Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristö, Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Kriteeristö on laadittu ohjaamaan kulttuurihyvinvointipalveluiden laatua. Sen käyttäjiä ovat kulttuuri-, sote- ja kuntakentän kulttuurihyvinvointipalveluiden tilaajat, järjestäjät ja tuottajat. Kriteeristö on laadittu laajalla asiantuntijapohjalla.
Toimintamallin nimi
Kriteeristö on laadittu ohjaamaan kulttuurihyvinvointipalveluiden laatua. Sen käyttäjiä ovat kulttuuri-, sote- ja kuntakentän kulttuurihyvinvointipalveluiden tilaajat, järjestäjät ja tuottajat. Kriteeristö on laadittu laajalla asiantuntijapohjalla.
Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristö
TARKOITUS:
Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristö pohjautuu kansainväliseen tutkimustietoon kulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamisen vaikuttavista toimintatavoista.
Laatukriteeristön tavoitteena on ohjata sellaisia kulttuurihyvinvointipalveluja, joita tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden osana ja rinnalla hyvinvointialueilla, kunnissa, järjestöissä ja kulttuurikentällä. Tällaisia palveluja voivat olla mm. palveluasumisyksiköiden taidetoiminta, lähitorien kulttuuritarjonta, räätälöidyt ja kohdennetut palvelut ja projektit eri kohderyhmille sekä kulttuurihyvinvoinnin toimintamallit kuten kulttuurilähetetoiminta. Näiden palveluiden järjestäminen pohjautuu laajasti hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukeviin ja edistäviin tavoitteisiin.
Laatukriteeristö on suunnattu sote-, kunta- ja kulttuurikentän ammattilaisille, jotka järjestävät, tilaavat ja tuottavat kulttuurihyvinvointipalveluita. Laatukriteeristön käyttö tukee myös sote-palveluiden asiakas- ja palveluohjausta määrittelemällä yhä paremmin kulttuurihyvinvointipalveluita sekä niiden toimintatapoja ja tavoitteita.
Laatukriteeristön tarkoituksena on palvella laajasti eri kohderyhmille suunnattujen palveluiden ohjausta ja toteutusta monenlaisissa toimintaympäristöissä. Kriteeristö on voidaan käyttää aina pistemäisistä palveluista laajoihin kokonaisuuksiin. Kriteeristön käyttäjä voi itse säädellä käytön laajuutta ja yksityiskohtaisuutta palvelukohtaisesti ja tarpeen mukaan.
Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristö auttaa tunnistamaan ja määrittelemään palveluiden laadun elementtejä ja asettamaan tavoitteita sekä toimeenpanemaan niitä suunnitelmallisesti.
Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristö ohjaa ja tukee
- kulttuurihyvinvointipalveluiden suunnitelmallista toteuttamista hyvinvointialueiden toiminnassa, kunnissa, taide- ja kulttuuriorganisaatioissa ja muissa toimintaympäristöissä
- palveluille kohdennettujen tavoitteiden määrittämistä ja sanoittamista
- sote-, hyte- ja kulttuurialan yhdyspinnoilla tapahtuvaa yhteistyötä ja luo yhteisiä käsitteitä
- kulttuurihyvinvointiin liittyvää hankintaosaamista
- kultturihyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta
- tiedolla ohjaamista ja johtamista
- sote- ja kulttuurikentän yhteistä laatuajattelua
Laatukriteeristö luo pohjaa myös kulttuurihyvinvoinnin arviointitiedonkeruun painopisteiden, toimintatapojen ja työkalujen määrittelyyn tulevaisuudessa.
Kulttuurihyvinvoinipalveluiden laatukriteeristö sisältää:
- perustietolomakepohjan
- palvelukuvauspohjan
- laadun elementtien tarkistuslistan
Palveluiden laadun elementit (yht. 352 kpl)
- Taiteenlajit, sisällöt ja menetelmät (47 kpl)
- Hyvinvointia ja terveyttä tukevat tavoitteet (47 kpl)
- Toimintatavat ja mekanismit (47 kpl)
- Ohjaus, vuorovaikutus ja ilmapiiri (60 kpl)
- Prosessi, resurssit ja viestintä (53 kpl)
- Vastuullisuus ja ammattimaiset toimintatavat (76 kpl)
- Arviointi ja raportointi (22 kpl)
TAUSTA:
Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristö on laadittu laajalla monialaisella asiantuntijapohjalla Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikössä. Kriteeristön taustalla on kulttuuri-, sote- ja kuntakentällä yhteisesti todettu tarve yhä paremmin tunnistaa, määrittää ja vahvistaa kulttuuriin ja taiteeseen osallistumisen vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja terveyteen.
Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristön laatiminen on kirjattu tavoitteeksi Pirkanmaan hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaan (Pirha 2024). Kriteeristö luo pohjaa yhdyspintatyölle ja kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamiselle, ohjaukselle ja hankintaosaamiselle.
Laatukriteeristön kehittämistyö kytkeytyy Pirhan kokonaisvaltaiseen laatuajatteluun, laadun ohjaukseen sekä arvioinnin toimintamalleihin. Kokonaisuudessa on huomioitu palveluiden järjestäjien, tuottajien ja käyttäjien näkökulmia liittyen kulttuurihyvinvointipalveluihin. Kriteeristön käyttöönotto ja juurruttaminen alkaa vuonna 2025 Pirkanmaan hyvinvointialueen yksiköissä, kunnissa, järjestöissä ja kulttuurikentällä. Kriteeristöä esitellään valtakunnallisesti, ja laajempaa levittämistä selvitetään yhdessä kansallisten toimijoiden kanssa (mm. Taiteen edistämiskeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja muiden hyvinvointialueiden kanssa.
MITEN LAATUKRITEERISTÖ ON SYNTYNYT
Laatukriteeristö työstettiin Hoitoon pikaisesti Pirkanmaalla uusilla toimintamalleilla (Hoppu 2) -hankkeessa osana Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP, Pilari 4, Investointi 2). Laatukriteeristön laatimista koordinoi Pirhan Integraatiotoimialueen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö (HYTE-yksikkö) vuosina 2023-2024. Kehittämistyön ohjausryhmänä toimi Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijaryhmä KULTU, joka koostuu hyvinvointialueen, kuntien, Pirkanmaan liiton ja kulttuurikentän toimijoista.
Laatukriteeristön laatimiseen hankittiin ostopalveluna Kulttuurikeskus PiiPoon toiminnanjohtaja, väitöskirjatutkija Pilvi Kuidun asiantuntijatyöpanosta. Kuitu vastasi kehittämisprosessin suunnittelusta, toteutuksesta sekä kriteeristön kirjoittamisesta yhteistyössä Pirhan HYTE-yksikön kulttuurikoordinaattori Hanna Korhosen kanssa. HYTE-yksikön kehittämispäällikkö Mari Lahtinen valvoi työn edistymistä.
Laatukriteeristöä työstettiin yhteiskehittämisperiaatteilla. Kriteeristön kehittämiseen kutsuttiin mukaan asiantuntijoita Pirkanmaan hyvinvointialueen eri palvelulinjoilta, sote-järjestöistä, Pirkanmaan kunnista, taide- ja kulttuurialan järjestöistä ja taiteen vapaalta kentältä, sekä valtakunnallisista asiantuntijaorganisaatioista ja valtion hallinnosta: mm. Taiteen edistämiskeskus, valtakunnallinen Taikusydän yhteyspiste, Sosiaali- ja terveysalan kansallinen vaikuttavuuskeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Sosiaali- ja terveysministeriö. Työskentelyn aikana toteutettiin teemahaastatteluja (N=12) sekä fokusryhmätyöpajoja (N=3) ajalla 30.4.2024-14.1.2025 Teams-alustalla. Kaikkiin haastatteluihin ja työpajoihin osallistuivat kehittämistyöstä vastanneet Pilvi Kuitu ja Hanna Korhonen.
Kriteeristön työstöä taustoitettiin tutustumalla taiteeseen ja kulttuuriin osallistumisen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia sekä palveluiden laatua, mittaamista ja arviointia käsittelevään kansainväliseen ja suomalaiseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen.
Kriteeristö pohjautuu Lontoon yliopiston Käyttäytymistieteiden ja terveyden tutkimusosaston (Research Department of Behavioural Science and Health, Institute of Epidemiology & Health Care, University College London) tutkijoiden Katey Warranin, Alexandra Burtonin ja Daisy Fancourtin muodostaman tutkijaryhmän vuonna 2022 julkaisema kulttuurihyvinvointipalveluiden ja taideinterventioiden laadun elementtejä kuvaava INNATE -viitekehys. INNATE-viitekehyksen tavoitteena on ymmärtää ja tukea taidetta, hyvinvointia ja terveyttä yhdistävän toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia sekä edistää palveluiden toistettavuutta, laajennettavuutta ja kestäviä toimintatapoja. (Warran ym. 2022). Kuitu käänsi viitekehyksen suomeksi syksyllä 2024 fokusryhmissä tapahtuvan kehitystyön pohjaksi. Tässä työvaiheessa laatuelementtien listaa täydennettiin saavutettavuutta ja esteettömyyttä koskevilla tekijöillä pohjautuen Suomen lastenkulttuuriliiton julkaisemaan Saavutettavampi harrastus -suositukseen (2024), jonka laatimisessa Kuitu on ollut mukana vuosina 2023-2024.
Asiantuntijoiden teemahaastattelujen kysymykset kartoittivat haastateltavien näkemyksiä kulttuurihyvinvoinnin merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä heidän omia ja työssään käyttämiään laadun ohjauksen ja kulttuurihyvinvoinnin määritelmiä, sanoituksia ja työkaluja. Lisäksi haastatteluissa kartoitettiin hyvinvointikertomusten ja -suunnitelmien roolia haastateltavien omassa työnkuvassa ja niissä asetettujen tavoitteiden tunnettuutta. Kaikille haastateltaville lähetettiin ennakkotietoa hankkeen ja kriteeristön työstöstä sekä Kuidun tutkimuksesta. Syksyllä 2024, kun kriteeristöluonnos oli jo pitkällä, lähetettiin se haastateltaville ennakkomateriaalina. He saattoivat halutessaan tutustua aineistoon, mutta sitä ei edellytetty. Haastateltavat toivoivat poikkeuksetta hankkeen ja kehitystyön tavoitteiden lyhyttä kertausta haastattelun alkuun koska eivät olleet ehtineet mielestään perehtyä riittävästi ennakkoaineistoihin.
Kolmessa fokusryhmätyöpajassa käytiin läpi kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristön luonnosta. Fokusryhmät olivat 1.) Pirkanmaan kuntien 2.) Sote-kentän ja 3.) kulttuurikentän kulttuurihyvinvointityötä tekevät ammattilaiset. 90 minuuttia kestävät työpajat toteutettiin “me-we-us” -fasilitointimenetelmää hyödyntäen. Yksilöpohdinnasta sekä pari- ja ryhmäkeskustelusta koostuva työtapa pyrkii tukemaan reflektointia, ideointia ja ajatusten jäsentämistä sekä varmistamaan, että kaikkien osallistujien mielipiteet ja ajatukset tulevat kuulluksi.Työskentelyn lopuksi osallistujat kirjasivat anonyymisti keskustelun pohjalta havaintoja ja ehdotuksia kriteeristön kehittämiseksi yhteiselle padlet-alustalle. Kuitu koosti kommenteista kymmensivuisen koonnin, jonka pohjalta kriteeristöä muokattiin edelleen.
Fokusryhmien osallistujille lähetettiin ennakkoon tutustuttavaksi laatukriteeristön sen hetkinen luonnos ja pohdittavaksi myös työpajan kysymykset, jotka käsittelivät kriteeristön sisältöä, hyväksyttävyyttä ja käytettävyyttä.
Kysymykset olivat:
- Miten hyvin kriteeristö kuvaa mielestäsi kulttuurihyvinvointipalveluiden laadun elementtejä (esim. kokemuksesi/ työsi näkökulmasta)? Onko jotain liikaa? Puuttuuko jotain?
- Miten käytettävä laatuliite olisi tällaisenaan kulttuurihyvinvointipalveluiden laadun ohjauksessa palveluja tilattaessa, tuotettaessa tai arvioitaessa?
- Mitä muutoksia (lisäyksiä tai poistoja) tulisi vielä tehdä asiakirjoihin ennen käyttöönottoa? Miten niitä olisi mielekästä käyttää sinun työssäsi?
- Miten palveluiden laatua ohjataan ja arvioidaan nyt?
Lisäksi kysyttiin
- Käytätkö Pirkanmaan kulttuurihyvinvointisuunnitelmaa työssäsi?
- Tunnetko Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tavoitteet?
Fokusryhmätyöpajat ja asiantuntijahaastattelut tallennettiin aineistoksi Kuidun kulttuurihyvinvointia ja sen merkitystä kansanterveyden kysymyksenä käsittelevään väitöskirjatutkimukseen.
Lisäksi keräsimme kirjallisia kommentteja kriteeristön työstön loppuvaiheessa KULTU-ryhmältä sekä Taiteen edistämiskeskuksen Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalveluiden asiantuntijoilta. Kehittämiseen osallistui yhteensä lähemmäs 100 henkilöä.
Kriteeristön työstössä on huomioitu myös THL:n Hyte-toimintamallin arviointikriteereitä sekä Suomi.fi-palvelutietovarannon (PTV) ja Lähellä.fi -alustoilla käytettyjä määritelmiä.
Kulttuurihyvinvointityön erityispiirre on yhdyspinnoilla tapahtuva yhteistoiminta hyvinvointialueen kuntien ja kulttuurikentän kanssa. Kuitenkaan yhteistä kulttuurihyvinvointipalvelujen tuottamisen ja tilaamisen sanastoa ja esimerkiksi tavoitteiden skaalaa ei ole selkeästi kirjoitettu auki aiemmin. Laatukriteeristö tulee olemaan käytännön työkalu kulttuuri-, sote- ja kuntakentälle kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamiseen ja tilaamiseen. Kulttuurihyvinvointipalveluiden Laatukriteeristö kehittää osaltaan kulttuurihyvinvoinnin yhdyspintatyötä.
Kulttuurihyvinvointi ei ole sosiaali- ja terveysalalla yhtä tunnettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osa-alue kuin esimerkiksi liikkuminen ja ravitsemus. Käytännön kulttuurihyvinvointitoiminnan ja -palvelujen kehittämisen lisäksi sote-alalla tarvitaan syvempää ymmärrystä kulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja toiminnan vaikuttavuudesta. Kulttuurihyvinvoinnin integroimiseksi luontevaksi osaksi sote- ja hyte-työtä tarvitaan siis monenlaisia kehittämistoimenpiteitä.
Laatukriteeristö selkeyttää kulttuurihyvinvointipalveluiden tilaajien ja tuottajien yhteistä sanastoa ja käsitteistöä. Kriteeristö luo yhteistä ymmärrystä kulttuurihyvinvointipalveluiden tavoitteiden asettamiseen sekä laajempaa osaamista toiminnan tilaamiseen, järjestämiseen ja toteuttamiseen.
KESKESET KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT
Kulttuurihyvinvointi
Kulttuurihyvinvoinnilla (arts, culture and health; cultural wellbeing) viitataan yksilötasolla kulttuurielämään ja taidetoimintaan osallistumisen myötä syntyviin terveyttä ja hyvinvointia edistäviin vaikutuksiin. Kulttuurihyvinvoinnin vahvistumisen perustana on koko elämän aikana rakentuvat kulttuurinen pääoma (cultural capital) sekä yksilöllinen kulttuurikompetenssi (cultural competence) eli kyky omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuurista elinympäristöään. (Bourdieu 1984; Lamont & Lareau 1988; Heikkilä 2024; Kuitu ym. 2024) Yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla kulttuuriosallistuminen vahvistaa muun muassa osallisuutta, osallistumisaktiivisuutta, dialogisuutta, kulttuurien välistä ymmärrystä ja empatiaa, kulttuuri-identiteettiä, turvallisuutta sekä vähentää yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. (Warran 2022a) Kulttuurihyvinvoinnin toteutumisen perustana on myös perustuslain ja ihmisoikeussopimusten turvaamat sivistykselliset- ja kulttuuriset perusoikeudet.
- Kulttuurihyvinvointitoiminta voi perustua yksilölliseen ja yhteisön aktiivisuuteen ja harrastuneisuuteen. Toiminta voi olla itse tuotettua, vapaata ja vaihtelevaa, taiteellista ja luovaa aktiivisuutta sekä kulttuurin ja taiteen äärelle hakeutumista ja kokemista, jolloin laatu syntyy muun muassa yksilöllisistä tai yhteisöllisistä valinnoista ja arvostuksista, mieltymyksistä, luovuuden aktivoimisesta, taidoista ja niiden karttumisesta ja hyödyntämisestä.
- Kulttuurihyvinvointipalveluihin taas liittyy tyypilliset palveluiden tuottamisen roolitukset ja ennalta määritellyt tavoitteet, toimintatavat ja raamit, kuten palvelun tuottaja ja tilaaja, sisällön ja resurssien määrittelyt, määrä, ajankohta, ja hinnoittelu sekä usein toiminnan arviointi, palautteen keruu ja raportointi.
Kulttuurihyvinvointipalvelun tunnusmerkit
Kulttuurihyvinvointipalvelu on ammattimaisesti tuotettu taide- tai kulttuuripalvelu, jolle on asetettu hyvinvointia edistäviä tavoitteita ja/tai niiden hankinta perustuu tunnistettuihin ja kohdennettuihin hyvinvointi- ja terveyshyötyihin.
Laajasti ajateltuna mikä tahansa kulttuuripalvelu, joka edistää hyvinvointia ja terveyttä kuten esimerkiksi osallisuutta, aktiivisuutta tai merkityksellisyyden kokemusten syntymistä on kulttuurihyvinvointia edistävä palvelu.
Rajatummasta näkökulmasta kulttuurihyvinvointipalveluilla tarkoitetaan asiakas- ja tarvelähtöisiä palveluita sekä matalan kynnyksen räätälöityjä palveluita, joilla on terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tavoitteita. (Warran 2022a; 2022b) Palvelut voivat esimerkiksi lisätä toimintakykyä, elämänhallinnan tunnetta ja koettua terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistä yksinäisyyttä ja sosiaalista eriytymistä, lisätä osallisuutta ja kykyä itseilmaisuun, parantaa työhyvinvointia tai tukea mielenterveyttä. Räätälöityjä ja kohdennettuja palveluita kehittävät ja toteuttavat taiteen ja kulttuurin sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatustyön ammattilaiset monialaisessa yhteistyössä. (Jensen 2020; Warran 2022a)
Tässä laatukriteeristössä keskitymme jälkimmäiseen, rajatumman määritelmään mukaisten kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamisen laatuun.
Palvelu
Palvelun käsite sopii hyvin kuvaamaan kulttuurihvinvointitoiminnan ammattimaista ja tavoitteellista tuottamisen tapaa, jossa vastikkeellisen sisällön tuottamisesta sovitaan ammattilaisten ja organisaatioiden kesken. Palvelun käsitettä ja sen monimutkaisuutta ja muuttuvaa luonnetta on pyritty selittämään tarkastelemalla palvelun ominaisuuksia. Palvelu on arvon luomisen prosessi asiakkaan kanssa yhdessä (co-production). Palvelun ominaisuuksiksi kuvataan mm. aineettomuus, ainutlaatuisuus, heterogeenisuus, toiminnallisuus, vuorovaikutteisuus, tuottamisen ja kuluttamisen samanaikaisuus ja asiakkaan osallistuminen palvelutapahtumaan. (Korpela 2017) Palvelun tuottamisen ytimessä ovat osaaminen eli yksilön kykyjen soveltamista toisen hyödyksi sekä siinä käytettävät tiedot ja taidot eli aineettomat voimavarat (Vargo & Lusch 2004; Korpela 2017) Palvelun käyttöön ja sen mielekkyyteen vaikuttavat myös palvelun tunnettuus ja saatavuus. (Vargo & Lusch 2004) Palvelu on aineetonta ja ainutlaatuista, koska se katoaa kuluttamisen jälkeen eikä sitä voi säilyttää, varastoida, myydä edelleen tai palauttaa. (Korpela 2017) Erityislaatuista ja haastavaa palvelun määrittelyssä on sen heterogeeninen luonne, jonka johdosta palvelu vaihtelee eri organisaatioissa, eri asiakkaiden välillä ja myös ajankohdasta toiseen.Laatukokemus on yksilöllinen. Samaan palvelutuokioon osallistuneilla voi olla toisistaan merkittävästi poikkeavat laadun kokemukset. Palvelun laadun lopullinen arvio perustuu yksilölliseen kokemukseen. (Vargo & Lusch 2004; Korpela 2017) Mitä täsmällisemmin laadun elementtejä ja niihin liittyviä odotuksia voidaan tunnistaa ja määritellä ennen palvelun tuottamista, sitä paremmin niiden toteutumista voidaan varmistaa, seurata ja arvioida.
Laatu
Laadun yksiselitteinen määrittely on mahdotonta, sillä se käsitteenä on monimerkityksellinen ja monitulkintainen. Laadun ajatellaan pitävän sisällään määriteltyjä ominaisuuksia ja piirteitä. Laatu liitetään määritelmissä korkealuokkaisuuteen ja erinomaisuuteen. (Kihn 2015) Näiden lisäksi laatuun liitetään lukuisia erityisiä näkökulmia ja merkityksiä, jotka laajentavat ja syventävät laatu-käsitteen perusmerkityksiä. (Korpela 2017) Laadun kokemus ja kokeminen riippuu tulkitsijasta ja laajemmasta sosiokulttuurisesta kontekstista. (Kihn 2015) Näiden monimutkaisuuksien valossa "laatu" taiteen ja terveyden alalla on yleensä ymmärretty osallistujien kokemuksen ja tulosten laadun parantamisena, eikä niinkään esteettisenä laatuna (Warran ym. 2022a). Tästä huolimatta kulttuurihyvinvointipalvelun laatua ja sen elementtejä määriteltäessä on huomioitava sosiaaliset rakennelmat, osallistujien kulttuuriset taustat sekä vallitsevat hierarkiat ja arvostukset. (Warran ym. 2022a; Heikkilä 2024)
Laatua määriteltäessä on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa ja ymmärtää ne yksilöiden ja yhteisöjen tarpeet ja kiinnostukset, joihin palveluilla pyritään vastaamaan. Tällaisessa laadun määrittelyssä tulee kaikkien palvelun tuottamisen prosessissa mukana olevien osapuolten olla riittävän perehtyneitä toiminnan eri osa-alueisiin, sisällön, toimintamallien ja toimintaympäristön mahdollisuukisiin ja variaatioihin sekä palveluiden mahdollisiin vaikutuksiin. Keskeistä on, että eri osapuolilla on käytössä yhteisiä käsitteitä palveluiden laatua kuvattaessa, tilattaessa ja tuotettaessa. (Warran ym. 2022b)
Tässä kriteeristössä tarkoitamme laadulla toiminnan järjestäjien, tilaajien ja tuottajien itse ja yhdessä määrittelemiä laadullisia elementtejä, joiden suunnitelmallinen toteuttaminen synnyttää toivotunlaisia vaikutuksia ja moninaisia kokemuksia.
Kulttuurihyvinvointipalveluiden kriteeristön taustalla kansainvälinen INNATE-viitekehys
Kulttuuri- ja taideperustaisten interventioiden ja hyvinvointia tukevien palveluiden psykologisia, biologisia, sosiaalisia ja käyttäytymisen prosesseihin liittyviä vaikutusmekanismeja on tunnistettu, mutta edelleenkään ei ole täysin selvää mikä taidelähtöisissä palveluissa käynnistää terveyden kannalta hyödyllisiä mekanismeja. (Fancourt & Finn 2021; Warran ym. 2022a) Lontoon yliopiston Behavioural Science and Health -tutkimusyksikön INNATE-tutkimus kartoitti vaikuttavia tekijöitä (active ingredients) ja loi tutkimuksen pohjalta yhtenäistä käsitteistöä sekä siihen perustuvan viitekehyksen (INNATE - Development of the INgredients iN ArTs in hEalth -Framework) kulttuuri- ja taideperustaisen terveyden edistämisen suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin. Tutkimuksessa tunnistettiin yhteensä 139 mahdollista vaikuttavaa tekijää, jotka luokiteltiin kolmeen yläkategoriaan. Viitekehyksen kategoriat ovat projekti, ihmiset tai konteksti. (Fancourt & Finn 2021; Warran ym. 2022a)
Tämä Pirkanmaan kulttuurihyvinvoinnin laatukriteeristö pohjautuu INNATE-viitekehyksen laadun tekijöihin. Kriteeristön listausta on täydennetty soveltuvaksi kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamiseen Suomessa muun muassa saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvillä kriteereillä. Saavutettavuuden elementtien määrittelyssä on hyödynnetty Saavutettavampi harrastus -suosituksia (Lastenkulttuuriliitto) sekä Kulttuuria kaikille -palvelun saavutettavuusohjeita ja määritelmiä (Kulttuuria kaikille) Laatuelementit on järjestelty ja ryhmitelty tässä kriteeristössä uudelleen huomioiden käytettävyys ja fokusryhmien toiveet ja kommentit.
Mittaamisen ja arvioinnin työkalut ja kohteet
Laadun ja asiakastyytyväisyyden osoittaminen on arvioinnin, kehittämisen ja palveluiden jatkuvuuden näkökulmasta välttämätöntä.(Warran ym. 2022b) Mittaaminen, vaikuttavuuden arviointi ja tunnistaminen sekä tulosten raportointi ja hyödyntäminen tulee toteuttaa niin, että siitä saatava tieto on hyödynnettävissä tiedolla johtamisen kokonaisuudessa ja palveluiden kehittämisessä. Kulttuurihyvinvointipalveluiden vaikuttavuuden mittaamisen työkaluina olisi hyvä käyttää yhdessä määriteltyjä käytäntöjä ja arvioinnin mittareita. Arviointi- ja mittaripakettia tullaan kehittämään lähitulevaisuudessa.
Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristö laadittiin laajalla monialaisella asiantuntijapohjalla. Kehittämiseen kutsuttiin mukaan asiantuntijoita muun muassa sote-järjestöistä, Pirkanmaan kunnista, taide- ja kulttuurialan järjestöistä sekä taiteen vapaalta kentältä. Työskentelyn aikana toteutettiin teemahaastatteluja (N=12) sekä fokusryhmätyöpajoja (N=3) ajalla 30.4.2024-14.1.2025 Teams-alustalla. Myös Pirkanmaan kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijaryhmä KULTU osallistui kriteeristön kehittämiseen ja toimi projektin ohjausryhmänä.
Työstöön kutsuttiin mukaan asiantuntijoita myös valtakunnallisista asiantuntijaorganisaatioista ja valtion hallinnosta: mm. Taiteen edistämiskeskus, valtakunnallinen Taikusydän yhteyspiste, Sosiaali- ja terveysalan kansallinen vaikuttavuuskeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Sosiaali- ja terveysministeriö.
Kehittämiseen osallistui yhteensä lähemmäs 100 asiantuntijaa.
Laatukriteeristön kehittämistyö kytkeytyy Pirhan kokonaisvaltaiseen laatuajatteluun, laadun ohjaukseen sekä arvioinnin toimintamalleihin. Kokonaisuus huomioi palveluiden järjestäjien, tuottajien ja käyttäjien laatuun liittyvät näkökulmat. Kriteeristön valmistuttua sen käyttöönottoa edistetään Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) yksiköissä, kunnissa, järjestöissä ja kulttuurikentällä.
Työskentely kiinnittyy mm. Pirkanmaan alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman suosituksiin ja muihin ohjaaviin strategisiin asiakirjoihin kuten esim. Pirkanmaan alueelliseen hyvinvointisuunnitelmaan ja –kertomukseen 2023-2026, jossa kulttuurihyvinvointipalvelujen laatukriteeristön luominen on yhtenä toimenpiteenä ja arviointikriteerinä.
Juurruttaminen ja levittäminen suunnitellaan ja toteutetaan vuonna 2025.
Tällä hetkellä on suunniteltu toteutettavan seuraavia toimenpiteitä Laatukriteeristön käyttöönottamiseksi:
- Kriteeristön käyttämistä testataan yhdyspinnoilla ja käyttökokemuksia kerätään
- Omassa organisaatiossa (Pirha) järjestetään koulutuksia ylemmälle johdolle, palveluja koordinoiville ja asiakastyötä tekeville. Järjestetään vastaavia koulutuksia myös Pirkanmaan kunnille ja kulttuurikentän toimijoille.
- Toimintamallia esitellään vuonna 2025 alueellisissa ja valtakunnallisissa asiantuntijaverkostoissa ja tilaisuuksissa.
- Jatkokehittämistä täytyy suunnitella (mm. käytettävyys, kytkeminen arviointiin ja mittaamiseen)
- Käyttöönoton tueksi olisi hyvä laatia kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamisen opas
Aiheeseen perehtynyt asiantuntijaresurssi on välttämätön toimintamallin juurruttamiseksi ja levittämiseksi.
Kansikuva
