Kuntouttavan työtoiminnan nykytilakartoitus Satakunnan hyvinvointialueella

Satakunnan hyvinvointialueella on tuotettu kuntouttavaa työtoimintaa eri tavoin. Ennen hyvinvointialueen omaa toimintamallia tehtiin palveluprosessin nykytilakartoitus.

Toimintaympäristö

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisvastuu on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden on järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea, ja jotka eivät työ- ja toimintakykynsä vuoksi kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin.

Kuntouttava työtoiminta auttaa työtoiminnan asiakasta pääsemään työhön, koulutukseen tai työvoimapalveluihin parantamalla asiakkaan elämänhallintaa ja toimintakykyä. Tavoitteena on, että asiakkaan kokonaistilanne kohenee ja hänellä on kuntouttavan työtoiminnan jakson päättyessä toteuttamiskelpoinen jatkosuunnitelma. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan. 

 

Kuntouttava työtoiminta mainitaan useissa eri laeissa ja ohessa THL:n määrittelemät tärkeimmät lait, jotka tähän palveluun vaikuttavat:

(Kuntouttava työtoiminta - THL)

(listalta on poistettu lait, jotka THL:n määrittelemisen jälkeen on kumottu)

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Eräissä Satakunnan hyvinvointialueen kunnissa oli aiemmin kuvattu kuntouttavan työtoiminnan palveluprosessi. Tätä ei kuitenkaan oltu tehty kaikkialla, joten tämän johdosta nykytilakartoitusta tehdessä tavattiin alueen työntekijöitä, jotta saadaan käsitys millaiset prosessit alueella on ja mitä mahdollisia erovaisuuksia löytyy. 

Toisin kuin eräiden muiden palveluprosessien nykytilakartoituksissa,  oli kuntouttavan työtoiminnan palveluprosessi monilta osin yhteneväinen. Tämän osoittaa omalta osaltaan se, että laki kuntouttavasta työtoiminnasta määrittelee mitä palvelu on ja mitä tähän sisältyy.

Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Nykytilakartoituksen lähtökohtana ja tarpeena on saada pohja, jolla voidaan mallintaa yhdenmukainen kuva kuntouttavan työtoiminnan palveluprosessista ja myöntämisestä Satakunnan hyvinvointialueella. 

Tavoitteena on kartoittaa miten palvelu nivoutuu hyvinvointialueen arvoihin, jotka ovat

  • Palvelemme yhdenvertaisesti.
  • Kohtaamme inhimillisesti.
  • Toimimme ammatillisesti.
  • Uudistamme vastuullisesti. 
Liitteet
Kuva
Satakunnan hyvinvointialueen arvot
Tavoiteltu muutos

Palveluprosessin nykytilakartoituksella helpotetaan kuntouttavaa työtoimintaa järjestävän tahon työskentelyä yhtenäistämällä palveluiden sisältöjä alueellisesti ja luodaan yhteinen hyvinvointialueen toimintamalli sekä - ohje.

Tavoiteltuna muutoksena on, että maakunnan asukkaat saavat samanlaiset palvelut kotipaikkakunnastaan riippumatta. 

 

 

Toteutussuunnitelma

Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus hankkeen aikuissosiaalityön asiantuntija tapaa hyvinvointialueen työntekijöitä, joiden toimenkuvana on kuntouttava työtoiminta. Tapaamiset ovat joko livenä tai etänä. Tapaamisten jälkeen tehdään yhteenveto palveluprosesseista työkyvyn tuen esihenkilöille, jotka jatkavat tämän pohjalta oman toimintamallin mallintamista sekä juurruttamista.  

Tapaamisissa kuullaan työntekijöitä ja tuodaan myös heidän ääntään kuuluviin. Mahdolliset haasteet ja kehittämisideat tuodaan esiin anonyymeinä, mikäli työntekijät näin toivovat. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on kuntouttavaa työtoimintaa tekevät sosiaalihuollon ammattilaiset Satakunnan hyvinvointialueella. 

Ratkaisun perusidea

Kuntouttavaa työtoimintaa tekevät työntekijät työkyvyn tuen tiimissä tavattiin ja näiden tapaamisten jälkeen saatiin kokonaiskuva siitä, miten kuntouttavaa työtoimintaa on aiemmin hyvinvointialueen kunnissa tehty. Tästä tehtiin perus prosessikaavio. Prosessi on pääosin yhdenmukainen, mutta on kohtia, joihin toivotaan esihenkilöiden tarkennusta ja tukea. 

Liitteet
Kuva
Kuntouttavan työtoiminnan prosessikaavio ennen hyvinvointialueen omaa toimintamallia.
Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Kuntouttavaa työtoimintaa ohjaa laki ja tämä on syytä tuntea tarkasti palvelua toteutettaesa. 
  • Kehittämisessä ja mallintamisessa tulee luoda tasapuoliset palvelut kaikille hyvinvointialueen asukkaille.
  • Yhdessä kehittäminen ja ottamalla mukaan myös pienten paikkakuntien vahvuudet, voidaan luoda toimiva malli koko hyvinvointialueelle.
  • Laadukas kuntouttava työtoiminta edellyttää riittäviä työntekijäresursseja.
  • Kuntouttavan työtoiminnan tulevan hyvinvointialueen toimintamallin mallintaminen ja juurruttaminen vaatii johdon tukea.
  • Palvelussa kannattaa ehdottomasti hyödyntää kumppanuustyötä eri järjestöjen, seurakuntien tms. kanssa.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta ( Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 ja Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain… 399/2023 ) määrittelee mitä palvelu on ja mitä sen tulee sisältää. Satakunnan hyvinvointialueen kunnissa tätä on toteutettu pääsääntöisesti yhdenmukaisesti, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. 

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, jota koskee Sosiaalihuoltolain (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014) mukaiset velvoitteet. Sosiaalipalveluja on pyrittävä järjestämään eri hallinnonalojen peruspalvelujen yhteydessä, jos järjestely edistää palvelujen yhteensovittamista ja laadultaan hyvien palvelujen järjestämistä. Kun hyvinvointialueen sosiaalihuollon ammattilainen on saanut tehtävässään tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, hänen on huolehdittava, että avun tarve arvioidaan välittömästi. Lisäksi henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, ellei sen tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta.  Palvelutarpeen arvioinnista vastaa sosiaalihuollon ammattilainen. 

 

Sosiaalihuoltolain 37§ mainitaan:

"Palvelutarpeen selvittämisen perusteella arvioidaan, onko henkilöllä tuen tarvetta. Jos henkilö tarvitsee tukea, arvioidaan, onko tuen tarve luonteeltaan tilapäistä, toistuvaa tai pitkäaikaista. Palvelutarpeen arviointi sisältää:

1) yhteenvedon asiakkaan tilanteesta sekä sosiaalipalvelujen ja erityisen tuen tarpeesta;

2) sosiaalihuollon ammattihenkilön johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä;

3) asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeestaan, ellei palvelutarpeen arvioimiseen yhteistyössä asiakkaan kanssa ole ilmeistä estettä;

4) asiakkaan ja sosiaalihuollon ammattihenkilön arvion 42 §:n mukaisen omatyöntekijän tarpeesta."

 

Tehdyn nykytilakartoituksen mukaan Satakunnan hyvinvointialueella ei ole tehty palvelutarpeen arviointeja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille, yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta. Asiakkaille on tehty aktivointisuunnitelma ja tämän tiedot on pääosin kirjoitettu asiakaskertomusmerkintänä tietojärjestelmään. 

Käytännön työ on jatkunut samanlaisena kuin ennen hyvinvointialuetta ja palvelut maakunnan asukkaille ovat olleet pääosin yhdenmukaiset. Pienemmillä paikkakunnilla yhteistyö terveydenhuollon ammattilaisten kanssa on ollut haastavampaa. TE- Toimen kanssa tehtävä yhteistyö on ollut pääosin toimivaa kaikilla paikkakunnilla. Henkilöstövaihdokset kaikilla toimialoilla tuovat oman haasteensa työn jatkuvuuteen, mutta kuntouttava työtoiminta Satakunnan hyvinvointialueen kunnissa on asiakaslähtöistä ja asiakkaat ovat palvelun keskiössä. 

 

Kuntouttavan työtoiminnan nykytilakartoitus on toimitettu työkyvyn tuen vastuuyksikön päällikölle sekä johtavalle sosiaalityöntekijälle, jotka työstävät tämän pohjalta tulevan hyvinvointialueen toimintamallia sekä - ohjetta.