Kummiperhetoiminta alaikäisenä yksin ilman huoltajaa Suomeen tulleille nuorille

Kummiperhetoiminnassa nuori saa tuekseen vapaaehtoisen, suomea puhuvan kummin. Nuori saa ympärilleen luotettavia aikuisia. Nuoren sosiaaliset verkostot vahvistuvat ja kielitaito paranee. Toiminta tukee kotoutumista ja lievittää yksinäisyyttä.

Toimintamallin nimi
Kummiperhetoiminta alaikäisenä yksin ilman huoltajaa Suomeen tulleille nuorille
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kummiperhetoiminnassa nuori saa tuekseen vapaaehtoisen, suomea puhuvan kummin. Nuori saa ympärilleen luotettavia aikuisia. Nuoren sosiaaliset verkostot vahvistuvat ja kielitaito paranee. Toiminta tukee kotoutumista ja lievittää yksinäisyyttä.

Toteutuspaikka
Diakonissalaitoksen Kummiperhetoiminta-hanke sekä kotoutumisen tuen toimintaympäristöt
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Pirkanmaan hyvinvointialue
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Pirkanmaa
Tampere
Pirkkala
Orivesi
Nokia
Lohja
Espoo
Helsinki
Kirkkonummi
Vantaa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Liitteet ja linkit
Tiedosto
Kummiperhetoiminnan pienlehti esittelee toimintaa nuorten, perheiden ja työntekijöiden näkökulmasta.
Zine pdf_nä.pdf (29.46 MB)

Tekijä

Maiju Lehto

Luotu

27.04.2022

Viimeksi muokattu

06.08.2024
Ratkaisun perusidea

Toiminnassa vapaaehtoiset suomalaiset perheet, pariskunnat ja yksittäiset aikuiset toimivat kummeina ja kummiperheinä alaikäisinä yksin maahan tulleille turvapaikanhakijanuorille. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja kummiperheiden toisilleen tarjoamaan vertaistukeen. Toiminta lisää sekä nuorten että kummien mahdollisuuksia osallistua, liittyä yhteisöihin ja kokea merkityksellisyyden kokemuksia.

Kummiperhetoiminta voidaan nähdä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona ja väylänä nostaa nuorten turvapaikanhakijoiden ääntä kuuluviin yhteiskunnallisella tasolla.

Nuorten näkökulmasta kummiperhetoiminta vähentää riskiä syrjäytyä ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua suomalaiseen arkeen ja suomalaisiin tapoihin, oppia kieltä ja osallistua perhe-elämään, joka muuten jäisi heille vieraaksi. Toiminta lisää hyvinvointia, edistää kotoutumista ja parantaa aikuisuuden kynnyksellä olevien nuorten mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin opintojen ja töiden pariin.

Toimintaympäristö

V. 2015–21 Suomeen on tullut turvapaikanhakijana noin 3500 lasta ilman huoltajaa ja heitä saapuu edelleen. Yksin tulleet ovat vailla tukiverkostoa, mikä aiheuttaa eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Kummiperhetoiminnassa on 2016–21 kehitetty tuloksellinen, tehokas kotoutumista edistävä kansalaistoiminnan malli. Nuorilta ja perheiltä kerätyissä palautteissa vuosilta 2017-2021 käy ilmi toiminnan merkityksellisyys sekä nuorille että kummeille. Nuoria tulee toimintaan viikoittain. Yhteisöön kuulumisen tarve ei lopu täysi-ikäisyyteen. Kummiperhettä tarvitaan nyt tueksi myös nuoren uusissa elämäntilanteissa (avioituminen, perheenyhdistämisen kautta tulevat perheenjäsenet, työelämään siirtyminen). Valtakunnallisesti kaikki nuoret eivät vielä ole päässeet kummitoiminnan piiriin. Maailmanpoliittinen tilanne ei ole rauhoittunut lainkaan, päinvastoin. Ennakoitavissa on, että Suomeen tulee jatkossakin yksin tulleita nuoria myös uusista kohdemaista, kuten Ukrainasta.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakkaina on yksin alaikäisenä turvapaikanhakijana maahan tulleet nuoret. Nämä nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa koska ovat Suomessa ilman perhettä tai muuta tukiverkostoa. Lisäksi nuoria painaa usein huoli lähiomaisista, jotka edelleen kotimaassa, kotimaan tilanne sekä velvollisuus pärjätä ja tukea perhettä taloudellisesti. Asiakasymmärrystä on kerrytetty vuosien 2016-2022 aikana haastattelemalla jokainen mukaan tuleva nuori ja kartoittamalla hänen toiveet ja tarpeet toiminnan osalta. Palautetta on kerätty myös nuorten työntekijöiltä. Asiakkaat ovat osallistuneet toiminnan kehittämiseen antamansa palautteen perusteella. Nuoret ovat olleet mukana toteuttamassa toiminnasta kertovaa pienlehteä. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Verkostotyö, palautteen kerääminen, yhteiskehittäminen.