Kuntoutusohjauksen hybriditoimintamalli perusterveydenhuollossa
Toimintamallissa kehitetään kuntoutusohjaukselle konsepti, missä luodaan kuntoutusohjaajan työnkuva perusterveydenhuoltoon. Pilotoinnissa kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat lapset, nuoret ja heidän perheensä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen suurimmista hyvinvointialueista sekä maantieteellisesti että asukkaiden ja kuntien määrän suhteen. Alueella on 30 kuntaa ja yli 400 000 asukasta. Pohjois-Pohjanmaalla on vain yksi iso kaupunki (Oulu) ja useita pienempiä kaupunkialueita. Suuressa osassa aluetta etäisyydet ovat erittäin pitkiä ja asutus on harvaa.
Väestörakenteeltaan alue on erityisesti lasten ja nuorten alue. Työntekijöitä Pohteella on lähes 19 000. Palveluihin pääsemisessä ja palveluiden saatavuudessa sekä toimintamalleissa on suuria alueellisia eroja.
Pohteen tavoitteena on väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden parantuminen sekä palvelutarpeiden väheneminen. Kuntoutusohjaajan toimenkuvan luomisella kehitetään alueen peruspalveluita ja vahvistetaan asukkaiden yhdenveraista kohtelua asuinpaikasta riippumatta hyödyntäen myös digitaalisia välineitä.
Perustason kuntoutusohjausta tulee vahvistaa ja määritellä kuntoutusohjauksen sisältö ja tavoitteet lasten ja nuorten kuntoutuspolulla ja palvelukokonaisuudessa. Erityistasolla kuntoutusohjauksella on jo vahva ja vakiintunut asema diagnosoiduissa sairaus- ja vammaryhmissä ja monitahoisissa tilanteissa. Perustason kuntoutusohjausta toteutetaan vain muutamalla hyvinvointialueella, vaikka sen tarve tunnistetaankin.
Perustasolla tulee olla nimettynä kuntoutuksen ohjauksesta ja koordinoinnista vastaava ammattilainen, jonka tavoittavat sekä kuntoutuksen asiakkaat, joilla ei ole yhdys-/vastuuhenkilöä nimettynä, että yksilöllisempää ohjausta, tukea ja tietoa (esim. sairauteen, vammaan ja kuntoutukseen liittyvät kysymykset) tarvitsevat asiakkaat. (Lähde: Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022, 66.)
Perustasolla kuntoutusohjauksen ja koordinoinnin tavoitteena on kuntoutumisprosessin oikea-aikainen käynnistyminen, eteneminen ja seuranta sekä asiakkaan mahdollisiin muihin palveluihin ohjautuminen. Kuntoutukseen liittyvien toimintojen, palveluiden ja etuuksien koordinointi sekä yksilöllinen ja lähiyhteisön ohjaus ja tuki ovat varmistamassa kuntoutusprosessin etenemistä. (Lähde: Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022, 66.)
Toimenkuvaa ovat mukana kehittämässä Pohteen kuntoutusasiakkaita kohtaavat eri ammattilaiset ja toimijat. Järjestöjen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Pohteella kehittäminen kuuluu kaikille.
Asiakas ja hänen lähiyhteisönsä saa ohjausta kuntoutusohjaajalta matalalla kynnyksellä joko fyysisesti tai digitaalisia välineitä hyödyntäen. Kuntoutusprosessin tavoitteena on varmistaa kuntoutuksen eteneminen ja mahdolliset muut palvelut ja tukimuodot. Oleellista on huomioida kuntoutuksen oikea-aikaisuus (nivelvaiheet) sekä mahdolliset palveluiden ja tukitoimien odotusajat.
Mittareina ovat asiakasmäärät- ja kontaktit (asiakkaat, ammattilaiset) ja asiakkaiden ja yhteistyötahojen palautteet. Mittareina fyysinen ja digitaalinen palvelu.
Toimenpiteessä kehitetään kuntoutusohjauksen hybriditoimintamalli ja luodaan kuntoutusohjaajan työnkuva. Toimintamallia pilotoidaan, arvioidaan ja vakiinnutetaan käyttöön Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella osana tulevaisuuden palvelukokonaisuutta. (Digitaaliset palvelut hoitotakuun edistäjänä Pohjois-Pohjanmaalla POP-Digi-hoitotakuu 2 Hankesuunnitelma) Uuden toimintamallin luominen edellyttää tiivistä yhteistyötä ja kehittämistä eri tahojen kanssa ja laajaa markkinointia.
Hankkeen pilotin kohderyhmänä ovat perusterveydenhuollon lapset, nuoret sekä heidän perheensä. Yhteistyötä tehdään mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, opetushenkilöstön ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa.