Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristö, Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Kriteeristö on laadittu ohjaamaan kulttuurihyvinvointipalveluiden laatua. Sen käyttäjiä ovat kulttuuri-, sote- ja kuntakentän kulttuurihyvinvointipalveluiden tilaajat, järjestäjät ja tuottajat. Kriteeristö on laadittu laajalla asiantuntijapohjalla.
Toimintamallin nimi
Kriteeristö on laadittu ohjaamaan kulttuurihyvinvointipalveluiden laatua. Sen käyttäjiä ovat kulttuuri-, sote- ja kuntakentän kulttuurihyvinvointipalveluiden tilaajat, järjestäjät ja tuottajat. Kriteeristö on laadittu laajalla asiantuntijapohjalla.
Laatukriteeristö on laadittu ohjaamaan kulttuurihyvinvointipalveluiden laatua. Sen käyttäjiä ovat kulttuuri-, sote- ja kuntakentän kulttuurihyvinvointipalveluiden tilaajat, järjestäjät ja tuottajat. Kriteeristö on laadittu laajalla asiantuntijapohjalla.
Laatukriteeristö tukee kulttuurihyvinvointipalveluiden tavoitteiden määrittelyssä ja ohjaa tuottamaan palveluja niin, että asetetut tavoitteet toteutuva parhaalla mahdollisella tavalla. Kriteeristön laadinta pohjautuu tutkimustietoon, taidelähtöiseen toimintaan ja kulttuuriin osallistumisen vaikutuksista väestön hyvinvointiin ja terveyteen.
Tässä työskentelyssä on valittu fokukseen sellaiset kulttuurihyvinvointipalvelut, joita toteutetaan osana sosiaali- ja terveyspalveluita ja niiden rinnalla, ja niiden tuottaminen ja järjestäminen pohjautuu hyvinvointia ja terveyttä tukevia tavoitteisiin.
Kulttuurihyvinvointipalvelun laatukriteerit -palveluiden tilaajille ja tuottajille:
Kulttuurihyvinvoinipalveluiden laatukriteeristö:
- tukee palveluiden toteuttamista eri toimintaympäristöissä Pirkanmaan hyvinvointialueella, kunnissa ja kulttuurikentällä ja yhdyspinnoilla
- edistää palveluiden ja tuottamisen prosessin laatua
- syventää sote- ja kulttuurikentän yhteistä laatuajattelua, vaikutusten tunnistamista ja hankintaosaamista
- kehittää kulttuurihyvinvointiin liittyvää tiedolla ohjaamista ja johtamista
- luo pohjaa arvioinnin kehittämiselle.
Kulttuurihyvinvoinipalveluiden laatukriteeristö sisältää:
- perustietolomakepohjan
- palvelukuvauspohjan
- laadun elementtien tarkistuslistan
Palveluiden laadun osatekijät:
- Toiminnan sisältämät taiteenlajit ja taidelähtöiset menetelmät
- Osallistujien hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseen liittyvät tavoitteet
- Vaikutuksia synnyttävät mekanismit
- Sisällön, toimintatapojen ja prosessin laadun elementit
-
Palautteet, arviointi ja raportointi
Kriteeristö pohjautuu Lontoon yliopiston Behavioural Science and Health -tutkimusyksikön INNATE -the INgredients iN ArTs in hEalth - tutkimushankkeen viitekehykseen. Laatuelementtien listaa on täydennetty kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamisen tarpeisiin sopivaksi Suomessa.
Miten Laatukriteeristö on syntynyt
Laatukriteeristö työstettiin Pirkanmaan hyvinvointialueen HOPPU2 -hankkeessa (RRP, P4, I2). Työtä koordinoi Pirhan integraatiotoimialueen Hyte-vastuuyksikkö. Kehittämistyön ohjausryhmänä toimiPirkanmaan kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijaryhmä KULTU.
Kulttuurikeskus PiiPoon toiminnanjohtaja, väitöskirjatutkija Pilvi Kuitu vastasi kehittämisprosessin suunnittelusta, toteutuksesta sekä kriteeristön kirjaamisesta yhteistyössä HYTE-vastuuyksikön kulttuurikoordinaattori Hanna Korhosen kanssa.
Laatukriteeristöä työstettiin yhteiskehittämisperiaatteilla. Työstöön kutsuttiin mukaan asiantuntijoita Pirkanmaan hyvinvointialueen eri palvelulinjoilta, sote-järjestöistä, Pirkanmaan kunnista ja kulttuurihyvinvointikentältä sekä keskeisistä valtakunnallisista organisaatioista: mm. Taiteen edistämiskeskus, valtakunnallinen Taikusydän yhteyspiste, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kehittämistyön aikana toteutettiin sekä yksilö- että fokusryhmähaastatteluja. Kehittämiseen osallistui yhteensä lähemmäs 100 asiantuntijaa.
Kulttuurihyvinvointityön erityispiirre on yhdyspinnoilla tapahtuva yhteistoiminta hyvinvointialueen kuntien ja kulttuurikentän kanssa. Kuitenkaan yhteistä kulttuurihyvinvointipalvelujen tuottamisen ja tilaamisen sanastoa ja esimerkiksi tavoitteiden skaalaa ei ole selkeästi kirjoitettu auki aiemmin. Laatukriteeristö tulee olemaan käytännön työkalu kulttuuri-, sote- ja kuntakentälle kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamiseen ja tilaamiseen. Kulttuurihyvinvointipalveluiden Laatukriteeristö kehittää osaltaan kulttuurihyvinvoinnin yhdyspintatyötä.
Kulttuurihyvinvointi ei ole sosiaali- ja terveysalalla yhtä tunnettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osa-alue kuin esimerkiksi liikkuminen ja ravitsemus. Käytännön kulttuurihyvinvointitoiminnan ja -palvelujen kehittämisen lisäksi sote-alalla tarvitaan syvempää ymmärrystä kulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja toiminnan vaikuttavuudesta. Kulttuurihyvinvoinnin integroimiseksi luontevaksi osaksi sote- ja hyte-työtä tarvitaan siis monenlaisia kehittämistoimenpiteitä.
Laatukriteeristö selkeyttää kulttuurihyvinvointipalveluiden tilaajien ja tuottajien yhteistä sanastoa ja käsitteistöä. Kriteeristö luo yhteistä ymmärrystä kulttuurihyvinvointipalveluiden tavoitteiden asettamiseen sekä laajempaa osaamista toiminnan tilaamiseen, järjestämiseen ja toteuttamiseen.
KULTTUURIHYVINVOINNIN TAUSTA JA KÄSITTEITÄ
Kulttuurihyvinvoinnin määritelmä
Kulttuurihyvinvoinnilla (arts, culture and health) viitataan yksilötasolla kulttuurielämään ja taidetoimintaan osallistumisen myötä syntyviin terveyttä ja hyvinvointia edistäviin vaikutuksiin. Kulttuurihyvinvoinnin vahvistumisen perustana on elämän aikana rakentuvat kulttuurinen pääoma (cultural capital) sekä yksilöllinen kulttuurikompetenssi (cultural competence) eli kyky omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuurista elinympäristöään.
Yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla kulttuuri ja taide vahvistavat muun muassa dialogisuutta, kulttuurien välistä ymmärrystä ja empatiaa, kulttuuri-identiteettiä, turvallisuutta sekä vähentää yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.
Kulttuurihyvinvoinnin toteutumisen perustana on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten turvaamat sivistykselliset- ja kulttuuriset perusoikeudet.
- Kulttuurihyvinvointitoiminta voi perustua yksilölliseen ja yhteisön aktiivisuuteen ja harrastuneisuuteen. Toiminta voi olla itse tuotettua, vapaata ja vaihtelevaa, taiteellista ja luovaa aktiivisuutta sekä taiteen äärelle hakeutumista ja kokemista, jolloin laatu muun muassa syntyy yksilöllisistä tai yhteisöllisistä valinnoista, mieltymyksistä, luovuuden aktivoimisesta, taidoista ja niiden karttumisesta ja hyödyntämisestä.
- Kulttuurihyvinvointipalveluihin taas liittyy tyypilliset palveluiden tuottamisen roolitukset ja ennalta määritellyt tavoitteet, toimintatavat ja raamit, kuten palvelun tuottaja ja tilaaja, sisällön ja resurssien määrittelyt, määrä, ajankohta, ja hinnoittelu sekä usein toiminnan arviointi, palautteen keruu ja raportointi.
Kulttuurihyvinvointipalvelun tunnusmerkit
Kulttuurihyvinvointipalvelu on ammattimaisesti tuotettu taide- tai kulttuuripalvelu, jolle on asetettu hyvinvointia edistäviä tavoitteita ja/tai niiden hankinta perustuu tunnistettuihin ja kohdennettuihin hyvinvointi- ja terveyshyötyihin.
Laajasti ajateltuna mikä tahansa kulttuuripalvelu, joka edistää hyvinvointia ja terveyttä kuten esimerkiksi osallisuutta, aktiivisuutta tai merkityksellisyyden kokemusten syntymistä on kulttuurihyvinvointia edistävä palvelu.
Rajatummasta näkökulmasta kulttuurihyvinvointipalveluilla tarkoitetaan asiakas- ja tarvelähtöisiä palveluita sekä matalan kynnyksen räätälöityjä palveluita, joilla on terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tavoitteita. Palvelut voivat esimerkiksi lisätä toimintakykyä, elämänhallinnan tunnetta ja koettua terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistä yksinäisyyttä ja sosiaalista eriytymistä, lisätä osallisuutta ja kykyä itseilmaisuun, parantaa työhyvinvointia tai tukea mielenterveyttä. Räätälöityjä ja kohdennettuja palveluita kehittävät ja toteuttavat taiteen ja kulttuurin sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatustyön ammattilaiset monialaisessa yhteistyössä.
Tässä laatukriteeristössä keskitymme jälkimmäiseen, rajatumman määritelmään mukaisten kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamisen laatuun.
Laatukriteeristöä on työstetty yhteiskehittämisperiaatteilla.
Työstöön kutsuttiin mukaan asiantuntijoita
-Pirkanmaan hyvinvointialueen eri palvelulinjoilta
-sote-järjestöistä
-Pirkanmaan kunnista
-kulttuurihyvinvointikentältä
-keskeisistä valtakunnallisista organisaatioista: mm. Taiteen edistämiskeskus, valtakunnallinen Taikusydän yhteyspiste, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kehittämistyön aikana toteutettiin sekä yksilö- että fokusryhmähaastatteluja. Kehittämiseen osallistui yhteensä lähemmäs 100 asiantuntijaa.
Laatukriteeristön kehittämistyö kytkeytyy Pirhan kokonaisvaltaiseen laatuajatteluun, laadun ohjaukseen sekä arvioinnin toimintamalleihin. Kokonaisuus huomioi palveluiden järjestäjien, tuottajien ja käyttäjien laatuun liittyvät näkökulmat. Kriteeristön valmistuttua sen käyttöönottoa edistetään Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) yksiköissä, kunnissa, järjestöissä ja kulttuurikentällä.
Työskentely kiinnittyy mm. Pirkanmaan alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman suosituksiin ja muihin ohjaaviin strategisiin asiakirjoihin kuten esim. Pirkanmaan alueelliseen hyvinvointisuunnitelmaan ja –kertomukseen 2023-2026, jossa kulttuurihyvinvointipalvelujen laatukriteeristön luominen on yhtenä toimenpiteenä ja arviointikriteerinä.
Juurruttaminen ja levittäminen suunnitellaan ja toteutetaan vuonna 2025.
Tällä hetkellä on suunniteltu toteutettavan seuraavia toimenpiteitä Laatukriteeristön käyttöönottamiseksi:
- Omassa organisaatiossa (Pirha) järjestetään koulutuksia ylemmälle johdolle, palveluja koordinoiville ja asiakastyötä tekeville. Järjestetään vastaavia koulutuksia myös Pirkanmaan kunnille ja kulttuurikentän toimijoille.
- Toimintamallia esitellään vuonna 2025 alueellisissa ja valtakunnallisissa asiantuntijaverkostoissa ja tilaisuuksissa.
- Käyttöönoton tueksi laaditaan kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamisen opas.
Aiheeseen perehtynyt asiantuntijaresurssi on välttämätön toimintamallin juurruttamiseksi ja levittämiseksi.