| Innokylä

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

2019 aloitimme monitoimijaisesti ja ammatillisesti hioa Tampereen mallia kulttuurilähetteelle. Alusta asti toimijoina yhteiskehittämistyössä oli Tampereen kaupungin sivistyspalvelut, Sointu Senioripalvelut lähitoritiimi ja Hatanpään terveyskeskus. Alkumetreillä sovittiin, että sivistyspalveluiden ja Soinnun edustajat huolehtivat kulttuurilähetteen tekemisestä ja resursoinnista omassa työssään, terveyskeskuksen henkilökunnalle ei määritelty resurssia vaan luvattiin valmis malli pilotoitavaksi.

Tavoiteltu muutos

Terveysasemalle ohjautuu hoitajan vastaanotolle sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole terveydenhuollon palveluiden tarpeessa. Syitä voi olla esimerkiksi yksinäisyys, elämän hallinnan haasteet tai isot muutokset elämässä. Tämä joukko oli tarkoitus tavoittaa kulttuurilähetteen avulla ja ohjata lähitorille osallistumaan, kohtaamaan toisia ihmisiä ja löytämään elämäniloa ja sisältöä elämään.

Muutoksen mittaaminen

Terveysasemalla pidettiin kirjaa annettujen lähetteiden määrästä ja lähitorilla lähetteellä palveluohjaukseen saapuneiden henkilöiden määrästä.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Luonnosteluvaiheessa tutustuimme muihin kehitettyihin malleihin. Suunnittelussa sovellettiin alusta asti taiteellisia menetelmiä:

Kulttuurilähetteen visuaalisuudesta tehtiin houkutteleva ja kaunis. Hiomiselle annettiin aikaa.

Kulttuurilähetteen käytettävyyttä niin henkilökunnan kuin asiakkaiden näkökulmasta on korostettu. Muotoilun suunnittelussa hyödynnettiin Taiken 100 minuuttia taidetta -hankkeessa 2019 Taidepassin muotoilua. Taidepassi keräsi vaikutuksia, kun taas kulttuurilähete ohjaa toimintaan. Samoja muotoiluja voidaan käyttää näin sekä tarpeiden kartoitukseen että vaikutusten keruuseen.

Ideointi

Kulttuurilähete on sosiokulttuurisesti innostava väline, sen muotoilulla kunnioitetaan saajaa ja toimintoa, johon sillä ohjataan. Asiakas halutaan nähdä yhteisön arvokkaana toimijana ja tukea mukaan lähitorille ja muuhun yhteisölliseen kulttuuritoimintaan. Sosiokulttuurisessa innostamisessa painotetaan laadun merkitystä (määrän sijaan), johon tässä ensimmäisessä Tampereen mallin pilottivaiheessa on panostettu erityisesti.

Kulttuurilähetettä hioi alusta asti moniammatillinen ja toimijainen tiimi, jossa oli mukana mm. sivistyspalveluiden suunnittelija, yhteisötaiteilija, terveyskeskuspalveluiden suunnittelija, vastaavia osaston hoitajia, terveydenhoitajia ja sairaanhoitajia.

Lähitoriryhmiä, vapaaehtoisia, verkostojen taiteilijoita, opiskelijoita, asiakkaita ja tiimejä fasilitoitiin tutustumaan kulttuurilähetteen luonnokseen, kommentoimaan sitä ja olemaan osana kehittämistyötä.

Lähitoriryhmissä pohdittiin kulttuurilähetteen merkitystä löytävään vanhustyöhön ja piirrettiin kuvitusta kulttuurilähetteen esittelydioihin.

Kulttuurilähetteen pilotin käytännön työstä vastanneet yhteistaiteilija ja sivistyspalveluiden suunnittelija esittelivät Tampereen mallin Kuppi-hankkeen alkuvaiheessa Pirkanmaan muille kunnille ja toimijoille. Tampereen kulttuurilähetettä pilotoitiin osana Kuppi-hanketta. Mallia on avoimesti esitelty myös tämän jälkeen verkostoissa esimerkkinä pitkäjänteisesti toteutetusta monitoimijaisesta ja taidemenetelmiä soveltavasta kulttuurilähetteestä.

Jatkossakin halutaan kulttuurilähetteen edistämistyössä pitää yllä erilaisia sovellettavia taidemenetelmiä. Pirhan myötä kulttuurilähetettä kehitetään osana Pirhan lähitorien palveluita yhdessä Tampereen kaupungin sivistyspalveluiden kanssa. Sointu jatkaa osaltaan kehittämistyötä omilla lähitoreillaan ja verkostoissa.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Kulttuurilähete on ennaltaehkäisevää, maksutonta kulttuurihyvinvoinnin palveluohjausta. Kulttuurilähete kannustaa ja ohjaa terveysasemalta lähetteen saaneen henkilön kulttuurin ja yhdessä tekemisen pariin paikallisille kohtaamispaikoille lähitoreille. Kulttuurilähetteen avulla tuetaan ja edistetään elämäniloa, hyvinvointia ja terveyttä.

Hatanpään terveysasemalla henkilökunta tunnistaa henkilöt, joiden hyvinvointia ja elämäniloa voisi edistää Kuuselan lähitorin toimintaan osallistuminen. Heille annetaan terveydenhoitajan vastaanotolta kulttuurilähete ja ohjataan olemaan yhteydessä Kuuselan palveluohjaajaan. Kun asiakas saa kulttuurilähetteen, hän ottaa yhteyttä lähitorin palveluohjaajaan ja sopii hänen kanssaan tapaamisajan. Tapaaminen voidaan pitää lähitorilla tai puhelimitse.

Tapaamisessa asiakas keskustelee palveluohjaajan kanssa, millainen toiminta lisäisi asiakkaan elämäniloa, hyvinvointia ja terveyttä. Lähtökohtana on tunnistaa asiakkaan tarpeet. Kulttuurilähete virittää ja ohjaa keskustelua. Lähitorilla voi osallistua esimerkiksi keskustelu-, liikunta-, kädentaito-, taide- ja musiikkiryhmiin sekä erilaisiin tapahtumiin, esityksiin ja luentoihin paikan päällä tai etänä. Asiakkaat saavat myös ideoida lähitorin toimintaa, jota suunnitellaan ja toteutetaan alueen asukkaiden, lähitorin työntekijöiden sekä järjestöjen ja yritysten kanssa yhdessä. Tampereen kaupunki mahdollistaa monenlaisia kulttuuripalveluja Tampereen lähitoreille.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kulttuurilähetteen muotoilu ja käytettävyys tulee varmistaa ennen käyttöön ottoa.
Kulttuurilähetteen käytön perehdytys, käyttö ja ymmärryksen lisääminen kulttuurihyvinvoinnista on tärkeää lähetteen antajille sekä palveluohjaajille.
Tampereen mallissa lähetteen vastaanottavana tahona ja sosiokulttuurisen toiminnan alustana toimi jo valmiiksi olemassa olevat lähitorit.
Kaikilla yhteistyötahoilla tulee olla nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa organisaatiossa viestinnästä. Säännöllinen yhteydenpito toimijoiden välillä on tärkeää.
Terveysasemien työntekijöille lähetteen antaminen tulee olla mahdollisimman helppoa, ettei se vie työaikaa.
Laatu edellä pilotointi. Määrällistä seurantaa, kun laatu on varmistettu. Kulttuurilähetettä jaetaan vain tarpeeseen, jolloin sen merkitys ja laatu korostuu.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kulttuurilähete sopii valtakunnallisesti erilaisille paikkakunnille huomioiden paikkakunnan omat erityispiirteet ja palvelurakenteet. Kulttuurilähete ohjaa merkityksellisyyden kokemusta ja elämäniloa tuottavien palveluiden pariin, se ei korvaa olemassa olevia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Kulttuurilähetteen voi antaa ammattilainen esimerkiksi työttömyyspalveluista, maahanmuuttajapalveluista, neuvolasta, terveysasemalta, sairaalasta tai muista sosiaali- ja terveyspalveluista. Kulttuurilähetteen voi myös määrätä itselleen ilman lähettävää tahoa. Kulttuurilähetteellä voi ohjautua kirjastojen, järjestöjen, kansalaisopistojen tai kulttuuri- ja liikuntatoimen palveluiden ja harrasteryhmien pariin.

Haasteena on saada lähetteiden jakamisesta rutiinia ja rekrytoida lisää työntekijöitä jakamaan lähetteitä. Henkilöstön vaihtuessa olisi tärkeää, että tietoa välitetään aktiivisesti myös uudelle henkilöstölle.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tutkimusten mukaan n. 20 % terveydenhoitajan vastaanotolla kävijöistä eivät ole terveydenhuollon palveluiden tarpeessa. Oikeiden palveluiden piiriin ohjautuminen on jo taloudellisesti sekä hoitajaresurssin näkökulmasta merkittävää. Tämä joukko kulttuurilähetteellä pyrittiin tavoittamaan. Lähetteen saamisen perusteena saattoi olla esim. tarve löytää uutta tekemistä ja sisältöä elämään, yksinäisyys, muutto uudelle paikkakunnalle, mielenterveyden haasteet, sairastuminen, leskeksi jääminen tai eläkkeelle siirtyminen. Kulttuurilähetteen saaneista asiakkaista n. 20–25 % ohjautui lähitorille. 80 % lähetteellä tulleista löysi lähitorilta itselleen sopivaa toimintaa.

Palveluohjaaja koki kulttuurilähetteen ohjaavan keskustelua ja vaikeampienkin aiheiden puheeksi otto oli helpompaa. Asiakkaan ääni ja tarpeet tuli hyvin kuulluksi. Asiakkaan kokemusta arvioitaessa kulttuurilähetettä voisi itsessään käyttää arvioinnin menetelmänä.

Kulttuurilähete Tampereella