Kuntoutuskoordinaattori perusterveydenhuollossa Kainuussa. Tehtävänä toimia työkyvyn tuen tiimin koordinoijana. Kuntoutusohjauksen tavoitteena on kuntoutuksen vaikuttavuuden edistäminen kuntoutujan omassa elinympäristössä.

Kuntoutusohjauksessa arvioidaan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti kuntoutujan työ- ja toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä ja elämänhallintaa  arjessa. Arvioinnin avulla selvitetään kuntoutuksen ja palveluiden tarvetta. 

Toimintaympäristö

Palvelutarpeen arviointia syvennetään ehkäisevän ja ennakoivan työn ja tarpeen mukaisten palvelujen sujuvuuden ja jatkuvuuden sekä oikea-aikaisuuden varmistamiseksi. Palvelujen saatavuutta parannetaan uudistamalla työnjakoa sekä etäteknologialla ja digipalveluilla, joilla edistetään myös palvelujen saavutettavuutta. 

Prosessitavoitteet :Kuntoutusohjaajakokeilu-  toiminta- ja työkyvyn tuen ja kuntoutuksen toimintamallin yhteen nivominen. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kainuun Työkykyohjelman OSAKSI -hankkeessa (Työkykyohjelma 2019-2022) kehitettiin  työskentelymallia työttömien osatyökykyisten työ- ja toimintakyvyn tuen palvelutarpeisiin, työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. HELLÄ -hankkeen puitteissa aloitettiin kuntoutuskoordinaattori -toimintamallin pilotointi perusterveydenhuollossa 8/2022-12/2023. Perusterveydenhuollon palveluissa ei ole ollut koordinointia, jossa työttömän osatyökykyisen kokonaistilanne yhdessä työttömän kanssa arvioitaisiin ja tehtäisiin moniammatillinen palvelutarpeen arvio. Tätä tarvetta varten hankkeessa pilotoitiin palveluja koordinoivaa kuntoutusohjaajaa.

Lisäksi tavoitteena oli pilotoida matalan kynnyksen vastaanottotoimintaa, ilman ajanvarausta asiakkaille, joilla oli tarvetta saada ohjausta ja neuvontaa kuntoutuspalveluista ja niihin ohjautumisesta. Kevään ja syksyn 2023 aikana kuntoutuskoordinaattori ja Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuksien hoidon kehittämisen suunnittelija  kiersivät Kainuun kunnissa pitämässä ns. matalankynyksen vastaanottotoimintaa ilman ajanvarausta. Tapaamispaikoiksi valittiin kirjastot, joissa asiakkaat voivat asioida anonyymisti. Vastaanotto oli myönteinen ja toiminnan jatkuvuutta toivottiin tuleville vuosille.

Liitteet
Kuva
Kuntoutuspalvelut, matalankynnyksen vastaanotto
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Useilla työkyvyn tuen tiimin asiakkaalla oli tarvetta ennen kuntoutustoimenpiteisiin hakeutumista asioida perusterveyshuollon palveluissa; toimintakykyarvioissa fysioterapeutin/psykiatrisen sairaanhoitajan/toimintaterapeutin vastaanotoilla, jonka jälkeen asiakas ohjattiin lääkärin vastaanotolle. Toimintakykyarviot toteutettiin asiakkaan työ- ja toimintakyvyn kartoittamiseksi laaja-alaisesti. Lääkärin tutkimuksen ja arvion perusteella asiakkaalle kirjoitettiin B-lausunto ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. Yleisimmät kuntoutukset olivat TEAK-työllisyyttä edistävä ammatillinen kuntoutus, AKSE-ammatillinen kuntoutusselvitys, Nuotti-valmennus-henkilökohtainen valmennus 16-29-vuotiaille nuorelle, jonka toimintakyky on oleellisesti heikentynyt. Lääkinnällisistä kuntoutuksista yleisin oli tule-sairaiden avo/laitoskuntoutuskurssit.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Työkyvyn tuen tiimien, työkykykonsultaatioiden sekä työttömien terveystarkastuksia tekevien sairaan- ja terveydenhoitajien sekä työllisyyspalveluiden ammattilaisten kanssa toimi hankkeen aikana verkosto. joka piti yhteyttä asiakkaan kirjallisella luvalla ennen asiakastapaamisia sekä niiden jälkeen. Verkostotapaamisia toteutui syksystä 2022 syksyyn 2023 22 kertaa. Osassa tapaamisista oli mukana Kelan kuntoutusyhdys-henkilö, joka mahdollisti tapaamisten/etäyhteyksien aikana Kelan tarjoamien palveluiden saavutettavuuden asiakkaalle. Tämä toiminta koettiin verkostossa erittäin hyödylliseksi.

Toteutussuunnitelma

Toiminnan jatkuvuudesta ei 11/2023 tilanteessa ole varmuutta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ammattilaisten loppupalautteessa (14 vastausta) tuotiin esille työkyvyn tuen tiimien tapaamisten edistäneen työttömän osatyökyisen/työkyvyttömän henkilön pääsyä tarvittavien terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotoille oikea-aikaisemmin ja näin edistäneen työttömän henkilön kuntoutustoimenpiteiden käynnistymistä. Lisäksi palautteissa mainittiin hyväksi työnjaon selvyys sja  yhteistyö eri ammattilaisten kesken.

 Asiakkaiden (7 vastausta) palautteissa tulee esille työllisyyspalveluiden aktiivinen rooli asiakkaan terveydentilan ja ammatillisen kuntoutuksen tuen hakeutumisessa (ohjaus työllisyyspalveluista 71%:lla asiakkaista). Asiakkaiden palautteet olivat 6.4- ka 7.7/10 tasolla. Vastauksissa tuotiin esille asioiden etenemisen sujuvuus moniammatillisen tiimin ollessa koolla ja asiakkaat kokivat, että heitä kuunneltiin ja terveydentilan selvittelyt etenivät sovitusti niiden osalta, jotka olivat motivoituneet työkyvyn tuen tiimin asiakkuuteen. 

Omien asioiden eteneminen verkostotapaamisessa oli ka 6.4/10 tasolla. Myönteisenä koettiin esim. ammatilliseen kuntoutukseen ohjautuminen (TEAK-kuntoutus, AKSE-kuntoutus) ja sen toteutuminen, osa asiakkaista ohjattiin lääketieteellisen kuntoutuksen palveluihin. Kuntoutus-koordinaattorin toiminnan palautteessa tuli esille yhden asiakkaan palautteessa ettei kuntoutuskoordinaattori ole ollut yhteydessä. 

Kuntoutuskoordinaattori toimi asiakaspalautteiden mukaan ammattimaisesti ja osasi ohjata oikeiden palveluiden pariin. Yhteydenotot asiakkaisiin tehtiin sovitulla aikataululla ja tavalla ja kaikkiin asiakkaisiin ei saatu yhteyttä 2-4 kuukauden kontrolliyhteydenotoissa.