Kumina – työhön ja koulutukseen valmentava kuntouttava työtoiminta

Yhdistyksissä toteutettavassa kuntouttavassa työtoiminnassa työskennellään oikeassa työympäristössä. Kuntouttavan työtoiminnan ohella voi saada työhönvalmennusta ja sosiaaliohjausta omien tavoitteidensa mukaisesti. Ongelmat ratkotaan yhteistoimin.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Kumina – työhön ja koulutukseen valmentava kuntouttava työtoiminta
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Yhdistyksissä toteutettavassa kuntouttavassa työtoiminnassa työskennellään oikeassa työympäristössä. Kuntouttavan työtoiminnan ohella voi saada työhönvalmennusta ja sosiaaliohjausta omien tavoitteidensa mukaisesti. Ongelmat ratkotaan yhteistoimin.

Toteutuspaikka
Kaiku (ESR 2015–2018). Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Pohjois-Karjala
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

26.03.2020

Viimeksi muokattu

03.07.2020
Ratkaisun perusidea **

Tavoitteena on, että asiakas siirtyy vuoden kuluessa kohti työtä tai koulutusta. Työllistämispolkuun ei tule katkoksia, vaan tarvittu apu saadaan yhdellä kertaa.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö **

Ks. otsikko: VINKIT TOIMINTAMALLIN SOVELTAJILLE

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toiminta lähti liikkeelle havainnosta, että palvelujen välissä on nivelvaiheita, joissa työllistymispolku usein katkeaa. Kymmenen prosenttia joensuulaisista siirtyi kuntouttavan työtoiminnan jälkeen palkkatukityöhön, tai työhön tai koulutukseen avoimille työmarkkinoille. Kuntouttavaan työtoimintaan oli samalla pitkä jono. Hankkeessa lähdettiin etsimään ratkaisua näihin havaintoihin. Toiminta on suunnattu pitkään työttömänä olleille henkilöille, joilla on suuntana työ tai koulutus. Toiminta kiinnittyy yhdistyskenttään ja palvelujärjestelmään. Esimerkiksi TE-toimistojen kanssa tehdään yhteistyötä asiakasprosessin aikana.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA YHDISTYKSISSÄ JA POLKU ETEENPÄIN

Asiakas luo omat tavoitteensa, joiden pohjalta hänelle etsitään tavoitteeseen sopiva työtoimintapaikka yhdistyksestä, joka perehdyttää työtehtäviin. Yhdistyskentältä löytyy monipuolisia työtehtäviä eri aloilta, kuten kiinteistö- ja keittiöalalta. Työtehtävät räätälöidään osaamisen, kiinnostuksen ja voimavarojen mukaan. Oikea työympäristö motivoi työpajatyöskentelyä enemmän ja lisää varmuutta omaan osaamiseen. Asiakas saa työhönvalmennuksessa apua esimerkiksi tavoitteensa kirkastamiseen, opiskelu- tai työllistymispolun toteutukseen ja työnhakuun. Samalla voi saada myös sosiaaliohjausta. Tavoitteena on, että asiakas siirtyy vuoden kuluessa työhön tai koulutukseen. Ohjaaja tukee yhdistyksiä kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä ja yhdistys saa toiminnasta korvauksen jos kunta on päättänyt maksaa korvausta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: OMAEHTOISUUS JA TUNNUSTUS VAHVISTAVAT OSALLISUUTTA

  1. osallisuus omassa elämässä
  2. osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
  3. osallisuus yhteisestä hyvästä

Toiminta vahvistaa osallisuutta omassa elämässä korostamalla itsemääräämisoikeutta, kategorisoimattomuutta ja yksilöllisiä ratkaisuja. (1) Oikea työympäristö tukee vaikuttamisen edellytyksiä. (2) Merkitykselliset tehtävät ja arvostuksen ja palautteen saaminen oikeassa työympäristössä vahvistavat osallisuutta yhteisestä hyvästä. (3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja: 

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista: Kumina – työhön ja koulutukseen valmentava kuntouttava työtoiminta (pdf 288 kt)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

PALVELUN ALOITTAMINEN OMAN ARVION POHJALTA

Asiakkaat ohjautuvat toimintaan aikuissosiaalityöstä, TE-toimistosta tai he ottavat itse yhteyttä. Tutustumiskäynnille pääsee viikon sisällä yhteydenotosta. Asiakas kutsutaan tutustumiskäynnille, jonka aikana hänelle kerrotaan palvelusta mahdollisimman konkreettisesti sekä kysytään hänen omia toiveitaan palvelun suhteen. Tutustumiskäynnillä ei kysellä asiakkaan tietoja tai taustoja, vaan varmistetaan, että hän saa tietoa palvelusta pystyäkseen arvioimaan voisiko siitä olla hänelle hyötyä. Sosiaaliohjaaja soittaa asiakkaalle seuraavana päivänä ja kysyy mihin päätökseen asiakas on tullut, haluaako hän osallistua palveluun vai ei. Näin asiakas voi ensin miettiä ja punnita palvelun sopivuutta itselleen. Päätöksen ollessa myönteinen sosiaaliohjaaja varaa asiakkaalle tapaamisajan viikon sisälle. Palveluun ei ehdi syntyä jonoa.

TYÖHÖNVALMENNUSTA TAVOITEPORTAITA PITKIN

Asiakas saa kuntouttavan työtoimintajakson aikana sosiaaliohjaajalta työhönvalmennusta. Työmenetelmänä käytetään tavoiteportaita (goaling). Asiakas kirjoittaa ja sanoittaa itse tavoitteensa, ja valmentaja auttaa häntä oivaltamaan omat toiveensa ja tavoitteensa ratkaisukeskeisiä kysymyksiä esittäen. Tavoite puretaan osatavoitteiksi, joiden saavuttamiseksi tehdään toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman pohjalta muodostuvat teemat jokaiselle valmennustapaamiselle. Lisäksi tavoiteportaisiin kirjataan ylös asiakkaan toive siitä, millaista tukea hän toivoo valmentajalta. Tavoiteportaat konkretisoivat tavoitteen saavuttamisen hyödyt ja sen, mitä kaikkea ihminen on jo tehnyt tavoitteensa hyväksi. Tavoiteportaissa tehdään näkyväksi myös merkityksellinen historia. Tavoiteportaat ovat tehneet asiakasprosesseista tavoitteellisempia ja suoraviivaisempia.  Asiakkaiden mukaan tavoiteportaat konkretisoivat heiltä vaadittavaa panostusta. Työhönvalmentaja tukee asiakasta tavoitteen saavuttamisen jälkeen työhön tai opiskeluihin kiinnittymisen varmistamiseksi.

Jos asiakkaan ääntä ei saada palvelun alussa kuuluville, voi koko palvelu ohjautua väärille urille. Valmentajan on luotettava asiakkaan kykyihin. Asiakas kertoo tilanteestaan sen, minkä itse kokee tärkeäksi, kun yleensä tiedot saadaan lähettävältä taholta. Näin vähennetään ennakkokäsityksiä ja työhönvalmentajan on helpompi kuulla, mikä on asiakkaalle tärkeää. Tällöin saattaa paljastua jopa sellaisia asioita, joita ei tavallisesti merkitä työllistymisen esteiksi, kuten tarve lastenhoitopaikalle. Työhönvalmennuksen sisältö vaihtelee jokaisen asiakkaan kohdalla. Tuetun työllistymisen työhönvalmennusta ohjaa ajatus, että asiakas tarvitsee ansiotyötä tai tutkintotavoitteisen opiskelupaikan, ei pitkää kuntoutumispolkua tai työkyvyn arviointia.

TUETTU TYÖNHAKU JA OPINNOLLISTETUT TYÖTEHTÄVÄT

Työhönvalmennukseen voi kuulua tuettua työnetsintää. Asiakas saa tukea esimerkiksi työkokeilupaikan etsimiseen (tuettu työkokeilu) tai opintoihin hakeutumiseen. Työnantajiin voidaan ottaa yhdessä yhteyttä ja joskus työhönvalmentaja on mukana myös työhaastatteluissa. Osa osallistujista jatkoi Kaiku-hankkeessa yhdistyksessä palkkatukityössä. Kaiku-hankkeen aikana huomattiin, että palkkatukityö yhdistyksessä voi olla toimiva keino kohti työllistymistä avoimille työmarkkinoille. On kuitenkin suunniteltava tarkoin miten valmentava työjakso edistää pääsyä avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Jakson aikana on tärkeä vahvistaa ammatillista osaamista ja työnetsintä tulisi aloittaa viimeistään palkkatukityön puolivälissä. Asiakas voi suorittaa kuntouttavan työtoimintajakson aikana opinnollistettuja työtehtäviä ja voi näin saada todistuksen osaamisesta. Näin voidaan madaltaa kynnystä hakeutua opintoihin. Työtehtävät voivat olla esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjausta kasvatusalalla, kirjanpitoa ja laskutusta, asiakaspalvelua, ravitsemusalan töitä, puutuotevalmistuksessa tai puhtaus- ja kiinteistöpalveluissa tai sosiaali- ja terveysalalla toimimista.

Kokonaisvaltainen tuki, tasavertainen vuorovaikutus ja nopea ongelmien ratkominen
Asiakas saa kuntouttavan työtoimintajakson aikana sosiaaliohjausta. Sosiaaliohjauksessa käsitellään esimerkiksi elämänhallintaan, asumiseen, terveyteen ja palvelujen tarpeeseen liittyviä asioita. Sosiaaliohjaajalla on kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta. Eri asioita edistetään limittäin ja asiakas osallistuu eri toimintoihin samanaikaisesti. Sosiaaliohjauksen ja työhönvalmennuksen tapaamisten lopuksi selvitetään tapaamisesta saatu hyöty. On tärkeää, että asiakas tietää aina mitä seuraavaksi tehdään. Ongelmatilanteet esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa selvitetään heti. Ohjaaja on varannut aikaa 4–5 tuntia viikossa akuuteille asioille. Näin asiakasprosessi etenee sujuvasti. Tämä voi vähentää palvelun keskeyttämistä.

Toiminnassa pyritään tasavertaiseen vuorovaikutukseen. Tätä tuetaan myös tilaratkaisuilla, kuten asiakastilan pyöreällä pöydällä ja nojatuoleilla. Asiakkaat ovat osallistuneet palveluidensa kehittämiseen Kaiku-hankkeessa ja he voivat osallistua myös Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen työllisyyden asiakasraatiin.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Kaiku -hankkeessa (ESR 2015–2018) tehtyyn kehittämistyöhön.

Kansikuva
Kumina – työhön ja koulutukseen valmentava kuntouttava työtoiminta -toimintamallin kansikuva.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Työllistyminen Osallisuus Kuntouttava työtoiminta

Ilmiöt

Toimeentulon epävarmuus Työn murros

Kohderyhmä

Työttömät