Kulttuuriluotsitoiminta – vapaaehtoinen tukena kulttuuriosallistumisessa
Kulttuuriluotsi on vapaaehtoinen, jota voi pyytää tueksi ja seuraksi kulttuurikohteisiin. Toiminnan tavoitteena on edistää kulttuurin ja taiteen sosiaalista ja taloudellista saavutettavuutta sekä tasavertaisia mahdollisuuksia kulttuurielämyksiin.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kulttuuriluotsi on vapaaehtoinen, jota voi pyytää tueksi ja seuraksi kulttuurikohteisiin. Toiminnan tavoitteena on edistää kulttuurin ja taiteen sosiaalista ja taloudellista saavutettavuutta sekä tasavertaisia mahdollisuuksia kulttuurielämyksiin.
Toimintamalli lyhyesti
Kulttuuriluotsi lähtee seuraksi yhdelle tai useammalle tukea kaipaavalle henkilölle. Toimintaa voidaan kohdistaa ikäihmisten, kotoutujien tai kehitysvammaisten henkilöiden kulttuurihyvinvoinnin tukemiseen. Toiminnan myötä kulttuurilaitokset tavoittavat uusia kävijöitä. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat käyttää kulttuuriluotsipalvelua asiakkaiden kulttuurielämysten mahdollistamiseen.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Luotsitoiminta sopii valtakunnallisesti tutustumiseen kulttuurilaitoksiin, museoihin ja muihin kulttuurikohteisiin. Luotsattavat osallistuvat toimintaan kulttuurilaitosten tai tapahtumien kävijöinä.
Yli 18-vuotiaat, jotka tarvitsevat eri syistä tukea osallistumiseen. Ikäihmiset, rikostaustaiset, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat ja vammaiset henkilöt.
VERTAISUUS KANNUSTAA AKTIIVISUUTEEN
Kulttuuriluotsitoiminta on palkatonta ja noudattaa vapaaehtoistoiminnan periaatteita. Kulttuuriluotsi ei korvaa henkilökohtaista avustajaa tai museo-opasta, vaan lähtee seuraksi vertaisena. Kulttuuriluotsitoiminta voi olla luotsauksen eli seuraksi lähtemisen lisäksi muistelusalkkujen tai taideteosten esittelemistä palveluyksiköissä tai kotihoidon piirissä oleville ikäihmisille, tai kulttuurikävelyn järjestämistä kunnan nähtävyyksien äärelle. Luotsit voivat myös avustaa museoiden kokoelmatyössä tai kerätä muistitietoa. Kulttuuriluotsien lisäksi joillakin paikkakunnilla on liikunta- ja ympäristöluotseja, jotka lähtevät vertaistueksi liikkumaan tai luontoon.
Kulttuuriluotsitoiminnan järjestäminen edellyttää ammattimaista koordinaatiota. Kunta tai kolmannen sektorin toimija perehdyttää kulttuuriluotsit ja tukee toimintaa.
KULTTUURILUOTSI ASIAKKAALLE, LÄHEISELLE TAI ITSELLE
Kulttuuriluotsit lähtevät tueksi esimerkiksi museoihin, konsertteihin, teattereihin, kirjastoihin ja elokuviin.
Kulttuuriluotsin voi varata yksittäiselle kävijälle tai ryhmälle. Useimmissa toimintaa järjestävissä kunnissa kulttuuriluotsia voi pyytää seuraksi kuka tahansa yli 18-vuotias, joka kaipaa syystä tai toisesta tukea osallistumiseen. Joissain kunnissa toiminta on suunnattu vain tietyille käyttäjäryhmille kuten ikäihmisille. Myös omaiset voivat hyödyntää palvelua läheisen kulttuuriosallistumisen tukemiseen. Tilauksen voi tehdä myös sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Vapaaehtoisen voi varata seuraksi puhelimitse tai sähköpostitse.
Varaaminen on maksutonta eikä luotsitoiminnasta koidu luotsattavalle omien mahdollisten pääsymaksujen ja matkakulujen lisäksi muita kustannuksia. Kulttuuriluotsi tapaa asiakkaan kohteessa tai noutaa kotoa. Käytännöt vaihtelevat kunnittain. Suurimpaan osaan luotsauskohteista luotsattavalla on vapaa pääsy tai lipun saa alennettuun hintaan.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET
Kulttuuriluotsitoiminnan osallisuusvaikutukset voi jakaa kahteen: vapaaehtoisten eli luotsien ja palvelua käyttävien eli luotsattavien osallisuuden edistämiseen.
Luotsien osallisuus toteutuu kaikilla kolmella Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran määrittelemällä osallisuuden osa-alueella:
- osallisuus omassa elämässä
- osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
- osallisuus yhteisestä hyvästä
Toiminta tarjoaa vapaaehtoisille mahdollisuuden laajempaan kulttuurin käyttämiseen. (1.) Se tarjoaa mahdollisuuksia osallistua kulttuurilaitosten toimintaan ja tapahtumiin, tukea apua tarvitsevia (3.) sekä vaikuttaa luotsitoiminnan sisältöihin. (2.)
Luotsattavat osallistuvat toimintaan kulttuurilaitosten tai tapahtumien kävijöinä. Luotsitoiminnan on todettu edistävän luotsattavien psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia kahdella tavalla: käyttöä mahdollistamalla ja käyntikokemusta rikastamalla. Toiminta voi myös lisätä heikossa asemassa olevien kokemusta yhteiskunnan tasaveroisesta jäsenyydestä. Erityisiä hyvinvointihyötyjä näyttävät kokevan ikäihmiset, rikostaustaiset sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat.
Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:
- Vapaaehtoistoimintaa järjestämällä ja tukemalla voidaan lisätä osallisuutta (Thl.fi)
- Luovat menetelmät vahvistavat osallisuutta (Thl.fi)
- Uudista asiakastyötä luovasti ja leikkisästi (Thl.fi)
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Kansikuva
