Kulttuurilähete Tampereella
Kulttuurilähete on ennaltaehkäisevää, maksutonta kulttuurihyvinvoinnin palveluohjausta. Se kannustaa ja ohjaa terveysasemalta lähetteen saaneen henkilön kulttuurin ja yhdessä tekemisen pariin paikallisille lähitoreille.
Oivalla ja ymmärrä
2019 aloitimme monitoimijaisesti ja ammatillisesti hioa Tampereen mallia kulttuurilähetteelle. Alusta asti toimijoina yhteiskehittämistyössä oli Tampereen kaupungin sivistyspalvelut, Sointu Senioripalvelut lähitoritiimi ja Hatanpään terveyskeskus. Alkumetreillä sovittiin, että sivistyspalveluiden ja Soinnun edustajat huolehtivat kulttuurilähetteen tekemisestä ja resursoinnista omassa työssään, terveyskeskuksen henkilökunnalle ei määritelty resurssia vaan luvattiin valmis malli pilotoitavaksi.
Terveysasemalle ohjautuu hoitajan vastaanotolle sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole terveydenhuollon palveluiden tarpeessa. Syitä voi olla esimerkiksi yksinäisyys, elämän hallinnan haasteet tai isot muutokset elämässä. Tämä joukko oli tarkoitus tavoittaa kulttuurilähetteen avulla ja ohjata lähitorille osallistumaan, kohtaamaan toisia ihmisiä ja löytämään elämäniloa ja sisältöä elämään.
Terveysasemalla pidettiin kirjaa annettujen lähetteiden määrästä ja lähitorilla lähetteellä palveluohjaukseen saapuneiden henkilöiden määrästä.
Kuvittele ja kokeile
Luonnosteluvaiheessa tutustuimme muihin kehitettyihin malleihin. Suunnittelussa sovellettiin alusta asti taiteellisia menetelmiä:
Kulttuurilähetteen visuaalisuudesta tehtiin houkutteleva ja kaunis. Hiomiselle annettiin aikaa.
Kulttuurilähetteen käytettävyyttä niin henkilökunnan kuin asiakkaiden näkökulmasta on korostettu. Muotoilun suunnittelussa hyödynnettiin Taiken 100 minuuttia taidetta -hankkeessa 2019 Taidepassin muotoilua. Taidepassi keräsi vaikutuksia, kun taas kulttuurilähete ohjaa toimintaan. Samoja muotoiluja voidaan käyttää näin sekä tarpeiden kartoitukseen että vaikutusten keruuseen.
Kulttuurilähete on sosiokulttuurisesti innostava väline, sen muotoilulla kunnioitetaan saajaa ja toimintoa, johon sillä ohjataan. Asiakas halutaan nähdä yhteisön arvokkaana toimijana ja tukea mukaan lähitorille ja muuhun yhteisölliseen kulttuuritoimintaan. Sosiokulttuurisessa innostamisessa painotetaan laadun merkitystä (määrän sijaan), johon tässä ensimmäisessä Tampereen mallin pilottivaiheessa on panostettu erityisesti.
Kulttuurilähetettä hioi alusta asti moniammatillinen ja toimijainen tiimi, jossa oli mukana mm. sivistyspalveluiden suunnittelija, yhteisötaiteilija, terveyskeskuspalveluiden suunnittelija, vastaavia osaston hoitajia, terveydenhoitajia ja sairaanhoitajia.
Lähitoriryhmiä, vapaaehtoisia, verkostojen taiteilijoita, opiskelijoita, asiakkaita ja tiimejä fasilitoitiin tutustumaan kulttuurilähetteen luonnokseen, kommentoimaan sitä ja olemaan osana kehittämistyötä.
Lähitoriryhmissä pohdittiin kulttuurilähetteen merkitystä löytävään vanhustyöhön ja piirrettiin kuvitusta kulttuurilähetteen esittelydioihin.
Kulttuurilähetteen pilotin käytännön työstä vastanneet yhteistaiteilija ja sivistyspalveluiden suunnittelija esittelivät Tampereen mallin Kuppi-hankkeen alkuvaiheessa Pirkanmaan muille kunnille ja toimijoille. Tampereen kulttuurilähetettä pilotoitiin osana Kuppi-hanketta. Mallia on avoimesti esitelty myös tämän jälkeen verkostoissa esimerkkinä pitkäjänteisesti toteutetusta monitoimijaisesta ja taidemenetelmiä soveltavasta kulttuurilähetteestä.
Jatkossakin halutaan kulttuurilähetteen edistämistyössä pitää yllä erilaisia sovellettavia taidemenetelmiä. Pirhan myötä kulttuurilähetettä kehitetään osana Pirhan lähitorien palveluita yhdessä Tampereen kaupungin sivistyspalveluiden kanssa. Sointu jatkaa osaltaan kehittämistyötä omilla lähitoreillaan ja verkostoissa.