Kummiperhetoiminta alaikäisenä yksin ilman huoltajaa Suomeen tulleille nuorille

Kummiperhetoiminta-hanke yhdistää vapaaehtoisen kummin alaikäisenä yksin tulleen nuoren kanssa. Nuoren sosiaaliset verkostot vahvistuvat, kielitaito paranee ja hyvinvointi lisääntyy.  Toiminta edistää nuoren kotoutumista ja osallisuutta. 

Toimintamallin nimi
Kummiperhetoiminta alaikäisenä yksin ilman huoltajaa Suomeen tulleille nuorille
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kummiperhetoiminta-hanke yhdistää vapaaehtoisen kummin alaikäisenä yksin tulleen nuoren kanssa. Nuoren sosiaaliset verkostot vahvistuvat, kielitaito paranee ja hyvinvointi lisääntyy.  Toiminta edistää nuoren kotoutumista ja osallisuutta. 

Toteutuspaikka
Diakonissalaitoksen Kummiperhetoiminta-hanke sekä kotoutumisen tuen toimintaympäristöt
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Pirkanmaan hyvinvointialue
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Pirkanmaa
Tampere
Pirkkala
Orivesi
Nokia
Lohja
Espoo
Helsinki
Kirkkonummi
Vantaa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Liitteet ja linkit
Tiedosto
Kummiperhetoiminnan pienlehti esittelee toimintaa nuorten, perheiden ja työntekijöiden näkökulmasta.
Zine pdf_nä.pdf (29.46 MB)

Tekijä

Maiju Lehto

Luotu

27.04.2022

Viimeksi muokattu

08.04.2025
Ratkaisun perusidea

Toiminnassa vapaaehtoiset suomalaiset perheet, pariskunnat ja yksittäiset aikuiset toimivat kummeina ja kummiperheinä alaikäisinä yksin maahan tulleille turvapaikanhakijanuorille. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja kummiperheiden toisilleen tarjoamaan vertaistukeen. Toiminta lisää sekä nuorten että kummien mahdollisuuksia osallistua, liittyä yhteisöihin ja kokea merkityksellisyyden kokemuksia.

Kummiperhetoiminta voidaan nähdä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona ja väylänä nostaa nuorten turvapaikanhakijoiden ääntä kuuluviin yhteiskunnallisella tasolla.

Nuorten näkökulmasta kummiperhetoiminta vähentää riskiä syrjäytyä ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua suomalaiseen arkeen ja suomalaisiin tapoihin, oppia kieltä ja osallistua perhe-elämään, joka muuten jäisi heille vieraaksi. Toiminta lisää hyvinvointia, edistää kotoutumista ja parantaa aikuisuuden kynnyksellä olevien nuorten mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin opintojen ja töiden pariin.

Toimintaympäristö

Suomeen on tullut vuosina 2015–2024 yli 5000 alaikäistä turvapaikanhakijaa yksin ilman huoltajaa. Lapsia ja nuoria tulee myös uusista kohdemaista, kuten Ukrainasta. Yksin tulevilla lapsilla ja nuorilla ei ole tukiverkostoja. He ovat erityisen tuen tarpeessa, sillä syrjäytymisriski on moninkertainen verrattuna kantaväestöön. (Migri; PALOMA-käsikirja, Tilastokeskus)

Yksin tulleet nuoret tarvitsevat oikea-aikaista ja räätälöityä tukea. Hankkeessa kerätyn palautteen mukaan toiminta vahvistaa nuorten osallisuutta, sosiaalisia verkostoja ja kielitaitoa sekä tukee kotoutumista. Kummisuhteen myötä nuorten yksinäisyys ja syrjinnän kokemukset vähenevät. Kummit tukevat nuoria arjen asioissa sekä nuorten itsenäistyessä uusissa elämäntilanteissa, kuten opinnot, perheen perustaminen ja työelämään siirtyminen. Nuorten työntekijät kertovat, että nuoret oppivat kummien kanssa monipuolisesti elämäntaitoja. Palautteen perusteella kummit ovat nuorille läheisiä ja tärkeitä.

Kummeilla on halu tutustua nuoriin ja toimia heidän tukenaan. Kummien vapaaehtoisuus on merkityksellistä nuorille. 

Kummia odottaville nuorille tarjotaan tukea hankkeen ja yhteistyökumppanien kautta. Kummisuhteen aikana kummeja ja nuoria tuetaan mahdollisissa haasteissa. Toiminta takaa turvallisen tavan molemmille osapuolille tutustua ja sitoutua suhteeseen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakkaina on yksin alaikäisenä turvapaikanhakijana maahan tulleet nuoret. Nämä nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa koska ovat Suomessa ilman perhettä tai muuta tukiverkostoa. Lisäksi nuoria painaa usein huoli lähiomaisista, jotka edelleen kotimaassa, kotimaan tilanne sekä velvollisuus pärjätä ja tukea perhettä taloudellisesti. Asiakasymmärrystä on kerrytetty vuosien 2016-2022 aikana haastattelemalla jokainen mukaan tuleva nuori ja kartoittamalla hänen toiveet ja tarpeet toiminnan osalta. Palautetta on kerätty myös nuorten työntekijöiltä. Asiakkaat ovat osallistuneet toiminnan kehittämiseen antamansa palautteen perusteella. Nuoret ovat olleet mukana toteuttamassa toiminnasta kertovaa pienlehteä. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Verkostotyö, palautteen kerääminen, yhteiskehittäminen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toiminta on tukenut nuorten kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi, vahvistanut nuorten luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan sekä vähentänyt syrjäytymisriskiä. Nuorten hyvinvointi on lisääntynyt ja nuoret ovat saaneet tietoa yhteiskunnan eri mahdollisuuksista. Nuoret ovat löytäneet uusia verkostoja ja oppineet uusia taitoja. Nuorten toimijuus ja osallisuus ovat lisääntyneet.

Työntekijän tarjoaman tuen myötä kummia odottavien nuorten yksinäisyys on lievittynyt ja he ovat saaneet mielekästä tekemistä arkeen odotusajalle.

Vaikuttamistyö on lisännyt yhteiskunnallista näkyvyyttä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Henkilöstöresurssi: vapaaehtoistyö vaatii aina laadukasta koordinointia. On hyvä miettiä, voiko kummisuhteisiin olla tarjolla taloudellista tukea, kuten toimintarahaa tai ilmaislippuja.