PALVELUN ALOITTAMINEN OMAN ARVION POHJALTA
Asiakkaat ohjautuvat toimintaan aikuissosiaalityöstä, TE-toimistosta tai he ottavat itse yhteyttä. Tutustumiskäynnille pääsee viikon sisällä yhteydenotosta. Asiakas kutsutaan tutustumiskäynnille, jonka aikana hänelle kerrotaan palvelusta mahdollisimman konkreettisesti sekä kysytään hänen omia toiveitaan palvelun suhteen. Tutustumiskäynnillä ei kysellä asiakkaan tietoja tai taustoja, vaan varmistetaan, että hän saa tietoa palvelusta pystyäkseen arvioimaan voisiko siitä olla hänelle hyötyä. Sosiaaliohjaaja soittaa asiakkaalle seuraavana päivänä ja kysyy mihin päätökseen asiakas on tullut, haluaako hän osallistua palveluun vai ei. Näin asiakas voi ensin miettiä ja punnita palvelun sopivuutta itselleen. Päätöksen ollessa myönteinen sosiaaliohjaaja varaa asiakkaalle tapaamisajan viikon sisälle. Palveluun ei ehdi syntyä jonoa.
TYÖHÖNVALMENNUSTA TAVOITEPORTAITA PITKIN
Asiakas saa kuntouttavan työtoimintajakson aikana sosiaaliohjaajalta työhönvalmennusta. Työmenetelmänä käytetään tavoiteportaita (goaling). Asiakas kirjoittaa ja sanoittaa itse tavoitteensa, ja valmentaja auttaa häntä oivaltamaan omat toiveensa ja tavoitteensa ratkaisukeskeisiä kysymyksiä esittäen. Tavoite puretaan osatavoitteiksi, joiden saavuttamiseksi tehdään toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman pohjalta muodostuvat teemat jokaiselle valmennustapaamiselle. Lisäksi tavoiteportaisiin kirjataan ylös asiakkaan toive siitä, millaista tukea hän toivoo valmentajalta. Tavoiteportaat konkretisoivat tavoitteen saavuttamisen hyödyt ja sen, mitä kaikkea ihminen on jo tehnyt tavoitteensa hyväksi. Tavoiteportaissa tehdään näkyväksi myös merkityksellinen historia. Tavoiteportaat ovat tehneet asiakasprosesseista tavoitteellisempia ja suoraviivaisempia. Asiakkaiden mukaan tavoiteportaat konkretisoivat heiltä vaadittavaa panostusta. Työhönvalmentaja tukee asiakasta tavoitteen saavuttamisen jälkeen työhön tai opiskeluihin kiinnittymisen varmistamiseksi.
Jos asiakkaan ääntä ei saada palvelun alussa kuuluville, voi koko palvelu ohjautua väärille urille. Valmentajan on luotettava asiakkaan kykyihin. Asiakas kertoo tilanteestaan sen, minkä itse kokee tärkeäksi, kun yleensä tiedot saadaan lähettävältä taholta. Näin vähennetään ennakkokäsityksiä ja työhönvalmentajan on helpompi kuulla, mikä on asiakkaalle tärkeää. Tällöin saattaa paljastua jopa sellaisia asioita, joita ei tavallisesti merkitä työllistymisen esteiksi, kuten tarve lastenhoitopaikalle. Työhönvalmennuksen sisältö vaihtelee jokaisen asiakkaan kohdalla. Tuetun työllistymisen työhönvalmennusta ohjaa ajatus, että asiakas tarvitsee ansiotyötä tai tutkintotavoitteisen opiskelupaikan, ei pitkää kuntoutumispolkua tai työkyvyn arviointia.
TUETTU TYÖNHAKU JA OPINNOLLISTETUT TYÖTEHTÄVÄT
Työhönvalmennukseen voi kuulua tuettua työnetsintää. Asiakas saa tukea esimerkiksi työkokeilupaikan etsimiseen (tuettu työkokeilu) tai opintoihin hakeutumiseen. Työnantajiin voidaan ottaa yhdessä yhteyttä ja joskus työhönvalmentaja on mukana myös työhaastatteluissa. Osa osallistujista jatkoi Kaiku-hankkeessa yhdistyksessä palkkatukityössä. Kaiku-hankkeen aikana huomattiin, että palkkatukityö yhdistyksessä voi olla toimiva keino kohti työllistymistä avoimille työmarkkinoille. On kuitenkin suunniteltava tarkoin miten valmentava työjakso edistää pääsyä avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Jakson aikana on tärkeä vahvistaa ammatillista osaamista ja työnetsintä tulisi aloittaa viimeistään palkkatukityön puolivälissä. Asiakas voi suorittaa kuntouttavan työtoimintajakson aikana opinnollistettuja työtehtäviä ja voi näin saada todistuksen osaamisesta. Näin voidaan madaltaa kynnystä hakeutua opintoihin. Työtehtävät voivat olla esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjausta kasvatusalalla, kirjanpitoa ja laskutusta, asiakaspalvelua, ravitsemusalan töitä, puutuotevalmistuksessa tai puhtaus- ja kiinteistöpalveluissa tai sosiaali- ja terveysalalla toimimista.
Kokonaisvaltainen tuki, tasavertainen vuorovaikutus ja nopea ongelmien ratkominen
Asiakas saa kuntouttavan työtoimintajakson aikana sosiaaliohjausta. Sosiaaliohjauksessa käsitellään esimerkiksi elämänhallintaan, asumiseen, terveyteen ja palvelujen tarpeeseen liittyviä asioita. Sosiaaliohjaajalla on kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta. Eri asioita edistetään limittäin ja asiakas osallistuu eri toimintoihin samanaikaisesti. Sosiaaliohjauksen ja työhönvalmennuksen tapaamisten lopuksi selvitetään tapaamisesta saatu hyöty. On tärkeää, että asiakas tietää aina mitä seuraavaksi tehdään. Ongelmatilanteet esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa selvitetään heti. Ohjaaja on varannut aikaa 4–5 tuntia viikossa akuuteille asioille. Näin asiakasprosessi etenee sujuvasti. Tämä voi vähentää palvelun keskeyttämistä.
Toiminnassa pyritään tasavertaiseen vuorovaikutukseen. Tätä tuetaan myös tilaratkaisuilla, kuten asiakastilan pyöreällä pöydällä ja nojatuoleilla. Asiakkaat ovat osallistuneet palveluidensa kehittämiseen Kaiku-hankkeessa ja he voivat osallistua myös Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen työllisyyden asiakasraatiin.
KEHITTÄJÄT
Tässä kuvattu ja Sokran arvioima toimintamalli perustuu Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Kaiku -hankkeessa (ESR 2015–2018) tehtyyn kehittämistyöhön.