Kumppanuutta koronan keskellä - Järjestöt valmius- ja turvallisuussuunnittelussa
Korona-poikkeusolot ovat nostaneet esiin tarpeen selventää startegisia rooleja valmius- ja turvallisuussuunittelussa.
Tämä toimintamalli tukee järjestöjen osallisuutta toimielimissä ja organisaatioiden yhdyspintatyössä mahdollisissa häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa.
Koronakriisi on vaikuttanut ihmisten arkeen monin eri tavoin. Myös järjestöjen ja yhdistysten toiminnan edellytykset ja tarpeet muuttuvat poikkeusolojen tai häiriötilanteiden aikana. Korona-poikkeusolojen aikana korostuu erityisesti sosiaalisen tuen tarve, kun fyysisiä kontakteja vältetään ja liikkumista rajoitetaan. Tässä yhteydessä yhdistysten valmiudet avun ja tuen tarjoajina nousevat esille paikallisesti, seudullisesti ja maakunnallisesti. Kuntien, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen organisaatioiden tulisi varautumisessaan arvioida myös, tarvitsevatko he häiriötilanteissa tukea lisäksi esimerkiksi vapaaehtoisjärjestöiltä tai seurakunnilta. Ennakoitu tiedon keruu, riskien hallinta sekä konkreettiset toimintasuunnitelmat mahdollistavat sen, että yhdistykset pystyvät toimimaan aktiivisesti myös poikkeustilanteissa tukien julkisen sektorin lakisääteisiä tehtäviä.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on valtioneuvoston periaatepäätös, joka yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista.
https://turvallisuuskomitea.fi/yhteiskunnan-turvallisuusstrategia/
Julkisen sektorin ja järjestöjen käytännön työn- ja vastuunjako poikkeusolojen aikana vaatii selkeyttämistä, joten keskustelua järjestötoiminnan roolista poikkeusoloissa tulisi viritellä laajalti. Tämä toimintamalli on laadittu sitä varten.
TARKISTUSLISTA HÄIRIÖTILANTEIDEN TAI POIKKEUSOLOJEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖHÖN
Akuutissa tilanteessa
- Ota selvää
-millaisia tiedonvaihdon ja yhteistyön alueellisia toimielimiä maakunnassa ja alueilla toimii, esim. johtoryhmiä, turvallisuus- tai valmiusfoorumeita
-onko kuntien ja muiden julkisten organisaatioiden omissa turvallisuus- tai valmiussuunnitelmissa linjattu ja koordinoitu järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö
- Selvitä edellä mainituilta tahoilta
-miten järjestöt ovat edustettuina (ja mikäli edustettuna on vain SPR, herätä keskustelu sosiaalisen ulottuvuuden tuomisesta terveydellisen ulottuvuuden oheen)
-onko maakunnassa/kunnissa olemassa sopimus sosiaali- ja terveystoimen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyöstä (esimerkkisopimuspohja löytyy täältä: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161627/J_10_2019%20Valmius-%20ja%20jatkuvuudenhallinta%20suunnitelmaohje.pdf?sequence=1&isAllowed=y s.75)
- Ota yhteys oman alueesi SPR:n piirin valmiuspäällikköön ja kartoita mahdollisia akuutteja kohtia yhteistyölle ja työnjaolle (esim. vapaaehtoiskoordinointi)
- Kerää mahdollisuuksien mukaan tilannekuvaa ja kokemustietoa paikallisyhdistyksiltä, palautumiskeskusteluja ja purkuja varten
Palautumisvaiheessa
- Edistä viranomaisyhteistyössä keskustelua siitä, mikä on se valmius- ja turvallisuussuunnittelun kotipesä, johon järjestöjen osallisuus voidaan istuttaa ja selvitä, mihin foorumin katsotaan kiinnittyvän jatkossa
- Edistä yhdistysten keskinäisessä yhteistyössä keskustelua siitä, millaista oman toiminnan valmiussuunnittelua tarvitaan toimintaedellytysten parantamiseksi vastaavissa tilanteissa
- Kunnan turvallisuussuunnitelma ja hyvinvointikertomus täydentävät toisiaan. Miten järjestöjen psykososiaalinen tuki näkyy niissä?
- Pyri varmistamaan, että turvallisuus- ja valmiussuunnittelulle jää edustus järjestökentältä, SPR:n lisäksi
Tukipaperi sisältää taustatietojen lisäksi yhteistyön tarkistuslistan ja valmiuskyselypatteriston, jonka muotoilussa on haettu olennaisilta osin vertailtavuutta valtakunnalliseen poikkeustila-tiedonkeruuseen. Patteristo on laadittu vastaamaan enemmän alueelliseen kuin paikalliseen tarpeeseen.
Tarkistuslistan toimien tavoite on sekä selkeyttää järjestöjen keskinäistä ja julkisen sektorin välistä operatiivista roolitusta poikkeusolojen aikana että antaa valmiuksia järjestöedustuksen varmistamiseen startegisessa valmius- ja turvallisuussuunnittelussa.
Selvitä, onko tarpeen kartoittaa yhdistysten valmiusedellytykset peruspalveluiden turvaamiseen koronatilanteen keston ja laajuuden kaltaisissa tapauksissa. Voit käyttää kartoittamiseen alla olevaa kysymyspatteristoa. Sen laatimisessa on huomioitu kysymysten kiinnittyminen muuhun valtakunnalliseen tiedonkeruuseen poikkeusoloissa, painottuen strategiseen suunnitteluun.
- Millaisiin tehtäviin tai toimiin yhdistyksenne olisi valmis tai missä se voisi olla mukana poikkeusoloissa tai häiriötilanteissa? Onko yhdistyksessänne tehty valmiussuunnittelua poikkeusoloja tai häiriötilanteita varten?
- Minkälaisesta yhteistyöstä yhdistyksellenne olisi eniten hyötyä poikkeusoloissa toimimiseen liittyen?
- Kuinka montaa toimintamuodon käyttäjää tai tuen saajaa toiminnan keskeyttäminen ja/tai toimintapisteiden sulkeminen koskee arvionne mukaan tällä hetkellä?
- Onko yhdistyksessänne tunnistettu korona-aikaan liittyvä huomio, huolenaihe, huomiota vaativa tarve tai ilmiö asukkaiden hyvinvoinnissa ja terveydessä?
Kohderyhmät ovat maakunnassa tai seutukunnalla toimivat paikallisyhdistykset ja yhteistyöjärjestöt sekä julkisen sektorin organisaatiot (kunnat, sote-kuntayhtymät, pelastuslaitokset, valtionhallinnon toimijat)