Kulttuuri Kuntouttaa, KulKu
Kulttuuri Kuntouttaa on kulttuurihyvinvoinnin toimintamalli, jolla eri alojen kulttuuritoimijat voivat suunnitella, toteuttaa ja arvioida toiminnan vaikuttavuutta yhdessä palvelutarpeen arvioinnissa käytettävän RAI-välineen kanssa.
Taiteen ja kulttuurin merkitys osana hyvinvointia ja kuntoutuksen välineenä on jo huomattu ja nostettu esiin - ja koskien myös erityisryhmiä, joilla usein on erilaisia vaikeuksia hakeutua vapaa-ajan toiminnan ja kulttuuripalvelujen pariin. Monin eri tutkimuksin on osoitettu kulttuuripalvelujen käytön lisäävän hyvinvointia ja terveyttä. Viime vuosina on nostettu myös aivoterveyden ylläpitämisen merkitys hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä.
Esimerkiksi vanhuspalvelulaissa on määritelty hyvä vanhuus, johon kuuluu myös mahdollisuus käyttää ja osallistua kulttuuripalveluihin. Mieluisimmat vapaa-ajan toimintamuodot ikäihmisten itsensä kertomana ovat musiikki ja jutustelu (Aili-hanke: Siponkoski).
Kuntoutusta ikäihmisten palveluissa saavien määrä on kuitenkin vähäinen, kotihoidossa 13.7% ja ympärivuorokautisissa asumispalveluissa 21.1% asiakkaista sai kuntoutusta ja erityistyöntekijän apua vuonna 2022 vaikka palvelutarpeen arviointiin käytettävän välineen, RAI-arvioinnin, perusteella kuntoutumiseen olisi ollut mahdollisuus (THL). Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa seitsemällä kymmenestä oli runsaasti avuntarpeita arkisuoriutumisessa (THL, Aaltonen). Kotihoidon asiakkaista 72% osallistui toimintakykynsä arviointiin ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vain 51%.
Vuoden 2025 alusta voimaan tulevan Vammaispalvelulain mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä vammaiselle henkilölle erityistä osallisuuden tukea silloin, kun vammaisen henkilön itsenäisen elämän, osallisuuden tai yhdenvertaisuuden toteutuminen sitä välttämättä edellyttää. Erityisen osallisuuden tuen tarkoitus on turvata vammaisen henkilön oikeus osallistua ja päästä osalliseksi sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteissa ja vapaa-ajan toiminnassa myös silloin, kun hän ei kykene itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtoaan avun sisällöstä tai kun henkilökohtainen apu ei ole hänelle sopiva palvelu.
Erityinen osallisuuden tuki on vammaisen henkilön osallistumista ja osallisuutta edistävä palvelu, joka sisältää tarvittavan ohjauksen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja vammaiselle henkilölle mieluisan vapaa-ajan toiminnan löytämisessä ja toteuttamisessa. Erityistä osallisuuden tukea on järjestettävä joko kodin ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan taikka, jos kotona tapahtuvaan toimintaan myönnettävä palvelu on vammaisen henkilön toivomusten tai edun mukainen vaihtoehto, osittain tai kokonaan vammaisen henkilön kotona tapahtuvaan toimintaan.
Kansainvälinen RAI-väline on tullut pakolliseksi ikääntyneiden kuntoutustarpeita arvioitaessa 1.4. 2023 ja RAI-välinettä käytetään myös kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palvelutarpeita arvioitaessa. Koulutusta RAI-välineen käyttöön lisätään tällä hetkellä tarjoamalla sotealan koulutettaville, jotta arviointikäytännöt yhtenäistyisivät ja asiakkaiden tasa-arvo edistyisi. Erityisesti ympärivuorokautisessa palveluasumisessa käytettävän RAI-arvioinnin sisällössä on mukana kulttuuriosio, johon kirjataan asiakkaan taide- ja kulttuuripalvelujen käyttö sekä osallistumisesta saadut kokemukset ja tulokset.
Kulttuuri Kuntouttaa - pilotista (Laulu Liikuttaa) saatujen RAI-arvioitujen tulosten mukaan toiminta on vaikuttanut arkisuoriutumista kohentavasti liittyen esimerkiksi osallisuuden kokemukseen, mielialan kohenemiseen sekä vuorovaikutus- ja itsearviointitaitojen paranemiseen.
Työssäni musiikkiterapeuttina Kelan palveluntuottajana olen alkanut hyödyntää RAI-arviointia niiden asiakkaiden kanssa, joilla se on käytössä. Varsinkin laadullisten ja psyykkiseen toimintakykyyn liittyvien tavoitteiden ja tulosten kirjaaminen Kelalla käytössä olevalla GAS-arviointimenetelmällä on haastavaa. Lisäksi hyödynnettäessä välinettä, jolla asiakkaan palvelutarpeita hänen käyttämissään palveluissa arvioidaan, päästään luontevaan vuoropuheluun palveluntarjoajan edustajan (hoitajien, ohjaajien) kanssa, kun asiakkaan kuntoutustavoitteista puhuttaessa käytetään samaa kieltä. Tämä edistää myös toiminnan tuomaa siirtovaikutusta asiakkaan arkeen, mitä Kela haluaa osoitettavan päätöksiä kuntoutuksen aloittamisesta tai jatkumisesta keskusteltaessa.
Toimintamallin kehittäminen vastaa kuntoutushaasteisiin ja tarpeeseen kehittää lääkkeettömiä menetelmiä toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Esimerkiksi haastavan asiakkaan lääkehoidon lisäämisen sijaan ongelmatilanteissa kannattaa hyödyntää taidetta ja kulttuurisia menetelmiä, joista jo on saatu hyviä kokemuksia. Valitettavan usein esimerkiksi vanhuksia edelleen hoitoresurssien puutteessa lääkitään ja makuutetaan levottomuutta, vaeltelua, väkivaltaisuutta ja vastustusta hoitotilanteissa ilmentyessä.
Toimintamallilla tuetaan hyvinvointia ja terveyttä sekä toimintakyvyn pysymistä ennallaan tai paranemista kehittämällä toiminnalla aikaansaadun vaikuttavuuden mittaamista sekä yhteistyötä asiakkaan sidosryhmien kanssa.
Toimintamallin sisälle on rakennettu vaikuttavuuden arviointi joka tehdään yhdessä asiakkaan ja tämän sidosryhmien kanssa.
Toimintamallilla saatua vaikuttavuutta mitataan palveluntuottajan tekemien standartoitujen ja reaaliaikaisesti kirjattujen havaintojen, toiminnassa mukana olevien hoitajien havaintojen sekä asiakkaan palvelutarpeita arvioitaessa käytettävän palvelutarpeiden arviointivälineen avulla.
Miten palveluntuottajan havainnoin kulttuuriprosessi etenee: mitä muutoksia toimintakyvyssä on havaittavissa?
Havainnot kirjataan seurantalomakkeelle, jossa tulokset kirjautuvat valmiiksi sisällönanalyysiä helpottaviin luokkiin.
Miten toiminta tukee niitä tavoitteita, joita osallistujalle on toiminnan alussa asetettu?
Hoitajat tekevät yhdessä asiakkaan ja tämän sidosryhmien kanssa arvioinnin lähtötilanteessa ja toiminnan päätyttyä valmiille lomakkeelle avoimen haastattelun menetelmällä.
Miten palveluntarjoajan ja asiakkaan/hoitajien/ohjaajien/läheisten/omaisten havainnot ja palvelutarpeiden arvioinnissa näkyvät muutokset kohtaavat ja miten toiminnan tulokset näkyvät asiakkaan arjessa?
- Jos käytetään RAI-välinettä, asiakkaan palvelutarpeita määritellään puolen vuoden välein ja Kulttuuri Kuntouttaa-toimintamallilla tehty prosessi ajoitetaan tälle aikajaksolle. Palveluntuottaja kokoaa yksilölliset tulokset toiminnan päätyttyä, mikäli toiminta on toteutettu ryhmämuotoisena, ryhmän tasolla. Tulokset raportoidaan RAI-välineessä käytössä olevina toimintakyvyn muutoksina, jotka perustuvat kansainväliseen ICF-luokitukseen. Tällöin päästään palveluntuottajan ja asiakkaan sidosryhmien (omaiset, hoitajat) kanssa vastavuoroiseen dialogiin, joka palvelee asiakkaan kuntoutusta.
Miten toiminnan tulokset viedään asiakkaan arkeen?
Sidosryhmien mukanaolo Kulttuuri Kuntouttaa-prosessin eri vaiheissa on tärkeää toiminnan tulosten saamiseksi asiakkaan arkeen edistämään hyvinvointia ja terveyttä. Prosessin aikana syntyneet havainnot voidaan ottaa arkeen tuomaan virkistystä ja sisältöä, helpottamaan siirtymätilanteissa sekä arkisissa hoitotilanteissa hoidon sujumista ja hoitotoimenpiteissä. Esimerkiksi hoitoyksiköissä tehtäviin asiakaskuvauksiin (perehdytyskansioihin) voidaan lisätä asioita, joista asiakas saa mielihyvää ja pitää. Näitä mielenkiinnon kohteita voidaan ottaa arkeen mukaan ja lisätä ymmärrystä asiakkaan/läheisen elämäntilanteesta ja tärkeistä asioista elämänkaaren varrella. Näin on mahdollista huomioida asiakkaan yksilöllisyys mikä lisää hoitajien työssä kokemaan työtyytyväisyyttä ja antaa välineitä kohdata asiakas. Kulttuuri Kuntouttaa - toimintamallilla toteutettu kulttuuritoiminta kerryttää asiakaskohtaista tietämystä, joka voidaan ottaa vuorovaikutukseen ja lisätä paitsi asiakkaan myös koko toimintaympäristön hyvinvointia.
Toiminnan ja valittujen menetelmien oikeasuuntaisuutta seurataan koko prosessin ajan. Alussa kirjattujen tavoitteiden saavuttamista seurataan joka tapaamisen yhteydessä palveluntuottajien ja ja asiakkaansa tuntevan hoitajan välisessä keskustelussa. Prosessin puolivälissä eri osapuolet tapaavat ja toteavat tilanteen; miten toiminta on lähtenyt liikkeelle ja jatketaanko samoilla menetelmillä. Lopuksi todetaan toiminnan vaikuttavuus suhteessa toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin.
Laulu Liikuttaa - pilotti on tehty ikäihmisten asumispalveluyksiköissä Keski-Suomen hyvinvointialueella musiikillisia menetelmiä hyödyntäen. Osallistujat ovat olleet 74-93 - vuotiaita, joilla kognitiiviset taidot ovat heikentyneet keskivaikeasti/vaikeasti (CPS 3-4). Ryhmissä on laulettu, soitettu, tanssittu ja jutusteltu. Osallistumiselle ei ole vaadittu esimerkiksi musiikkitaustaa tai osaamista musiikin saralla vaan on korostettu osallistumisen helppoutta, jotta osallistumisen rima on pysynyt matalana eikä itsekriittisyys tai pelko epäonnistumisesta haittaisi mukana olemisesta nauttimista. Muistisairaus usein rajoittaa asiakkaan mahdollisuuksia/kiinnostusta osallistua tai epäonnistumisten pelko vähentää sosiaalista aktiivisuutta.
Ryhmä on koottu ympyrän muotoon niin että kaikki näkevät ja kuulevat toisensa sekä voivat ottaa kontaktia paitsi ohjaajiin myös muihin ryhmän jäseniin. Ryhmään on voinut osallistua esimerkiksi myös sängystä käsin. Lauluvihkoja ei ole käytetty eikä siis tarvita pöytää, jolla pitää lauluvihkoa joten tilankäyttö voi olla vapaamuotoista. Ryhmässä syntyvät ryhmädynaamiset ja yksilötasolla näkyvät ilmiöt kirjataan ylös. Toiminnan toteuttaminen työparina on ehdottoman tärkeää, jotta kirjaaminen onnistuu ja nousseista ilmiöistä päästään jälkikäteen keskustelemaan. Vähintään toinen palveluntarjoaja on kokenut kulttuuritoimija, jolla on vahva ammatillinen ja kokemuksellinen osaaminen työhönsä. Palveluntarjoajat ovat lisäksi käsitelleet ryhmän ohjaamisesta nousseita asioita omassa työnohjauksessaan.
Laulu Liikuttaa - ryhmissä on laulettu ja kuunneltu osallistujien itsensä valitsemaa musiikkia. Mikäli toiveita ei ole noussut, ohjaajat ovat valinneet tapaamiskerralle kohderyhmälle yleensä tuttuja ja ajankohtaan (vuodenaika, juhlat) sopivia lauluja. Toivotut laulut ovat olleet pitkälti lapsuudesta ja nuoruudesta tuttuja lauluja, jotka usein nostavat osallistujissa esiin yllättäviäkin taitoja. Nekin joiden on vaikea olla verbaalisessa vuorovaikutuksessa saattavat lähteä laulamaan tai rytmikäs musiikki saa jalan lyömään tahtia. Sanat muistuvat mieleen kun ohjaaja aloittaa laulun/uuden säkeistön. Laulut nostavat mieleen muistoja ja muistoihin liittyviä tärkeitä ihmisiä sekä muistoihin liittyviä tunteita, joita ehkä halutaan jakaa ryhmän muille jäsenille. Muistin heikkenemisestä huolimatta ryhmissä on syntynyt muistijälkiä; seuraavalla kerralla voidaan palata edellisen kerran asioihin tai ryhmään tulija tietää minne on lähdössä, kun hoitaja lähtee häntä ryhmään tuomaan.
Hoitoyhteisön hoitajien rooli on ollut keskeinen motivoijana ja havaintojen tuottajina. Hoitajat asettavat tavoitteet osallistumiselle jokaiselle ryhmän jäsenelle ja vähintään yksi hoitaja on mukana ryhmän tapaamiskerralla. Hoitajat tuntevat asiakkaansa ja näkevät milloin asiakas ylittää/alittaa oman taitotasonsa. Useita kertoja hoitaja on loppukeskustelussa tapaamisen jälkeen ihmetellyt taitoja, joita hän näkee asiakkaassaan ja joita muualla ei ilmene. Osallistuja esimerkiksi jaksaa olla hereillä, istuu paikallaan koko kerran ajan tai ottaa kontaktia muihin ryhmän jäseniin tai osallistuu laulamiseen ja keskusteluun.
Toimintamallin toteutuksessa on huomioitu asiakkaan osallisuuden ja toimijuuden toteutuminen usealla eri tavalla. Osallistuja saa kutsukirjeen, jossa on ohjaajien kuvat. Kutsukirjeessä on toiminnan toteuttajien yhteystiedot, toiminnan toteutuspäivät ja kesto sekä toive myös omaisen/ystävän osallistumisesta mahdollisuuksien mukaan. Ryhmässä osallistuja huomioidaan yksilöllisesti erilaiset toiveet ja tavat osallistua huomioiden. Viimeisellä tapaamiskerralla osallistuja palkitaan toimintaan soveltuvalla tavalla (kiitoskortti, kuva, lauletuista lauluista koottu lauluvihko).
Malliin on rakennettu sisälle yhteistyö hoitoyhteisön edustajien kanssa. Hoitajat valitsevat yhteisöstään toimintaan mukaan lähtevät, määrittelevät yhdessä ohjaajien kanssa tavoitteet jokaiselle osallistujalle, mukana olleen hoitajan kanssa käydään palautekeskustelu joka kerran jälkeen. Toiminnan ohjaajat kirjaavat etukäteen suunnitellulle seurantalomakkeelle havainnot reaaliaikaisesti. Näitä havaintoja verrataan RAI-arvioinnista nouseviin havaintoihin ja tehdään päätelmät toiminnan vaikuttavuudesta. Ryhmässä syntyneet havainnot ja kokemukset otetaan hoitoyhteisön käyttöön vuorovaikutustilanteisiin asiakkaan kanssa hyödyntämällä ja antamalla tilaa asiakkaan vahvuuksille. Asiakkaan lempilaulun laulaminen/kuuntelu on auttanut hoitotilanteissa ja siirtymätilanteissa. Laulun mieleen nostamat muistot on otettu keskusteluun, mikä virkistää ja antaa mahdollisuuden yksilölliseen kohtaamiseen.
Kuva
