Kummiperhetoiminta alaikäisenä yksin ilman huoltajaa Suomeen tulleille nuorille
Kummiperhetoiminta-hanke yhdistää vapaaehtoisen kummiperheen alaikäisenä yksin tulleen nuoren kanssa. Nuoren sosiaaliset verkostot vahvistuvat, kielitaito paranee ja hyvinvointi lisääntyy. Toiminta edistää nuoren kotoutumista ja osallisuutta.
Toimintamallin nimi
Kummiperhetoiminta-hanke yhdistää vapaaehtoisen kummiperheen alaikäisenä yksin tulleen nuoren kanssa. Nuoren sosiaaliset verkostot vahvistuvat, kielitaito paranee ja hyvinvointi lisääntyy. Toiminta edistää nuoren kotoutumista ja osallisuutta.
Toiminnassa suomalaiset perheet, pariskunnat ja yksittäiset aikuiset toimivat kummeina ja kummiperheinä alaikäisinä yksintulleille pakolaistaustaisille nuorille. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Toiminta lisää sekä nuorten että kummien mahdollisuuksia osallistua, liittyä yhteisöihin ja kokea merkityksellisyyden kokemuksia.
Kummiperhetoiminta voidaan nähdä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona ja väylänä nostaa nuorten turvapaikanhakijoiden ääntä kuuluviin yhteiskunnallisella tasolla.
Nuorten näkökulmasta kummiperhetoiminta vähentää riskiä syrjäytyä ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua suomalaiseen arkeen ja suomalaisiin tapoihin, oppia kieltä ja osallistua perhe-elämään, joka muuten jäisi heille vieraaksi. Toiminta lisää hyvinvointia, edistää kotoutumista ja parantaa aikuisuuden kynnyksellä olevien nuorten mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin opintojen ja töiden pariin.
Perheet saavat uuden näkökulman suomen yhteiskunnasta nuoren kautta, maailmankuva avartuu ja perhe oppii nuorelta hänen lähtömaastaan ja kokemuksista.
Suomeen on tullut vuosina 2015–2024 yli 5000 alaikäistä turvapaikanhakijaa ja kiintiöpakolaista yksin ilman huoltajaa. Lapsia ja nuoria tulee myös uusista kohdemaista, kuten Ukrainasta. Yksin tulevilla lapsilla ja nuorilla ei ole tukiverkostoja. He ovat erityisen tuen tarpeessa, sillä syrjäytymisriski on moninkertainen verrattuna kantaväestöön. (Migri; PALOMA-käsikirja, Tilastokeskus)
Yksin tulleet nuoret tarvitsevat oikea-aikaista ja räätälöityä tukea. Nuoret jotka tulevat toimintaan tulevat eri elämäntilanteesta. Alaikäiset perheryhmäkodeissa asuvat nuoret ohjautuvat toimintaan perheryhmäkotien ohjaajien tai nuorten sosiaalityöntekijöiden kautta. Alaikäiset ovat tulleet Suomeen vastikään ja heidän tukiverkostonsa ovat hyvin suppeat. He tarvitsevat paljon tukea suomen kielen oppimiseen, ystävät ovat monesti oman kieliryhmän edustajia. Perheen kaipuu on usein suuri ja nuoret haluaisivat Suomi-perheen itselleen.
Aikuistuneet toimintaan mukaan tulevat nuoret ovat muuttaneet omilleen ja yksinäisyys voi olla vaikeaa. Aikuistumisen tuki loppuu kun nuori täyttää 23 jonka jälkeen turvallisten aikuisten tuki vähenee. Nuoret ohjautuvat toimintaan usein aikuistumisen tuen ohjaajien tai sosiaalityöntekijöiden kautta. Perheryhmäkodista muuttaminen voi oalla nuorelle vaikeaa ja kummiperhe voi auttaa nuorta tässä uudessa elämäntilanteessa.
Nuoret jotka vaihtavat asuinkuntaa, eivät välttämättä osaa hakeutua palvelun piiriin uudella paikkakunnalla joka tarkoittaa että eivät saa sosiaalityöntekijän tukea mihin ovat oikeutettuja. Aikuistuminen ei tarkoita että perheen kaipuu vähenisi, turvallisten aikuisten tuki on tärkeää monissa valinnoissa ja elämätilanteissa.
Maahanmuuttopoliittiset muutokset ja uudet linjaukset vaikuttavat suoraan nuorten hyvinvointiin ja turvattomuuden tunteeseen. Maahan sopeutuminen ja juurtuminen vaikeutuu kun tunne osallisuudesta heikentyy ja epävarmuus kasvaa.
Myös taloudellinen tilanne heikentää nuorten asemaa, työllistyminen vaikeutuu entisestään. Rakenteellinen rasismi vaikuttaa nuoriin työn ja asunnon saamisessa.
Kohderyhmänä on yksin alaikäisenä maahan tulleet pakolaistaustaiset nuoret. Nämä nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa koska ovat Suomessa ilman perhettä tai muuta tukiverkostoa. Lisäksi nuoria painaa usein huoli lähiomaisista, jotka edelleen kotimaassa, kotimaan tilanne sekä velvollisuus pärjätä ja tukea perhettä taloudellisesti.
Toiminnan nuorilla on suuri halua oppia Suomen kieltä ja suomalaisesta kulttuurista ja tavoista yhdessä kummiperheiden kanssa. He haluavat kokea uusia asioita ja nähdä uusia paikkoja turvallisessa seurassa. Monet nuorista tarvitsisivat rinnalla kulkevaa tukea pidempään kuin aikuistumisen tuen työntekijät voivat tarjota. Nuoret kaipaavat sekä perheen lämpöä ja tukea, että käytännön apua viranomaisasioissa.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty vuosien 2016-2022 aikana haastattelemalla jokainen mukaan tuleva nuori ja kartoittamalla hänen toiveet ja tarpeet toiminnan osalta. Palautetta on kerätty myös nuorten työntekijöiltä. Asiakkaat ovat osallistuneet toiminnan kehittämiseen antamansa palautteen perusteella. Nuoret ovat olleet mukana toteuttamassa toiminnasta kertovaa pienlehteä.
Verkostotyö, palautteen kerääminen, yhteiskehittäminen.
Hankkeessa kerätyn palautteen mukaan toiminta vahvistaa nuorten osallisuutta, sosiaalisia verkostoja ja kielitaitoa sekä tukee kotoutumista. Kummisuhteen myötä nuorten yksinäisyys ja syrjinnän kokemukset vähenevät. Kummit tukevat nuoria arjen asioissa sekä nuorten itsenäistyessä uusissa elämäntilanteissa, kuten opinnot, perheen perustaminen ja työelämään siirtyminen. Nuorten työntekijät kertovat, että nuoret oppivat kummien kanssa monipuolisesti elämäntaitoja. Palautteen perusteella kummit ovat nuorille läheisiä ja tärkeitä.
Kummeilla on halu tutustua nuoriin ja toimia heidän tukenaan. Kummien vapaaehtoisuus on merkityksellistä nuorille.
Kummia odottaville nuorille tarjotaan tukea hankkeen ja yhteistyökumppanien kautta. Kummisuhteen aikana kummeja ja nuoria tuetaan mahdollisissa haasteissa. Toiminta takaa turvallisen tavan molemmille osapuolille tutustua ja sitoutua suhteeseen.
Toiminta on tukenut nuorten kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi, vahvistanut nuorten luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan sekä vähentänyt syrjäytymisriskiä. Nuorten hyvinvointi on lisääntynyt ja nuoret ovat saaneet tietoa yhteiskunnan eri mahdollisuuksista. Nuoret ovat löytäneet uusia verkostoja ja oppineet uusia taitoja. Nuorten toimijuus ja osallisuus ovat lisääntyneet.
Työntekijän tarjoaman tuen myötä kummia odottavien nuorten yksinäisyys on lievittynyt ja he ovat saaneet mielekästä tekemistä arkeen odotusajalle.
Vaikuttamistyö on lisännyt yhteiskunnallista näkyvyyttä.
Kansikuva
