Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristö, Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Kriteeristö on laadittu ohjaamaan kulttuurihyvinvointipalveluiden laatua. Sen käyttäjiä ovat kulttuuri-, sote- ja kuntakentän kulttuurihyvinvointipalveluiden tilaajat, järjestäjät ja tuottajat. Kriteeristö on laadittu laajalla asiantuntijapohjalla.
Kulttuurihyvinvointityön erityispiirre on yhdyspinnoilla tapahtuva yhteistoiminta hyvinvointialueen kuntien ja kulttuurikentän kanssa. Kuitenkaan yhteistä kulttuurihyvinvointipalvelujen tuottamisen ja tilaamisen sanastoa ja esimerkiksi tavoitteiden skaalaa ei ole selkeästi kirjoitettu auki aiemmin. Laatukriteeristö tulee olemaan käytännön työkalu kulttuuri-, sote- ja kuntakentälle kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamiseen ja tilaamiseen. Kulttuurihyvinvointipalveluiden Laatukriteeristö kehittää osaltaan kulttuurihyvinvoinnin yhdyspintatyötä.
Kulttuurihyvinvointi ei ole sosiaali- ja terveysalalla yhtä tunnettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osa-alue kuin esimerkiksi liikkuminen ja ravitsemus. Käytännön kulttuurihyvinvointitoiminnan ja -palvelujen kehittämisen lisäksi sote-alalla tarvitaan syvempää ymmärrystä kulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja toiminnan vaikuttavuudesta. Kulttuurihyvinvoinnin integroimiseksi luontevaksi osaksi sote- ja hyte-työtä tarvitaan siis monenlaisia kehittämistoimenpiteitä.
Laatukriteeristö selkeyttää kulttuurihyvinvointipalveluiden tilaajien ja tuottajien yhteistä sanastoa ja käsitteistöä. Kriteeristö luo yhteistä ymmärrystä kulttuurihyvinvointipalveluiden tavoitteiden asettamiseen sekä laajempaa osaamista toiminnan tilaamiseen, järjestämiseen ja toteuttamiseen.
KULTTUURIHYVINVOINNIN TAUSTA JA KÄSITTEITÄ
Kulttuurihyvinvoinnin määritelmä
Kulttuurihyvinvoinnilla (arts, culture and health) viitataan yksilötasolla kulttuurielämään ja taidetoimintaan osallistumisen myötä syntyviin terveyttä ja hyvinvointia edistäviin vaikutuksiin. Kulttuurihyvinvoinnin vahvistumisen perustana on elämän aikana rakentuvat kulttuurinen pääoma (cultural capital) sekä yksilöllinen kulttuurikompetenssi (cultural competence) eli kyky omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuurista elinympäristöään.
Yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla kulttuuri ja taide vahvistavat muun muassa dialogisuutta, kulttuurien välistä ymmärrystä ja empatiaa, kulttuuri-identiteettiä, turvallisuutta sekä vähentää yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.
Kulttuurihyvinvoinnin toteutumisen perustana on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten turvaamat sivistykselliset- ja kulttuuriset perusoikeudet.
- Kulttuurihyvinvointitoiminta voi perustua yksilölliseen ja yhteisön aktiivisuuteen ja harrastuneisuuteen. Toiminta voi olla itse tuotettua, vapaata ja vaihtelevaa, taiteellista ja luovaa aktiivisuutta sekä taiteen äärelle hakeutumista ja kokemista, jolloin laatu muun muassa syntyy yksilöllisistä tai yhteisöllisistä valinnoista, mieltymyksistä, luovuuden aktivoimisesta, taidoista ja niiden karttumisesta ja hyödyntämisestä.
- Kulttuurihyvinvointipalveluihin taas liittyy tyypilliset palveluiden tuottamisen roolitukset ja ennalta määritellyt tavoitteet, toimintatavat ja raamit, kuten palvelun tuottaja ja tilaaja, sisällön ja resurssien määrittelyt, määrä, ajankohta, ja hinnoittelu sekä usein toiminnan arviointi, palautteen keruu ja raportointi.
Kulttuurihyvinvointipalvelun tunnusmerkit
Kulttuurihyvinvointipalvelu on ammattimaisesti tuotettu taide- tai kulttuuripalvelu, jolle on asetettu hyvinvointia edistäviä tavoitteita ja/tai niiden hankinta perustuu tunnistettuihin ja kohdennettuihin hyvinvointi- ja terveyshyötyihin.
Laajasti ajateltuna mikä tahansa kulttuuripalvelu, joka edistää hyvinvointia ja terveyttä kuten esimerkiksi osallisuutta, aktiivisuutta tai merkityksellisyyden kokemusten syntymistä on kulttuurihyvinvointia edistävä palvelu.
Rajatummasta näkökulmasta kulttuurihyvinvointipalveluilla tarkoitetaan asiakas- ja tarvelähtöisiä palveluita sekä matalan kynnyksen räätälöityjä palveluita, joilla on terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tavoitteita. Palvelut voivat esimerkiksi lisätä toimintakykyä, elämänhallinnan tunnetta ja koettua terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistä yksinäisyyttä ja sosiaalista eriytymistä, lisätä osallisuutta ja kykyä itseilmaisuun, parantaa työhyvinvointia tai tukea mielenterveyttä. Räätälöityjä ja kohdennettuja palveluita kehittävät ja toteuttavat taiteen ja kulttuurin sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatustyön ammattilaiset monialaisessa yhteistyössä.
Tässä laatukriteeristössä keskitymme jälkimmäiseen, rajatumman määritelmään mukaisten kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamisen laatuun.
Kulttuuri-, sote- ja kuntakentällä on yhteisesti todettu tarve yhä paremmin tunnistaa ja määrittää kulttuuriin ja taiteeseen osallistumisen vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja terveyteen.
Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteerien laatiminen on kirjattu tavoitteeksi Pirkanmaan alueelliseen hyvinvointisuunnitelmaan. Laatutyö luo vahvaa pohjaa yhteistyölle ja kulttuurihyvinvointipalveluihin liittyvälle laadun tuottamiselle, ohjaukselle ja hankintaosaamiselle.
Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatuliittettä ja kriteereitä laaditaan laajalla monialaisella asiantuntijapohjalla Pirkanmaan hyvinvointialueella (PIRHA).
Laatuliite ja kriteerit tukevat ja ohjaavat
- kulttuurihyvinvointipalveluiden toteuttamista Pirkanmaan hyvinvointialueen yksiköissä, kunnissa ja muissa toimintaympäristöissä
- auttaa määrittämään ja sanoittamaan palveluille kohdennettuja tavoitteita ja niiden toteutumisen arviointia
- syventää sote- ja kulttuurikentän yhteistä laatuajattelua ja -ymmärrystä
- sanoittaa sote-, hyte- ja kulttuurialan yhdyspinnoilla tapahtuvalle yhteistyölle ja palvelutuotannolle käsitteitä sekä yhteistä kieltä
- tukee kultturihyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta
- kehittää kulttuurihyvinvointiin liittyvää hankintaosaamista yleisesti ja tukee tiedolla ohjaamista ja johtamista
- luo pohjaa kulttuurihyvinvoinnin arviointitiedonkeruun painopisteiden, toimintatapojen ja työkalujen määrittelyyn.
Kehittämistyö kytkeytyy Pirhan kokonaisvaltaiseen laatuajatteluun, laadun ohjaukseen sekä arvioinnin toimintamalleihin. Kokonaisuus huomioi palveluiden järjestäjien, tuottajien ja käyttäjien laatuun liittyvät näkökulmat.Kriteeristön ja laatuliitteen valmistuttua sen käyttöönottoa edisteään Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) yksiköissä, kunnissa, järjestöissä ja kulttuurikentällä..
Kriteerit ja laatuliite laaditaan osana Pirhan Hoppu2-hanketta ja valtakunnallista RRP-Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Mittaamisen ja arvioinnin työkalut ja kohteet
Laadun ja asiakastyytyväisyyden osoittaminen on arvioinnin, kehittämisen ja palveluiden jatkuvuuden näkökulmasta välttämätöntä. Mittaaminen, vaikuttavuuden arviointi ja tunnistaminen sekä tulosten raportointi ja hyödyntäminen tulee toteuttaa niin, että siitä saatava tieto on hyödynnettävissä tiedolla johtamisen kokonaisuudessa. Kulttuurihyvinvointipalveluiden vaikuttavuuden mittaamisen työkaluina olisi hyvä käyttää yhdessä määriteltyjä käytäntöjä ja arvioinnin mittareita. Arviointi- ja mittaripakettia tullaan kehittämään yhdessä lähitulevaisuudessa.
Laatukriteeristöä on työstetty yhteiskehittämisperiaatteilla.
Työstöön kutsuttiin mukaan asiantuntijoita
-Pirkanmaan hyvinvointialueen eri palvelulinjoilta
-sote-järjestöistä
-Pirkanmaan kunnista
-kulttuurihyvinvointikentältä
-keskeisistä valtakunnallisista organisaatioista: mm. Taiteen edistämiskeskus, valtakunnallinen Taikusydän yhteyspiste, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kehittämistyön aikana toteutettiin sekä yksilö- että fokusryhmähaastatteluja. Kehittämiseen osallistui yhteensä lähemmäs 100 asiantuntijaa.