Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu
Haastattelumalli pyrkii huomioimaan kulttuurisen moninaisuuden työskenneltäessä perheiden, vanhempien ja vanhemmuuden kanssa. Asioiden esille nostaminen, perheen näkökulman ja kokemuksen kartoitus ja hoidon muokkaaminen perheen avun tarpeen kannalta relevantiksi helpottuu.
Toimintamallin nimi
Haastattelumalli pyrkii huomioimaan kulttuurisen moninaisuuden työskenneltäessä perheiden, vanhempien ja vanhemmuuden kanssa. Asioiden esille nostaminen, perheen näkökulman ja kokemuksen kartoitus ja hoidon muokkaaminen perheen avun tarpeen kannalta relevantiksi helpottuu.
Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu on puolistrukturoitu laadullinen menetelmä, jota voi käyttää joustavasti eri asiakas- tai potilastapaamisissa. Se on kehitetty ensisijaisesti lasten mielenterveyspalveluiden tarpeisiin, mutta se sopii käytettäväksi hyvin myös muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Haastattelun avulla on mahdollista kiinnittää paremmin huomiota lapsiperheiden sosiokulttuurisiin, kielellisiin ja maahanmuuttoon liittyviin tekijöihin ja täten saada kattava kokonaiskuva perheen tilanteesta.
Tutustu haastattelulomakkeeseen
PALOMA-webinaarin 6.5.2021 esittelydiat.
Haastattelumenetelmä kehitettiin ja pilotoitiin osana PALOMA2-hanketta, jota rahoittaa EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF).
Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden ja potilaiden erilaiset taustat, tarpeet ja usein erilaisten ongelmien kasaantuminen yhdelle perheelle tai asiakkaalle aiheuttavat ajoittain haasteita suomalaiselle palvelujärjestelmälle. Esimerkiksi kulttuuriset tekijät voivat vaikuttaa käsityksiin vanhemmuudesta ja kasvatuksesta. Mielenterveyden ammattilaiset saattavat kokea maahanmuuttajataustaiset perheet haastaviksi kielellisten ja kulttuuristen eroavaisuuksien sekä mahdollisten traumaattisten kokemusten vuoksi (Lehti & Sourander, 2016). Etenkin pakolaistaustaisilla on korostuneesta mielenterveysoireilustaan huolimatta haasteita saada tarvitsemaansa tukea mielenterveyteensä Suomessa (Castaneda ym. 2018; Castaneda ym. 2020; Kieseppä & Lehti, 2021).
Menetelmä on soveltuvin osin käytettävissä kaikissa lapsiperhepalveluissa, joissa kohdataan maahanmuuttotaustaisia lapsiperheitä. Vanhemmuuden kulttuurisensitiivinen haastattelu -menetelmän arvioinnissa kerättiin laadullista haastattelutietoa menetelmän toimivuudesta maahanmuuttajataustaisilta vanhemmilta. Aineisto muodostui viidestä ryhmähaastattelusta, joissa haastateltiin yhteensä 32 alle 18-vuotiaan lapsen vanhempaa. Kaikki haastateltavat olivat naisia.
Lisäksi menetelmä oli koekäytössä Helsingin kaupungin Maahanmuuttoyksikössä.
Menetelmä on helppo ottaa käyttöön ja se ei vaadi lisäkoulutusta. Menetelmän voi ottaa matalalla kynnyksellä käyttöön omassa sosiaali- ja terveysalan työssään maahanmuuttotaustaisten lapsiperheiden parissa. Menetelmän käyttö on hyvä nivoa osaksi esimerkiksi perheeseen tutustumisvaihetta. Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän lisäksi ammattilaisten käyttöön on tehty myös lyhyempi muistilista niistä keskeisistä teemoista, joista vanhempien kanssa on hyvä keskustella (Kulttuurisenstiivinen vanhemmuuden haastattelu: Muistilista keskeisistä teemoista).
Lisätietoja Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmästä ja sen kehittämisestä löydät THL:n Tutkimuksesta tiiviisti - julkaisusarjasta.
Haastatellut vanhemmat suhtautuivat myönteisesti Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu –menetelmään. Vanhemmat kokivat menetelmän mahdollisesti hyödyllisenä perheen avun saamisen kannalta. Vanhempien mielestä työntekijän avoin suhtautuminen ja ystävällinen katsekontakti ovat tärkeitä ja merkittäviä asioita. Parisuhteen ja perheväkivallan puheeksi ottoa toivottiin lapseen liittyvien tapaamisten yhteydessä. Kehittämistyön aikana haastattelun ohjeistuksia ja kysymyksiä muokattiin sekä varmistettiin kysymysten selkokielisyys.
Kansikuva
