertoja, otamme vastaan palautetta ja keräämme sitä nuorilta säännöllisesti.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Pelkonen, J. & Virtanen T. 2022. Avi kouluttaa: Kouluun kiinnittyminen ja koulupoissaolot. Pohjois-Suomen aluehallintavirasto. Näihin koulutuksiin pohjautuu paljon teoria tieto ryhmän suunnittelussa.

Ideointi

Nuorten kanssa voisi vielä yhdessä ideoida, miten he kokisivat, että heidät olisi voinut saavuttaa vielä aiemmin ryhmään mukaan. Tähän tarvitaan toki tarkkaa miettimistä sen suhteen, että onko tämän yhteinen pohtiminen nuorille mieleistä ja olennaista vai vaan oma tarve.

 

Kuraattoriyhteisön kanssa aion kerätä myös tietoja, kun ryhmää on jo  jalkautettu muihinkin kouluihin.

Idean valinta

Edistän ryhmän tietoisuuden leviämistä henkilöstölle, jotta sinne löydettäisiin vielä aiemmin.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Idea on tukea nuorten koulunkäyntiä ja hyvinvointia yhteisön ja yhteenkuuluvuuden tunteen avulla. 

Idean testaus asiakkaalla

Keräsimme keväällä 2023 nuorilta nimettömän palautteen, jonka tulos osoitti, että aamukahvikerho on vähentänyt koulupoissaoloja osittain 50 prosentilla ryhmäläisistä, selvästi 25 prosentilla ryhmäläisistä ja erittäin paljon 25 prosentilla ryhmäläisistä. Tämä on nähtävissä myös ryhmäläisten Wilmasta. Palautteessa 75 prosenttia totesi aamukahvikerhon auttaneen selvästi jaksamaan koulu viikkoa ja 25 prosenttia totesi sen auttaneen erittäin paljon. Avoimessa kysymyksessä kysyimme, miten aamukahvikerho on vaikuttanut nuorten koulunkäyntiin ja vastaukset olivat: "aamukahvikerhon jälkeen on positiivisempi olo", "olen jaksanut nykyään tulla torstaisin kouluun, vaikka on pitkä päivä" ja "kouluun on hauskempi tulla ja tunnen enemmän henkilöitä". Ryhmässä parasta on avoimen kysymykseen mukaan tunnelma, positiivinen ja lämmin yhteishenki sekä keskustelut. Ryhmän aikana olemme kuulleet nuorilta ja yhteistyötahoilta erittäin hyvää palautetta ryhmästä. Eräs nuorista kertoi, että on esimerkiksi jaksanut käydä koko viikon koulussa, sillä tiesi, että tiistaina on aamukahvikerho.

Ratkaisun testaaminen

Idean esittely opettajan kokouksessa marraskuussa ja ryhmähakukriteerien selventäminen. Resurssina koulukuraattorin ja koulunkäyntivalmentajan työaika.

Kokeilun tavoitteet

Tavoite on saavuttaa lisää nuoria aiemmin kuin nyt.

Kokeilussa opittua

Olen oppinut, että sitouttamisvaiheessa on tärkeä olla sinnikäs ja systemaattinen aikuinen nuorille. Mitä enemmän koulun aikuisilla on tietoa ryhmän hyödyistä ja mahdollisuuksista, sitä aiemmin sinne löytää sen tarpeessa olevat nuoret.

Ratkaisun perusidea

Koulukiinnittymistä tukevan ryhmän pitäminen ja kehittäminen sekä sen tietoisuuden lisääminen koulun henkilöstössä.

Ryhmän olennaisena luonteena on koko lukuvuoden läpi jatkuminen. Ryhmään on myös läpi lukuvuoden tervetulleita uudet nuoret tarpeen mukaan. Ryhmäkertojen idea on viettää aikaa yhdessä rennoissa merkeissä jutellen, musiikkia kuunnellen ja vaikka pelaten. Haimme ryhmään nuoria opettajien, oppilashuollon ja yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kautta. Hakukriteereinä olivat poissaolot, koulukiinnittymisen haasteet, poissaolojen varhaiset merkit, kuten yksinäisyys ja kasvaneet koulupudokkuuden riskitekijät. Ryhmän ideana on ollut myös rauhoittaa kouluviikon kuormitusta ja tarjota nuorilla turvallinen tila vertaisryhmäläisten ja tuttujen aikuisten kanssa. Kohderyhmämme tavoittelu ja sitouttaminen saattaa olla hidasta, mutta usein vaivan arvoista.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallia juurrutetaan sitoutuneet yhteisöllisen oppilashuoltotyön avulla. Se vaatii henkilöstön tiedottamista ja nuorten systemaattista tavoittamista. Resursseina olisi hyvä olla kuraattorin ja kouluvalmentajan työaikaa, pieni budjetti aamupalaan sekä osaamista nuorten kanssa tehtävästä työstä.

Ryhmä pitää aikatauluttaa ennen kouluvuotta kuraattorin ja kouluvalmentajan kalenteriin ja nuoria täytyy lähteä rekrytoimaan heti kouluvuoden alettua. Ryhmää toteutetaan systeemaattisesti, vaikka nuoria olisi jossian jaksossa paikalla vähemmän, jotta vakiintunut rakenne säilyy.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on varmasti kohdennettavissa myös esimerkiksi toiselle asteelle. Toimintamallin käyttöönotto vaatii ehdottomasti työpariutta, ja jossain kouluissa tätä on alettu soveltaa myös kolmen ihmisen voimin toimivaksi. Tämä vähentää ryhmän haavoittuvuutta, kun yhden poissaolo ei vielä pakota perumaan ryhmäkertaa.

 

Sudenkuopaksi olemme huomanneet kesken lukukauden nuorten ottamisen ryhmään, joiden vointi on siihen liian heikkoa. Tämä on saattanut heilauttaa koko ryhmän dynamiikkaa ja aiheuttanut turvattomuutta. Siksi on tärkeä haastatella ryhmään pohdittavan nuoren tuntevia aikuisia ja miettiä yhdessä ryhmän soveltavuutta, jotta ryhmä pysyy avoimuudestaan huolimatta turvallisena kaikille. Ryhmään ei tule uusia ihmisiä yllättäen, vaan ryhmäläisiä on syytä valmistella esimerkiksi kertomalla, että ensi kerralla mukaan saapuu uusi nuori ja yhdessä miettiä, mikä voisi tehdä uudelle nuorelle tervetulleen olon.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Poissaolot ovat edelleen suurena huolena ja viimeksi tänään sain vastaavaa viestiä varhaisesta sosiaaliohjauksesta. Kuitenkin tukimuotona aamukahvikerho on vakiintunut viimeisten vuosien aikana koulumme rakenteisiin ja näin ollen luo yhden lisärakenteen oppilaiden varhaiseen tukeen.