Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristö, Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Kriteeristö on laadittu ohjaamaan kulttuurihyvinvointipalveluiden laatua. Sen käyttäjiä ovat kulttuuri-, sote- ja kuntakentän kulttuurihyvinvointipalveluiden tilaajat, järjestäjät ja tuottajat. Kriteeristö on laadittu laajalla asiantuntijapohjalla.
Kulttuurihyvinvointityön erityispiirre on yhdyspinnoilla tapahtuva yhteistoiminta hyvinvointialueen kuntien ja kulttuurikentän kanssa. Kuitenkaan yhteistä kulttuurihyvinvointipalvelujen tuottamisen ja tilaamisen sanastoa ja esimerkiksi tavoitteiden skaalaa ei ole selkeästi kirjoitettu auki aiemmin. Laatukriteeristö tulee olemaan käytännön työkalu kulttuuri-, sote- ja kuntakentälle kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamiseen ja tilaamiseen. Kulttuurihyvinvointipalveluiden Laatukriteeristö kehittää osaltaan kulttuurihyvinvoinnin yhdyspintatyötä.
Kulttuurihyvinvointi ei ole sosiaali- ja terveysalalla yhtä tunnettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osa-alue kuin esimerkiksi liikkuminen ja ravitsemus. Käytännön kulttuurihyvinvointitoiminnan ja -palvelujen kehittämisen lisäksi sote-alalla tarvitaan syvempää ymmärrystä kulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja toiminnan vaikuttavuudesta. Kulttuurihyvinvoinnin integroimiseksi luontevaksi osaksi sote- ja hyte-työtä tarvitaan siis monenlaisia kehittämistoimenpiteitä.
Laatukriteeristö selkeyttää kulttuurihyvinvointipalveluiden tilaajien ja tuottajien yhteistä sanastoa ja käsitteistöä. Kriteeristö luo yhteistä ymmärrystä kulttuurihyvinvointipalveluiden tavoitteiden asettamiseen sekä laajempaa osaamista toiminnan tilaamiseen, järjestämiseen ja toteuttamiseen.
KESKESET KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT
Kulttuurihyvinvointi
Kulttuurihyvinvoinnilla (arts, culture and health; cultural wellbeing) viitataan yksilötasolla kulttuurielämään ja taidetoimintaan osallistumisen myötä syntyviin terveyttä ja hyvinvointia edistäviin vaikutuksiin. Kulttuurihyvinvoinnin vahvistumisen perustana on koko elämän aikana rakentuvat kulttuurinen pääoma (cultural capital) sekä yksilöllinen kulttuurikompetenssi (cultural competence) eli kyky omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuurista elinympäristöään. (Bourdieu 1984; Lamont & Lareau 1988; Heikkilä 2024; Kuitu ym. 2024) Yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla kulttuuriosallistuminen vahvistaa muun muassa osallisuutta, osallistumisaktiivisuutta, dialogisuutta, kulttuurien välistä ymmärrystä ja empatiaa, kulttuuri-identiteettiä, turvallisuutta sekä vähentää yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. (Warran 2022a) Kulttuurihyvinvoinnin toteutumisen perustana on myös perustuslain ja ihmisoikeussopimusten turvaamat sivistykselliset- ja kulttuuriset perusoikeudet.
- Kulttuurihyvinvointitoiminta voi perustua yksilölliseen ja yhteisön aktiivisuuteen ja harrastuneisuuteen. Toiminta voi olla itse tuotettua, vapaata ja vaihtelevaa, taiteellista ja luovaa aktiivisuutta sekä kulttuurin ja taiteen äärelle hakeutumista ja kokemista, jolloin laatu syntyy muun muassa yksilöllisistä tai yhteisöllisistä valinnoista ja arvostuksista, mieltymyksistä, luovuuden aktivoimisesta, taidoista ja niiden karttumisesta ja hyödyntämisestä.
- Kulttuurihyvinvointipalveluihin taas liittyy tyypilliset palveluiden tuottamisen roolitukset ja ennalta määritellyt tavoitteet, toimintatavat ja raamit, kuten palvelun tuottaja ja tilaaja, sisällön ja resurssien määrittelyt, määrä, ajankohta, ja hinnoittelu sekä usein toiminnan arviointi, palautteen keruu ja raportointi.
Kulttuurihyvinvointipalvelun tunnusmerkit
Kulttuurihyvinvointipalvelu on ammattimaisesti tuotettu taide- tai kulttuuripalvelu, jolle on asetettu hyvinvointia edistäviä tavoitteita ja/tai niiden hankinta perustuu tunnistettuihin ja kohdennettuihin hyvinvointi- ja terveyshyötyihin.
Laajasti ajateltuna mikä tahansa kulttuuripalvelu, joka edistää hyvinvointia ja terveyttä kuten esimerkiksi osallisuutta, aktiivisuutta tai merkityksellisyyden kokemusten syntymistä on kulttuurihyvinvointia edistävä palvelu.
Rajatummasta näkökulmasta kulttuurihyvinvointipalveluilla tarkoitetaan asiakas- ja tarvelähtöisiä palveluita sekä matalan kynnyksen räätälöityjä palveluita, joilla on terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tavoitteita. (Warran 2022a; 2022b) Palvelut voivat esimerkiksi lisätä toimintakykyä, elämänhallinnan tunnetta ja koettua terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistä yksinäisyyttä ja sosiaalista eriytymistä, lisätä osallisuutta ja kykyä itseilmaisuun, parantaa työhyvinvointia tai tukea mielenterveyttä. Räätälöityjä ja kohdennettuja palveluita kehittävät ja toteuttavat taiteen ja kulttuurin sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatustyön ammattilaiset monialaisessa yhteistyössä. (Jensen 2020; Warran 2022a)
Tässä laatukriteeristössä keskitymme jälkimmäiseen, rajatumman määritelmään mukaisten kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamisen laatuun.
Palvelu
Palvelun käsite sopii hyvin kuvaamaan kulttuurihvinvointitoiminnan ammattimaista ja tavoitteellista tuottamisen tapaa, jossa vastikkeellisen sisällön tuottamisesta sovitaan ammattilaisten ja organisaatioiden kesken. Palvelun käsitettä ja sen monimutkaisuutta ja muuttuvaa luonnetta on pyritty selittämään tarkastelemalla palvelun ominaisuuksia. Palvelu on arvon luomisen prosessi asiakkaan kanssa yhdessä (co-production). Palvelun ominaisuuksiksi kuvataan mm. aineettomuus, ainutlaatuisuus, heterogeenisuus, toiminnallisuus, vuorovaikutteisuus, tuottamisen ja kuluttamisen samanaikaisuus ja asiakkaan osallistuminen palvelutapahtumaan. (Korpela 2017) Palvelun tuottamisen ytimessä ovat osaaminen eli yksilön kykyjen soveltamista toisen hyödyksi sekä siinä käytettävät tiedot ja taidot eli aineettomat voimavarat (Vargo & Lusch 2004; Korpela 2017) Palvelun käyttöön ja sen mielekkyyteen vaikuttavat myös palvelun tunnettuus ja saatavuus. (Vargo & Lusch 2004) Palvelu on aineetonta ja ainutlaatuista, koska se katoaa kuluttamisen jälkeen eikä sitä voi säilyttää, varastoida, myydä edelleen tai palauttaa. (Korpela 2017) Erityislaatuista ja haastavaa palvelun määrittelyssä on sen heterogeeninen luonne, jonka johdosta palvelu vaihtelee eri organisaatioissa, eri asiakkaiden välillä ja myös ajankohdasta toiseen.Laatukokemus on yksilöllinen. Samaan palvelutuokioon osallistuneilla voi olla toisistaan merkittävästi poikkeavat laadun kokemukset. Palvelun laadun lopullinen arvio perustuu yksilölliseen kokemukseen. (Vargo & Lusch 2004; Korpela 2017) Mitä täsmällisemmin laadun elementtejä ja niihin liittyviä odotuksia voidaan tunnistaa ja määritellä ennen palvelun tuottamista, sitä paremmin niiden toteutumista voidaan varmistaa, seurata ja arvioida.
Laatu
Laadun yksiselitteinen määrittely on mahdotonta, sillä se käsitteenä on monimerkityksellinen ja monitulkintainen. Laadun ajatellaan pitävän sisällään määriteltyjä ominaisuuksia ja piirteitä. Laatu liitetään määritelmissä korkealuokkaisuuteen ja erinomaisuuteen. (Kihn 2015) Näiden lisäksi laatuun liitetään lukuisia erityisiä näkökulmia ja merkityksiä, jotka laajentavat ja syventävät laatu-käsitteen perusmerkityksiä. (Korpela 2017) Laadun kokemus ja kokeminen riippuu tulkitsijasta ja laajemmasta sosiokulttuurisesta kontekstista. (Kihn 2015) Näiden monimutkaisuuksien valossa "laatu" taiteen ja terveyden alalla on yleensä ymmärretty osallistujien kokemuksen ja tulosten laadun parantamisena, eikä niinkään esteettisenä laatuna (Warran ym. 2022a). Tästä huolimatta kulttuurihyvinvointipalvelun laatua ja sen elementtejä määriteltäessä on huomioitava sosiaaliset rakennelmat, osallistujien kulttuuriset taustat sekä vallitsevat hierarkiat ja arvostukset. (Warran ym. 2022a; Heikkilä 2024)
Laatua määriteltäessä on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa ja ymmärtää ne yksilöiden ja yhteisöjen tarpeet ja kiinnostukset, joihin palveluilla pyritään vastaamaan. Tällaisessa laadun määrittelyssä tulee kaikkien palvelun tuottamisen prosessissa mukana olevien osapuolten olla riittävän perehtyneitä toiminnan eri osa-alueisiin, sisällön, toimintamallien ja toimintaympäristön mahdollisuukisiin ja variaatioihin sekä palveluiden mahdollisiin vaikutuksiin. Keskeistä on, että eri osapuolilla on käytössä yhteisiä käsitteitä palveluiden laatua kuvattaessa, tilattaessa ja tuotettaessa. (Warran ym. 2022b)
Tässä kriteeristössä tarkoitamme laadulla toiminnan järjestäjien, tilaajien ja tuottajien itse ja yhdessä määrittelemiä laadullisia elementtejä, joiden suunnitelmallinen toteuttaminen synnyttää toivotunlaisia vaikutuksia ja moninaisia kokemuksia.
Kulttuurihyvinvointipalveluiden kriteeristön taustalla kansainvälinen INNATE-viitekehys
Kulttuuri- ja taideperustaisten interventioiden ja hyvinvointia tukevien palveluiden psykologisia, biologisia, sosiaalisia ja käyttäytymisen prosesseihin liittyviä vaikutusmekanismeja on tunnistettu, mutta edelleenkään ei ole täysin selvää mikä taidelähtöisissä palveluissa käynnistää terveyden kannalta hyödyllisiä mekanismeja. (Fancourt & Finn 2021; Warran ym. 2022a) Lontoon yliopiston Behavioural Science and Health -tutkimusyksikön INNATE-tutkimus kartoitti vaikuttavia tekijöitä (active ingredients) ja loi tutkimuksen pohjalta yhtenäistä käsitteistöä sekä siihen perustuvan viitekehyksen (INNATE - Development of the INgredients iN ArTs in hEalth -Framework) kulttuuri- ja taideperustaisen terveyden edistämisen suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin. Tutkimuksessa tunnistettiin yhteensä 139 mahdollista vaikuttavaa tekijää, jotka luokiteltiin kolmeen yläkategoriaan. Viitekehyksen kategoriat ovat projekti, ihmiset tai konteksti. (Fancourt & Finn 2021; Warran ym. 2022a)
Tämä Pirkanmaan kulttuurihyvinvoinnin laatukriteeristö pohjautuu INNATE-viitekehyksen laadun tekijöihin. Kriteeristön listausta on täydennetty soveltuvaksi kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamiseen Suomessa muun muassa saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvillä kriteereillä. Saavutettavuuden elementtien määrittelyssä on hyödynnetty Saavutettavampi harrastus -suosituksia (Lastenkulttuuriliitto) sekä Kulttuuria kaikille -palvelun saavutettavuusohjeita ja määritelmiä (Kulttuuria kaikille) Laatuelementit on järjestelty ja ryhmitelty tässä kriteeristössä uudelleen huomioiden käytettävyys ja fokusryhmien toiveet ja kommentit.
Mittaamisen ja arvioinnin työkalut ja kohteet
Laadun ja asiakastyytyväisyyden osoittaminen on arvioinnin, kehittämisen ja palveluiden jatkuvuuden näkökulmasta välttämätöntä.(Warran ym. 2022b) Mittaaminen, vaikuttavuuden arviointi ja tunnistaminen sekä tulosten raportointi ja hyödyntäminen tulee toteuttaa niin, että siitä saatava tieto on hyödynnettävissä tiedolla johtamisen kokonaisuudessa ja palveluiden kehittämisessä. Kulttuurihyvinvointipalveluiden vaikuttavuuden mittaamisen työkaluina olisi hyvä käyttää yhdessä määriteltyjä käytäntöjä ja arvioinnin mittareita. Arviointi- ja mittaripakettia tullaan kehittämään lähitulevaisuudessa.
Kulttuuri-, sote- ja kuntakentällä on yhteisesti todettu tarve yhä paremmin tunnistaa ja määrittää kulttuuriin ja taiteeseen osallistumisen vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja terveyteen.
Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteerien laatiminen on kirjattu tavoitteeksi Pirkanmaan alueelliseen hyvinvointisuunnitelmaan. Laatutyö luo vahvaa pohjaa yhteistyölle ja kulttuurihyvinvointipalveluihin liittyvälle laadun tuottamiselle, ohjaukselle ja hankintaosaamiselle.
Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatuliittettä ja kriteereitä laaditaan laajalla monialaisella asiantuntijapohjalla Pirkanmaan hyvinvointialueella (PIRHA).
Laatuliite ja kriteerit tukevat ja ohjaavat
- kulttuurihyvinvointipalveluiden toteuttamista Pirkanmaan hyvinvointialueen yksiköissä, kunnissa ja muissa toimintaympäristöissä
- auttaa määrittämään ja sanoittamaan palveluille kohdennettuja tavoitteita ja niiden toteutumisen arviointia
- syventää sote- ja kulttuurikentän yhteistä laatuajattelua ja -ymmärrystä
- sanoittaa sote-, hyte- ja kulttuurialan yhdyspinnoilla tapahtuvalle yhteistyölle ja palvelutuotannolle käsitteitä sekä yhteistä kieltä
- tukee kultturihyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta
- kehittää kulttuurihyvinvointiin liittyvää hankintaosaamista yleisesti ja tukee tiedolla ohjaamista ja johtamista
- luo pohjaa kulttuurihyvinvoinnin arviointitiedonkeruun painopisteiden, toimintatapojen ja työkalujen määrittelyyn.
Kehittämistyö kytkeytyy Pirhan kokonaisvaltaiseen laatuajatteluun, laadun ohjaukseen sekä arvioinnin toimintamalleihin. Kokonaisuus huomioi palveluiden järjestäjien, tuottajien ja käyttäjien laatuun liittyvät näkökulmat.Kriteeristön ja laatuliitteen valmistuttua sen käyttöönottoa edisteään Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) yksiköissä, kunnissa, järjestöissä ja kulttuurikentällä..
Kriteerit ja laatuliite laaditaan osana Pirhan Hoppu2-hanketta ja valtakunnallista RRP-Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Mittaamisen ja arvioinnin työkalut ja kohteet
Laadun ja asiakastyytyväisyyden osoittaminen on arvioinnin, kehittämisen ja palveluiden jatkuvuuden näkökulmasta välttämätöntä. Mittaaminen, vaikuttavuuden arviointi ja tunnistaminen sekä tulosten raportointi ja hyödyntäminen tulee toteuttaa niin, että siitä saatava tieto on hyödynnettävissä tiedolla johtamisen kokonaisuudessa. Kulttuurihyvinvointipalveluiden vaikuttavuuden mittaamisen työkaluina olisi hyvä käyttää yhdessä määriteltyjä käytäntöjä ja arvioinnin mittareita. Arviointi- ja mittaripakettia tullaan kehittämään yhdessä lähitulevaisuudessa.
Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristö laadittiin laajalla monialaisella asiantuntijapohjalla. Kehittämiseen kutsuttiin mukaan asiantuntijoita muun muassa sote-järjestöistä, Pirkanmaan kunnista, taide- ja kulttuurialan järjestöistä sekä taiteen vapaalta kentältä. Työskentelyn aikana toteutettiin teemahaastatteluja (N=12) sekä fokusryhmätyöpajoja (N=3) ajalla 30.4.2024-14.1.2025 Teams-alustalla. Myös Pirkanmaan kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijaryhmä KULTU osallistui kriteeristön kehittämiseen ja toimi projektin ohjausryhmänä.
Työstöön kutsuttiin mukaan asiantuntijoita myös valtakunnallisista asiantuntijaorganisaatioista ja valtion hallinnosta: mm. Taiteen edistämiskeskus, valtakunnallinen Taikusydän yhteyspiste, Sosiaali- ja terveysalan kansallinen vaikuttavuuskeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Sosiaali- ja terveysministeriö.
Kehittämiseen osallistui yhteensä lähemmäs 100 asiantuntijaa.