Kulttuuriluotsitoiminta – vapaaehtoinen tukena kulttuuriosallistumisessa

Kulttuuriluotsi on vapaaehtoinen, jota voi pyytää tueksi ja seuraksi kulttuurikohteisiin. Toiminnan tavoitteena on edistää kulttuurin ja taiteen sosiaalista ja taloudellista saavutettavuutta sekä tasavertaisia mahdollisuuksia kulttuurielämyksiin.

Toimintaympäristö **

Ks. otsikko: Vinkit toimintamallin soveltajille

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Ks. otsikko TOIMIVUUDEN JA KÄYTTÖÖNOTON EHDOT **

Ratkaisun perusidea **

Kulttuuriluotsi lähtee seuraksi yhdelle tai useammalle tukea kaipaavalle henkilölle. Toimintaa voidaan kohdistaa ikäihmisten, kotoutujien tai kehitysvammaisten henkilöiden kulttuurihyvinvoinnin tukemiseen. Toiminnan myötä kulttuurilaitokset tavoittavat uusia kävijöitä. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat käyttää kulttuuriluotsipalvelua asiakkaiden kulttuurielämysten mahdollistamiseen.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

VERTAISUUS KANNUSTAA AKTIIVISUUTEEN

Kulttuuriluotsitoiminta on palkatonta ja noudattaa vapaaehtoistoiminnan periaatteita. Kulttuuriluotsi ei korvaa henkilökohtaista avustajaa tai museo-opasta, vaan lähtee seuraksi vertaisena. Kulttuuriluotsitoiminta voi olla luotsauksen eli seuraksi lähtemisen lisäksi muistelusalkkujen tai taideteosten esittelemistä palveluyksiköissä tai kotihoidon piirissä oleville ikäihmisille, tai kulttuurikävelyn järjestämistä kunnan nähtävyyksien äärelle. Luotsit voivat myös avustaa museoiden kokoelmatyössä tai kerätä muistitietoa. Kulttuuriluotsien lisäksi joillakin paikkakunnilla on liikunta- ja ympäristöluotseja, jotka lähtevät vertaistueksi liikkumaan tai luontoon.

Kulttuuriluotsitoiminnan järjestäminen edellyttää ammattimaista koordinaatiota. Kunta tai kolmannen sektorin toimija perehdyttää kulttuuriluotsit ja tukee toimintaa.

KULTTUURILUOTSI ASIAKKAALLE, LÄHEISELLE TAI ITSELLE

Kulttuuriluotsit lähtevät tueksi esimerkiksi museoihin, konsertteihin, teattereihin, kirjastoihin ja elokuviin.

Kulttuuriluotsin voi varata yksittäiselle kävijälle tai ryhmälle. Useimmissa toimintaa järjestävissä kunnissa kulttuuriluotsia voi pyytää seuraksi kuka tahansa yli 18-vuotias, joka kaipaa syystä tai toisesta tukea osallistumiseen. Joissain kunnissa toiminta on suunnattu vain tietyille käyttäjäryhmille kuten ikäihmisille. Myös omaiset voivat hyödyntää palvelua läheisen kulttuuriosallistumisen tukemiseen. Tilauksen voi tehdä myös sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Vapaaehtoisen voi varata seuraksi puhelimitse tai sähköpostitse.

Varaaminen on maksutonta eikä luotsitoiminnasta koidu luotsattavalle omien mahdollisten pääsymaksujen ja matkakulujen lisäksi muita kustannuksia. Kulttuuriluotsi tapaa asiakkaan kohteessa tai noutaa kotoa. Käytännöt vaihtelevat kunnittain. Suurimpaan osaan luotsauskohteista luotsattavalla on vapaa pääsy tai lipun saa alennettuun hintaan.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kulttuuriluotsien yhteystiedot voi tarkistaa Kansalaisareenan verkkosivuilta löytyvillä kulttuuriluotsitoiminnan valtakunnallisilta sivuilta. Toiminta tunnetaan Suomessa kulttuuriluotsin lisäksi nimillä kulttuurikaveri, kulttuurikummi, kulttuuriväärti, piristäjä, Kouvola-kaveri, kulturlots, kulturkompis ja kulturkambraatt. Kulttuuriluotsauskohteet, mahdolliset lippukulut ja lippujen hankkimistavat kannattaa varmistaa etukäteen toiminnan järjestäjältä. Tarvittaessa luotsivarauksessa autetaan sopivan vierailukohteen löytämisessä.

Kulttuuriluotsitoiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille järjestetään koulutus, johon sisältyy perehtyminen vapaaehtoistoiminnan periaatteisiin sekä kulttuuriluotsauskohteisiin, kuten museoihin, tutustuminen.  Vapaaehtoisille järjestetään lisäksi vertaistapaamisia ja täydennyskoulutusta.

Kulttuuriluotsitoiminnan käynnistämisestä kiinnostuneet saavat tietoa toiminnan järjestämisestä kulttuuriluotsitoiminnan valtakunnallisilta verkkosivuilta.  Lisäksi sivusto tarjoaa lisätietoa luotsin varaamisesta kiinnostuneille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä luotsauskohteena olemisesta kiinnostuneille. Sivuilta löytyy myös linkkejä tutkimuksiin ja selvityksiin sekä verkostoon kuuluvien kulttuuriluotsikoordinaattoreiden käyttöön tarkoitettu materiaalipankki, jonne on koottu toiminnan aloittamista ja kehittämistä tukevaa materiaalia ja asiakirjoja.

SAMANLAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS:

Esiselvitys: kulttuurinen vapaaehtoistoiminta ja toiminnan koordinointi -hanke 2016-2017 (OKM). Lisäksi samankaltaista toimintaa on kehitetty lukuisissa paikallisissa hankkeissa.

Valtakunnalliset verkkosivut Kansalaisareenan sivuilla

Kulttuuriluotsitoimintaa seurataan Kulttuuriluotsin matkassa -blogissa

Nousiainen, Marko (2017) Selvitys kulttuuri-, liikunta-, ja ympäristöluotsitoiminnasta Suomessa (Tampere.fi, pdf 2,14 Mt)

Jäntti, Heidi (2017). Kulttuuriluotsi osallisuuden mahdollistajana? Kulttuuriluotsattujen kokemuksia Tampereella (Jyx.jyu.fi 1,3 Mt)

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET

Kulttuuriluotsitoiminnan osallisuusvaikutukset voi jakaa kahteen: vapaaehtoisten eli luotsien ja palvelua käyttävien eli luotsattavien osallisuuden edistämiseen.

Luotsien osallisuus toteutuu kaikilla kolmella Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran määrittelemällä osallisuuden osa-alueella:

  1. osallisuus omassa elämässä
  2. osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
  3. osallisuus yhteisestä hyvästä

Toiminta tarjoaa vapaaehtoisille mahdollisuuden laajempaan kulttuurin käyttämiseen. (1.) Se tarjoaa mahdollisuuksia osallistua kulttuurilaitosten toimintaan ja tapahtumiin, tukea apua tarvitsevia (3.) sekä vaikuttaa luotsitoiminnan sisältöihin. (2.)

Luotsattavat osallistuvat toimintaan kulttuurilaitosten tai tapahtumien kävijöinä. Luotsitoiminnan on todettu edistävän luotsattavien psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia kahdella tavalla: käyttöä mahdollistamalla ja käyntikokemusta rikastamalla.  Toiminta voi myös lisätä heikossa asemassa olevien kokemusta yhteiskunnan tasaveroisesta jäsenyydestä.   Erityisiä hyvinvointihyötyjä näyttävät kokevan ikäihmiset, rikostaustaiset sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat.

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista Kultuuriluotsi vapaaehtoinen tukena kulttuuriosallistumisessa 10.5.2019 (pdf 372 Kt)

Liitteet