Kummiperhetoiminta alaikäisenä yksin ilman huoltajaa Suomeen tulleille nuorille
Kummiperhetoiminta-hanke yhdistää vapaaehtoisen kummiperheen alaikäisenä yksin tulleen nuoren kanssa. Nuoren sosiaaliset verkostot vahvistuvat, kielitaito paranee ja hyvinvointi lisääntyy. Toiminta edistää nuoren kotoutumista ja osallisuutta.
Suomeen on tullut vuosina 2015–2024 yli 5000 alaikäistä turvapaikanhakijaa ja kiintiöpakolaista yksin ilman huoltajaa. Lapsia ja nuoria tulee myös uusista kohdemaista, kuten Ukrainasta. Yksin tulevilla lapsilla ja nuorilla ei ole tukiverkostoja. He ovat erityisen tuen tarpeessa, sillä syrjäytymisriski on moninkertainen verrattuna kantaväestöön. (Migri; PALOMA-käsikirja, Tilastokeskus)
Yksin tulleet nuoret tarvitsevat oikea-aikaista ja räätälöityä tukea. Nuoret jotka tulevat toimintaan tulevat eri elämäntilanteesta. Alaikäiset perheryhmäkodeissa asuvat nuoret ohjautuvat toimintaan perheryhmäkotien ohjaajien tai nuorten sosiaalityöntekijöiden kautta. Alaikäiset ovat tulleet Suomeen vastikään ja heidän tukiverkostonsa ovat hyvin suppeat. He tarvitsevat paljon tukea suomen kielen oppimiseen, ystävät ovat monesti oman kieliryhmän edustajia. Perheen kaipuu on usein suuri ja nuoret haluaisivat Suomi-perheen itselleen.
Aikuistuneet toimintaan mukaan tulevat nuoret ovat muuttaneet omilleen ja yksinäisyys voi olla vaikeaa. Aikuistumisen tuki loppuu kun nuori täyttää 23 jonka jälkeen turvallisten aikuisten tuki vähenee. Nuoret ohjautuvat toimintaan usein aikuistumisen tuen ohjaajien tai sosiaalityöntekijöiden kautta. Perheryhmäkodista muuttaminen voi oalla nuorelle vaikeaa ja kummiperhe voi auttaa nuorta tässä uudessa elämäntilanteessa.
Nuoret jotka vaihtavat asuinkuntaa, eivät välttämättä osaa hakeutua palvelun piiriin uudella paikkakunnalla joka tarkoittaa että eivät saa sosiaalityöntekijän tukea mihin ovat oikeutettuja. Aikuistuminen ei tarkoita että perheen kaipuu vähenisi, turvallisten aikuisten tuki on tärkeää monissa valinnoissa ja elämätilanteissa.
Maahanmuuttopoliittiset muutokset ja uudet linjaukset vaikuttavat suoraan nuorten hyvinvointiin ja turvattomuuden tunteeseen. Maahan sopeutuminen ja juurtuminen vaikeutuu kun tunne osallisuudesta heikentyy ja epävarmuus kasvaa.
Myös taloudellinen tilanne heikentää nuorten asemaa, työllistyminen vaikeutuu entisestään. Rakenteellinen rasismi vaikuttaa nuoriin työn ja asunnon saamisessa.
Tutkimusten mukaan maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski kantaväestöön verrattuna on moninkertainen (Myrskylä 2012; 2015) Alaikäisinä yksin tulleet nuoret ovat erityisen tuen tarpeessa (Kuusisto & Korjonen-Kuusipuro 2018). Kotoutumisvaiheessa mielenterveyttä vahvistavat uuden kotimaan kielen oppiminen, osalliseksi pääsy sekä sosiaaliset tukiverkostot. (Paloma käsikirja, Helsinki; 2018.) Kummiperhetoiminnassa kerätyn palautteen perusteella toiminta on erittäin onnistunutta sekä nuorten, vapaaehtoisten että nuorten työntekijöiden näkökulmasta. Toiminta on perheille käytännössä vaivatonta, koska nuori tulee perheen kotiin mukaan osaksi tavallista arkea. Toisaalta juuri tavallisen arjen vietto suomalaisten ja perheen kanssa on se, mitä yksin tulleet nuoret kaipaavat.
Työntekijöiden huoli nuorten pärjäämisestä on keventynyt kun he tietävät, että nuorella on muitakin aikuisia elämässä kuin vain viranomaiset.
Ilman huoltajaa Suomeen alaikäisenä turvapaikanhakijana tulleiden nuorten osallisuus on kasvanut ja yksinäisyys ja syrjäytymisriski vähentyneet, kun nuoret ovat saaneet kotoutumisensa tueksi vapaaehtoisia kummeja ja kummiperheitä. Nuorten yhdenvertaiset mahdollisuudet ovat kasvaneet ja eriarvoisuus vähentynyt, kun he ovat saaneet ympärilleen erilaisia tukiverkostoja ja pitkäkestoisia kummisuhteita. Kummiperheet kokevat toiminnan yhteiskunnallisesti merkittäväksi ja tekevät vaikuttamistyötä sekä lähipiirissä että laajemmin päättäjiin päin.
Nuoren kokemus osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääntymisestä.
Nuoren kielitaidon paraneminen. Nuorilla on kokemus siitä, että kummi on tärkeä tuki. Nuorilla on kokemus siitä, että yksinäisyys on vähentynyt ja uusien ihmissuhteiden määrä on kasvanut. Nuoret kokevat olevansa itsenäisempiä.
Palautteen keruu nuorilta, kummeilta ja nuoria ohjaavilta tahoilta säännöllisesti, muun muassa anonyymien palautekyselyiden muodossa. Tavoitteiden seuranta havainnoiden sekä viestinnän ja verkostoilta tulevan palautteen kautta. Määrälliset indikaattorit, kuten toimintaan tulevien nuorten ja vapaaehtoisten määrä.
Palautteen keruun tueksi kannattaa luoda valmis kyselypohja, jonne hanketyöntekijät voivat kirjata ylös kohtaamisia ja niissä tehtyjä havainnoita, jolloin tavoitteiden ja tulosten seuranta on jatkuvaa.
Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja verkostoitumisen tueksi tapaamiset järjestö- ja kuntatoimijoiden sekä hyvinvointialueiden kanssa tiedon jakamiseksi.
Verkostoituminen kotoutumisen edistämisestä kiinnostuneiden toimijoiden kanssa ja nuorten parissa toimivien tahojen kanssa.
Infopaketin muodossa tuotettu ja jaettu tieto.
Toiminnan esittelyt verkostoissa sekä tutkimuksellinen materiaali.
Tarvittaessa palautekyselyt toiminnan tuloksista, vaikutuksista ja toiminnan merkityksestä kotoutumisen tukena eri ammattilaisille.
Kohderyhmänä on yksin alaikäisenä maahan tulleet pakolaistaustaiset nuoret. Nämä nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa koska ovat Suomessa ilman perhettä tai muuta tukiverkostoa. Lisäksi nuoria painaa usein huoli lähiomaisista, jotka edelleen kotimaassa, kotimaan tilanne sekä velvollisuus pärjätä ja tukea perhettä taloudellisesti.
Toiminnan nuorilla on suuri halua oppia Suomen kieltä ja suomalaisesta kulttuurista ja tavoista yhdessä kummiperheiden kanssa. He haluavat kokea uusia asioita ja nähdä uusia paikkoja turvallisessa seurassa. Monet nuorista tarvitsisivat rinnalla kulkevaa tukea pidempään kuin aikuistumisen tuen työntekijät voivat tarjota. Nuoret kaipaavat sekä perheen lämpöä ja tukea, että käytännön apua viranomaisasioissa.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty vuosien 2016-2022 aikana haastattelemalla jokainen mukaan tuleva nuori ja kartoittamalla hänen toiveet ja tarpeet toiminnan osalta. Palautetta on kerätty myös nuorten työntekijöiltä. Asiakkaat ovat osallistuneet toiminnan kehittämiseen antamansa palautteen perusteella. Nuoret ovat olleet mukana toteuttamassa toiminnasta kertovaa pienlehteä.