Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Haastattelumalli pyrkii huomioimaan kulttuurisen moninaisuuden työskenneltäessä perheiden, vanhempien ja vanhemmuuden kanssa. Asioiden esille nostaminen, perheen näkökulman ja kokemuksen kartoitus ja hoidon muokkaaminen perheen avun tarpeen kannalta relevantiksi helpottuu.

Toimintaympäristö

Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden ja potilaiden erilaiset taustat, tarpeet ja usein erilaisten ongelmien kasaantuminen yhdelle perheelle tai asiakkaalle aiheuttavat ajoittain haasteita suomalaiselle palvelujärjestelmälle. Esimerkiksi kulttuuriset tekijät voivat vaikuttaa käsityksiin vanhemmuudesta ja kasvatuksesta. Mielenterveyden ammattilaiset saattavat kokea maahanmuuttajataustaiset perheet haastaviksi kielellisten ja kulttuuristen eroavaisuuksien sekä mahdollisten traumaattisten kokemusten vuoksi (Lehti & Sourander, 2016). Etenkin pakolaistaustaisilla on korostuneesta mielenterveysoireilustaan huolimatta haasteita saada tarvitsemaansa tukea mielenterveyteensä Suomessa (Castaneda ym. 2018; Castaneda ym. 2020; Kieseppä & Lehti, 2021).

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Suomessa lasten ja lapsiperheiden parissa työskenneltäessä huomioidaan vanhempien kokemukset, vanhemmuus ja perheen näkökulma. Kuitenkaan laajempaa yhteisöä ja kulttuurisia tekijöitä koskevia asioita ei huomioida yhtä systemaattisesti. Kaikilla perheillä on kotimaasta riippumatta jotain haasteita ja jotain voimavaroja. Jos perheen kulttuurinen tausta on ammattilaiselle vieras, voi näiden haasteiden ja voimavarojen tunnistaminen ja käsittely tuntua kuitenkin joskus hankalalta.  

 Asiakkaiden / potilaiden kulttuuria ja kulttuurista identiteettiä kartoittavia haastatteluja, esimerkiksi Kulttuurinen haastattelu (Cultural Formulation Interview, CFI) ja Brief Cultural Interview (BCI), on käytössä enimmäkseen aikuisten mielenterveystyön kontekstissa (Groen ym. 2017). Kulttuurisessa haastattelussa (CFI) on myös lasten ja nuorten lisähaastattelu.

Kulttuurista haastattelua on Norjassa jo muokattu kliiniseen käyttöön saamelaisperheiden kanssa työskentelyn avuksi. Tätä versiota hyödynnettiin Kulttuurisensitiivisen vanhemmuuden haastattelun pohjana.  Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmää kehitettiin huomioimaan kulttuurinen moninaisuus työskenneltäessä perheiden, vanhempien ja vanhemmuuden kanssa. Tavoitteena oli kehittää työkalu, josta on hyötyä mm. keskustelun helpottamisessa, asioiden esille nostamisessa ja perheen näkökulman ja kokemuksen kartoittamisessa, hoidon muokkaamisessa perheen avun tarpeen kannalta mahdollisimman relevantiksi sekä diagnostiikan tarkentamisessa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Menetelmä on soveltuvin osin käytettävissä kaikissa lapsiperhepalveluissa, joissa kohdataan maahanmuuttotaustaisia lapsiperheitä. Vanhemmuuden kulttuurisensitiivinen haastattelu -menetelmän arvioinnissa kerättiin laadullista haastattelutietoa menetelmän toimivuudesta maahanmuuttajataustaisilta vanhemmilta. Aineisto muodostui viidestä ryhmähaastattelusta, joissa haastateltiin yhteensä 32 alle 18-vuotiaan lapsen vanhempaa. Kaikki haastateltavat olivat naisia.

Lisäksi menetelmä oli koekäytössä Helsingin kaupungin Maahanmuuttoyksikössä.  

 

Ratkaisun perusidea

Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu on puolistrukturoitu laadullinen menetelmä, jota voi käyttää joustavasti eri asiakas- tai potilastapaamisissa. Se on kehitetty ensisijaisesti lasten mielenterveyspalveluiden tarpeisiin, mutta se sopii käytettäväksi hyvin myös muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Haastattelun avulla on mahdollista kiinnittää paremmin huomiota lapsiperheiden sosiokulttuurisiin, kielellisiin ja maahanmuuttoon liittyviin tekijöihin ja täten saada kattava kokonaiskuva perheen tilanteesta.

Tutustu haastattelulomakkeeseen 

PALOMA-webinaarin 6.5.2021 esittelydiat. 

Haastattelumenetelmä kehitettiin ja pilotoitiin osana PALOMA2-hanketta, jota rahoittaa EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF).

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Menetelmä on helppo ottaa käyttöön ja se ei vaadi lisäkoulutusta. Menetelmän voi ottaa matalalla kynnyksellä käyttöön omassa sosiaali- ja terveysalan työssään maahanmuuttotaustaisten lapsiperheiden parissa. Menetelmän käyttö on hyvä nivoa osaksi esimerkiksi perheeseen tutustumisvaihetta. Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän lisäksi  ammattilaisten käyttöön on tehty myös lyhyempi muistilista niistä keskeisistä teemoista, joista vanhempien kanssa on hyvä keskustella (Kulttuurisenstiivinen vanhemmuuden haastattelu: Muistilista keskeisistä teemoista).  

Lisätietoja Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmästä ja sen kehittämisestä löydät THL:n Tutkimuksesta tiiviisti - julkaisusarjasta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Menetelmän käyttö vaatii ammattilaiselta joustavaa ja kunnioitavaa työotetta. Kohtaamiseen ja hoitosuhteen alkuun on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota ja pyrkiä kiireettömään tunnelmaan vastaanotolla. Lisäksi on tärkeää sanoittaa ja perustella, miksi ammattilainen on kiinnostunut erilaisista asioista, miksi asioita kysytään sekä tarvittaessa edetä kysymyksissä sensitiivisesti eteenpäin. Hoitosuhteen näkökulmasta on hyvä tiedostaa, että vanhemman kokiessa kysymyksen pelottavana, jokin oleellinen informaatio saattaa jäädä piiloon. Ammattilaisella ja perheellä saattaa olla erilainen käsitys, miksi palveluita käytetään.  Tällöin on hyvä aluksi käyttää aikaa siihen, että varmistetaan, että ollaan yhtä mieltä siitä, miksi ollaan tapaamisessa ja mikä on tapaaminen tavoite ja että perheen näkökulmaa arvostetaan.

Tutustu myös Kulttuurisen haastattelun perushaastatteluun (Suomen Psykiatriyhdistys).

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Haastatellut vanhemmat suhtautuivat myönteisesti Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu –menetelmään. Vanhemmat kokivat menetelmän mahdollisesti hyödyllisenä perheen avun saamisen kannalta. Vanhempien mielestä työntekijän avoin suhtautuminen ja ystävällinen katsekontakti ovat tärkeitä ja merkittäviä asioita. Parisuhteen ja perheväkivallan puheeksi ottoa toivottiin lapseen liittyvien tapaamisten yhteydessä. Kehittämistyön aikana haastattelun ohjeistuksia ja kysymyksiä muokattiin sekä varmistettiin kysymysten selkokielisyys.