Kulttuuri Kuntouttaa, KulKu
Kulttuuri Kuntouttaa on kulttuurihyvinvoinnin toimintamalli, jolla eri alojen kulttuuritoimijat voivat suunnitella, toteuttaa ja arvioida toiminnan vaikuttavuutta yhdessä palvelutarpeen arvioinnissa käytettävän RAI-välineen kanssa.
Toimintamallin nimi
Kulttuuri Kuntouttaa on kulttuurihyvinvoinnin toimintamalli, jolla eri alojen kulttuuritoimijat voivat suunnitella, toteuttaa ja arvioida toiminnan vaikuttavuutta yhdessä palvelutarpeen arvioinnissa käytettävän RAI-välineen kanssa.
Kulttuuri Kuntouttaa – toimintamalli on prosessi, jolla asiakkaalle tarjotaan laadukasta, säännöllistä, osallistavaa ja toimijuutta tukevaa kulttuuritoimintaa. Malliin on rakennettu sisälle yhteistyö asiakkaan ja tämän sidosryhmien (omaiset/vanhemmat/läheiset/ystävät, hoitoyksikkö) kanssa sekä toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Toimintamallin käyttö soveltuu asiakkaille, joiden palveluntarpeita arvioidaan RAI-välineellä kartoittamalla toimintakykyä ja sen muutoksia laaja-alaisesti. RAI-väline on käytössä ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palvelutarpeita arvioitaessa. RAI-arviointi tehdään asiakkaalle puolen vuoden välein. Kulttuuri Kuntouttaa - toimintamalli on suunniteltu toteutettavaksi soveltuen RAI-välineen sisältöihin ja jaksotukseen. Mikäli RAI-järjestelmä ei ole käytössä hoidon- ja palvelutarpeen arvioinnissa, toiminnan tuloksia voidaan tarkastella myös muun käytössä olevan palvelutarpeen arviointimallin kanssa. Toimintamallia voivat hyödyntää kaikki asiakkaillensa taide- ja kulttuuripalveluja tarjoavat palveluntuottajat sekä sote-alan toimijat, jotka haluavat vahvistaa osaamistaan taide- ja kulttuurivälineen käytössä. Toimintamallin toteutus on suunniteltu toteutettavaksi 10 kerran ryhmämuotoisena tai yksilöllisenä prosessina. Toiminta toteutetaan asiakkaan omassa toimintaympäristössä ja mikäli lähitoteutus ei ole mahdollista, toiminnan toteutus voidaan suunnitella toteutettavaksi digiyhteyksin.
Kulttuuri Kuntouttaa - toimintamallia on toistaiseksi toteutettu ja tuloksia saatu ikääntyneiden palveluasumisessa musiikillisia menetelmiä hyödyntäen (Laulu Liikuttaa, (E)Motion in Song® -hanke). Mutta toimintamallia on mahdollista toteuttaa myös kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palveluissa. Toimintamallin toteuttajina voivat toimia myös muiden taide- ja kulttuurialojen palveluntuottajat kuten kuvataiteen (Kuvalla Kuntoa), kirjoittamisen (Sanoista voimaa), tanssin ( ), sirkuksen ( ) tai näyttämötaiteen ( ) palveluntarjoajat.
Kulttuuri Kuntouttaa, Kulku - prosessina:
Kulttuuripalvelun tarjoaja ja palvelun ostaja kohtaavat: päätetään toiminnan aloittamisesta
Toiminnan määrittely: mitä, missä, milloin, kenelle ja hinta
Kutsukirje toimintaan osallistuville (lomake)
Yhteydenotto palvelua koskevien yksiköiden esihenkilöihin ja organisaation RAI-vastuuhenkilön (esim. RAI-koordinaattori): yhteistyön suunnittelu
Tavoitteiden määrittely: palvelun tarjoaja + hoitajat/omaiset/läheiset/vanhemmat (lomake)
Toiminnan aloittaminen (kerrat 1-5)
Väliarviointi: palveluntuottajat, hoitajat/omaiset/läheiset/vanhemmat, hoitoyhteisön vastaava, rahoittaja
Toiminnan jatkaminen (kerrat 6-9)
Juhlakerta, palaute osallistujilta, kiitos osallistumisesta: kortti, syntynyt materiaali tms. (kerta 10)
Vaikuttavuuden arviointi: aineisto
- palveluntuottajan reaaliaikaisesti seurantalomakkeelle kirjaamat havainnot
- hoitajien tekemät arvioinnit (lähtötilanne- ja loppupäätelmälomakkeiden tieto)
- RAI-arviointiväline: toimintakyvyn muutokset tarkastelujaksolla. Yksilöllisten RAI-arviointien tuottaman tiedon tarkastelujaksolta kokoaa organisaation RAI-koordinaattori tai vastaava henkilö RAI-datasta
- loppukeskustelu asiakkaan ja sidosryhmien kanssa
- palveluntuottaja kokoaa tulokset ja kirjoittaa loppuraportin (lomake)
Päätelmät ja jatkosuunnitelmat, siirtovaikutus: toiminnasta saatujen tulosten ja havaintojen ottaminen osaksi asiakkaan arjen toimintoja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja sitä tukien.
Taiteen ja kulttuurin merkitys osana hyvinvointia ja kuntoutuksen välineenä on jo huomattu ja nostettu esiin - ja koskien myös erityisryhmiä, joilla usein on erilaisia vaikeuksia hakeutua vapaa-ajan toiminnan ja kulttuuripalvelujen pariin. Monin eri tutkimuksin on osoitettu kulttuuripalvelujen käytön lisäävän hyvinvointia ja terveyttä. Viime vuosina on nostettu myös aivoterveyden ylläpitämisen merkitys hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä.
Esimerkiksi vanhuspalvelulaissa on määritelty hyvä vanhuus, johon kuuluu myös mahdollisuus käyttää ja osallistua kulttuuripalveluihin. Mieluisimmat vapaa-ajan toimintamuodot ikäihmisten itsensä kertomana ovat musiikki ja jutustelu (Aili-hanke: Siponkoski).
Kuntoutusta ikäihmisten palveluissa saavien määrä on kuitenkin vähäinen, kotihoidossa 13.7% ja ympärivuorokautisissa asumispalveluissa 21.1% asiakkaista sai kuntoutusta ja erityistyöntekijän apua vuonna 2022 vaikka palvelutarpeen arviointiin käytettävän välineen, RAI-arvioinnin, perusteella kuntoutumiseen olisi ollut mahdollisuus (THL). Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa seitsemällä kymmenestä oli runsaasti avuntarpeita arkisuoriutumisessa (THL, Aaltonen). Kotihoidon asiakkaista 72% osallistui toimintakykynsä arviointiin ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vain 51%.
Vuoden 2025 alusta voimaan tulevan Vammaispalvelulain mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä vammaiselle henkilölle erityistä osallisuuden tukea silloin, kun vammaisen henkilön itsenäisen elämän, osallisuuden tai yhdenvertaisuuden toteutuminen sitä välttämättä edellyttää. Erityisen osallisuuden tuen tarkoitus on turvata vammaisen henkilön oikeus osallistua ja päästä osalliseksi sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteissa ja vapaa-ajan toiminnassa myös silloin, kun hän ei kykene itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtoaan avun sisällöstä tai kun henkilökohtainen apu ei ole hänelle sopiva palvelu.
Erityinen osallisuuden tuki on vammaisen henkilön osallistumista ja osallisuutta edistävä palvelu, joka sisältää tarvittavan ohjauksen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja vammaiselle henkilölle mieluisan vapaa-ajan toiminnan löytämisessä ja toteuttamisessa. Erityistä osallisuuden tukea on järjestettävä joko kodin ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan taikka, jos kotona tapahtuvaan toimintaan myönnettävä palvelu on vammaisen henkilön toivomusten tai edun mukainen vaihtoehto, osittain tai kokonaan vammaisen henkilön kotona tapahtuvaan toimintaan.
Kansainvälinen RAI-väline on tullut pakolliseksi ikääntyneiden kuntoutustarpeita arvioitaessa 1.4. 2023 ja RAI-välinettä käytetään myös kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palvelutarpeita arvioitaessa. Koulutusta RAI-välineen käyttöön lisätään tällä hetkellä tarjoamalla sotealan koulutettaville, jotta arviointikäytännöt yhtenäistyisivät ja asiakkaiden tasa-arvo edistyisi. Erityisesti ympärivuorokautisessa palveluasumisessa käytettävän RAI-arvioinnin sisällössä on mukana kulttuuriosio, johon kirjataan asiakkaan taide- ja kulttuuripalvelujen käyttö sekä osallistumisesta saadut kokemukset ja tulokset.
Kulttuuri Kuntouttaa - pilotista (Laulu Liikuttaa) saatujen RAI-arvioitujen tulosten mukaan toiminta on vaikuttanut arkisuoriutumista kohentavasti liittyen esimerkiksi osallisuuden kokemukseen, mielialan kohenemiseen sekä vuorovaikutus- ja itsearviointitaitojen paranemiseen.
Työssäni musiikkiterapeuttina Kelan palveluntuottajana olen alkanut hyödyntää RAI-arviointia niiden asiakkaiden kanssa, joilla se on käytössä. Varsinkin laadullisten ja psyykkiseen toimintakykyyn liittyvien tavoitteiden ja tulosten kirjaaminen Kelalla käytössä olevalla GAS-arviointimenetelmällä on haastavaa. Lisäksi hyödynnettäessä välinettä, jolla asiakkaan palvelutarpeita hänen käyttämissään palveluissa arvioidaan, päästään luontevaan vuoropuheluun palveluntarjoajan edustajan (hoitajien, ohjaajien) kanssa, kun asiakkaan kuntoutustavoitteista puhuttaessa käytetään samaa kieltä. Tämä edistää myös toiminnan tuomaa siirtovaikutusta asiakkaan arkeen, mitä Kela haluaa osoitettavan päätöksiä kuntoutuksen aloittamisesta tai jatkumisesta keskusteltaessa.
Laulu Liikuttaa - pilotti on tehty ikäihmisten asumispalveluyksiköissä Keski-Suomen hyvinvointialueella musiikillisia menetelmiä hyödyntäen. Osallistujat ovat olleet 74-93 - vuotiaita, joilla kognitiiviset taidot ovat heikentyneet keskivaikeasti/vaikeasti (CPS 3-4). Ryhmissä on laulettu, soitettu, tanssittu ja jutusteltu. Osallistumiselle ei ole vaadittu esimerkiksi musiikkitaustaa tai osaamista musiikin saralla vaan on korostettu osallistumisen helppoutta, jotta osallistumisen rima on pysynyt matalana eikä itsekriittisyys tai pelko epäonnistumisesta haittaisi mukana olemisesta nauttimista. Muistisairaus usein rajoittaa asiakkaan mahdollisuuksia/kiinnostusta osallistua tai epäonnistumisten pelko vähentää sosiaalista aktiivisuutta.
Ryhmä on koottu ympyrän muotoon niin että kaikki näkevät ja kuulevat toisensa sekä voivat ottaa kontaktia paitsi ohjaajiin myös muihin ryhmän jäseniin. Ryhmään on voinut osallistua esimerkiksi myös sängystä käsin. Lauluvihkoja ei ole käytetty eikä siis tarvita pöytää, jolla pitää lauluvihkoa joten tilankäyttö voi olla vapaamuotoista. Ryhmässä syntyvät ryhmädynaamiset ja yksilötasolla näkyvät ilmiöt kirjataan ylös. Toiminnan toteuttaminen työparina on ehdottoman tärkeää, jotta kirjaaminen onnistuu ja nousseista ilmiöistä päästään jälkikäteen keskustelemaan. Vähintään toinen palveluntarjoaja on kokenut kulttuuritoimija, jolla on vahva ammatillinen ja kokemuksellinen osaaminen työhönsä. Palveluntarjoajat ovat lisäksi käsitelleet ryhmän ohjaamisesta nousseita asioita omassa työnohjauksessaan.
Laulu Liikuttaa - ryhmissä on laulettu ja kuunneltu osallistujien itsensä valitsemaa musiikkia. Mikäli toiveita ei ole noussut, ohjaajat ovat valinneet tapaamiskerralle kohderyhmälle yleensä tuttuja ja ajankohtaan (vuodenaika, juhlat) sopivia lauluja. Toivotut laulut ovat olleet pitkälti lapsuudesta ja nuoruudesta tuttuja lauluja, jotka usein nostavat osallistujissa esiin yllättäviäkin taitoja. Nekin joiden on vaikea olla verbaalisessa vuorovaikutuksessa saattavat lähteä laulamaan tai rytmikäs musiikki saa jalan lyömään tahtia. Sanat muistuvat mieleen kun ohjaaja aloittaa laulun/uuden säkeistön. Laulut nostavat mieleen muistoja ja muistoihin liittyviä tärkeitä ihmisiä sekä muistoihin liittyviä tunteita, joita ehkä halutaan jakaa ryhmän muille jäsenille. Muistin heikkenemisestä huolimatta ryhmissä on syntynyt muistijälkiä; seuraavalla kerralla voidaan palata edellisen kerran asioihin tai ryhmään tulija tietää minne on lähdössä, kun hoitaja lähtee häntä ryhmään tuomaan.
Hoitoyhteisön hoitajien rooli on ollut keskeinen motivoijana ja havaintojen tuottajina. Hoitajat asettavat tavoitteet osallistumiselle jokaiselle ryhmän jäsenelle ja vähintään yksi hoitaja on mukana ryhmän tapaamiskerralla. Hoitajat tuntevat asiakkaansa ja näkevät milloin asiakas ylittää/alittaa oman taitotasonsa. Useita kertoja hoitaja on loppukeskustelussa tapaamisen jälkeen ihmetellyt taitoja, joita hän näkee asiakkaassaan ja joita muualla ei ilmene. Osallistuja esimerkiksi jaksaa olla hereillä, istuu paikallaan koko kerran ajan tai ottaa kontaktia muihin ryhmän jäseniin tai osallistuu laulamiseen ja keskusteluun.
Toimintamallin toteutuksessa on huomioitu asiakkaan osallisuuden ja toimijuuden toteutuminen usealla eri tavalla. Osallistuja saa kutsukirjeen, jossa on ohjaajien kuvat. Kutsukirjeessä on toiminnan toteuttajien yhteystiedot, toiminnan toteutuspäivät ja kesto sekä toive myös omaisen/ystävän osallistumisesta mahdollisuuksien mukaan. Ryhmässä osallistuja huomioidaan yksilöllisesti erilaiset toiveet ja tavat osallistua huomioiden. Viimeisellä tapaamiskerralla osallistuja palkitaan toimintaan soveltuvalla tavalla (kiitoskortti, kuva, lauletuista lauluista koottu lauluvihko).
Malliin on rakennettu sisälle yhteistyö hoitoyhteisön edustajien kanssa. Hoitajat valitsevat yhteisöstään toimintaan mukaan lähtevät, määrittelevät yhdessä ohjaajien kanssa tavoitteet jokaiselle osallistujalle, mukana olleen hoitajan kanssa käydään palautekeskustelu joka kerran jälkeen. Toiminnan ohjaajat kirjaavat etukäteen suunnitellulle seurantalomakkeelle havainnot reaaliaikaisesti. Näitä havaintoja verrataan RAI-arvioinnista nouseviin havaintoihin ja tehdään päätelmät toiminnan vaikuttavuudesta. Ryhmässä syntyneet havainnot ja kokemukset otetaan hoitoyhteisön käyttöön vuorovaikutustilanteisiin asiakkaan kanssa hyödyntämällä ja antamalla tilaa asiakkaan vahvuuksille. Asiakkaan lempilaulun laulaminen/kuuntelu on auttanut hoitotilanteissa ja siirtymätilanteissa. Laulun mieleen nostamat muistot on otettu keskusteluun, mikä virkistää ja antaa mahdollisuuden yksilölliseen kohtaamiseen.
Kulttuuri Kuntouttaa - toimintamallin päätoteuttajina tulevat olemaan hyvinvointialueet, kunnat tai yksityisen tahon toimijat (Mehiläinen, Attendo jne.). Informaatiota toimintamallilla suunnitellun toiminnan vaikuttavuudesta täytyy siksi saada kentälle. Mallin kehittäjä on suunnitellut koulutuksen, joka on avattu Eino Roiha - instituutin sivuille, jolla toimintamallin käytännöt saadaan kentälle ja asiakkaiden ulottuville. Koulutus on alkamassa tammikuussa 2025. Jokainen hyvinvointialue/yksityinen toimija voisi kustantaa vuoden mittaisen 1100 euron hintaisen koulutuksen kulttuurituotteen käytöstä kiinnostuneille hoitajille ja ohjaajille. Koulutus on auki myös taide- ja kulttuuripalvelujen tuottajille. Koulutuksessa toteutetaan käytännössä toimintamalli prosessina ohjatusti ja tuetusti (työnohjaus).
Saadut kokemukset ovat osoittaneet, että hoitoyhteisössä toiminta on otettu kiinnostuneesti ja motivoituneesti mukaan hoitokäytäntöihin eikä sitä ole koettu kuormittavana tai työpaineita lisäävänä. Olennaista on hoitoyhteisön johdon positiivinen ja kannustava suhtautuminen toimintamallin tarjoamiin mahdollisuuksiin rikastaa asiakkaiden ja koko hoitoyhteisön arkea, lisätä hyvinvointia ja kuntouttaa. Koulutus voidaan minimissään toteuttaa kolmen päivän mittaisena, jolloin se antaa välineitä kuntoutusvelvoitteen toteuttamiseen sote-alan toimijoille.
Rahoitus vuoden mittaiseen koulutukseen osallistumiseen täytyy ratkaista muutoin kuin työnantajan työsopimuksessa olevana kolmen päivän koulutusvelvoitteena. Lisäksi koulutus on auki taiteen alan ammattilaisille joiden työnantaja/palveluntuottaja itse rahoittaa osallistumisen koulutukseen. Koulutukseen kohdistuvan mielenkiinnon lisäämiseksi toimintamallin kehittäjä ottaa yhteyttä hyvinvointialueisiin/yksityisiin palveluntarjoajiin vuoden 2023 aikana.
Toimintamallilla on saatu koottua ryhmiä, joissa on ollut "haastaviksi" koettuja, helposti liikuttuvia, levottomia tai vaikeasti aktivoitavia asiakkaita. Kulttuuripalvelun tarjoajien seurantalomakkeelle on kirjautunut muutos esimerkiksi aktiivisuuden (katsekontakti, hereillä pysyminen, jutustelu, laulaminen) ja vuorovaikutusaloitteiden lisääntymisenä. Ryhmän tasolla seurataan ryhmädynaamisia ilmiöitä; katsekontaktin ottamista tai puheen suuntaamista toiseen ryhmän jäseneen, keskustelun etenemistä tms. Yksilötasolla toimintaan osallistuminen on näkynyt RAI-välineellä tarkasteltuna toimintakyvyn paranemisena jollakin toimintakyvyn osa-alueella. Osallistuminen on parantanut arkisuoriutumista millä päivittäiset arkirutiinit tai hoitotilanteet ovat helpottuneet ja hoitajien työ on siten keventynyt. Osallistuminen on myös nostanut mielialaa, parantanut vuorovaikutustaitoja, lisännyt sosiaalista osallistumista, auttanut tunnistamaan ja sanoittamaan omaa elämäntilannetta. Toiminta on vaikuttanut myös fyysiseen toimintakykyyn esimerkiksi pysäyttäen painoindeksin laskun eli ruoka on alkanut maistua. Ikääntyneen osallistujan perään on jouduttu huutelemaan, että rollattoori jäi, kun osallistuja voimaantuneena ja ilahtuneena on poistunut ryhmästä ilman kulkupeliään. Tulos on sekin, että ikääntyneen osallistujan ollessa kyseessä, toimintakyky ei ole laskenut.