Kuntoutusohjauksen hybriditoimintamalli perusterveydenhuollossa
Toimintamallissa kehitetään kuntoutusohjaukselle konsepti, jossa luodaan kuntoutusohjaajan toimenkuva perusterveydenhuoltoon. Pilotoinnissa kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat lapset, nuoret ja heidän perheensä.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa kehitetään kuntoutusohjaukselle konsepti, jossa luodaan kuntoutusohjaajan toimenkuva perusterveydenhuoltoon. Pilotoinnissa kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat lapset, nuoret ja heidän perheensä.
Toimintamallissa kehitetään kuntoutusohjaukselle konsepti, jossa luodaan kuntoutusohjaajan toimenkuva perusterveydenhuoltoon.
Kuntoutusohjauksen kohderyhmänä eli asiakkaina ovat alle 18-vuotiaat lapset, nuoret ja heidän läheisensä. Tavoitteena on, että asiakas saa ohjausta kuntoutusohjaajalta matalalla kynnyksellä joko fyysisesti tai digitaalisia välineitä hyödyntäen.
Toimenpiteenä luodaan perusterveydenhuoltoon toimintamalli tukemaan ennaltaehkäisevästi ja oikea-aikaisesti lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista selviytymista ja toimintakykyä arjessa rajoitteista huolimatta.
Oikein kohdennettu kuntoutusohjaus voi vähentää jonoja arviointeihin, tutkimuksiin ja kuntoutusjaksoille. Kuntoutusohjauksen avulla asiakas ohjautuu, joskus nopeutetustikin oikean palvelun piiriin.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen suurimmista hyvinvointialueista sekä maantieteellisesti että asukkaiden ja kuntien määrän suhteen. Alueella on 30 kuntaa ja yli 400 000 asukasta. Pohjois-Pohjanmaalla on vain yksi iso kaupunki (Oulu) ja useita pienempiä kaupunkialueita. Suuressa osassa aluetta etäisyydet ovat erittäin pitkiä ja asutus on harvaa. Asukkaista noin puolet asuu Oulussa ja Oulun lähikunnissa. Väestörakenteeltaan alue on erityisesti lasten ja nuorten alue.
Työntekijöitä Pohteella on lähes 19 000. Palveluihin pääsemisessä ja palveluiden saatavuudessa sekä toimintamalleissa on suuria alueellisia eroja.
Pohteen tavoitteena on väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden parantuminen sekä palvelutarpeiden väheneminen. Kuntoutusohjaajan toimenkuvan luomisella kehitetään alueen peruspalveluita ja vahvistetaan asukkaiden yhdenveraista kohtelua asuinpaikasta riippumatta hyödyntäen myös digitaalisia välineitä. Pohteen strategiassa halutaa vahvistaa ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita.
Hankkeen kohderyhmänä ovat 4–18-vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Asiakasymmärrystä on kerätty asiakastyön avulla. Asiakastyötä on tehty kohderyhmän kanssa heti hankkeen alusta lähtien. Monialaista yhteistyötä on tehty mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ammattilaisten sekä opetushenkilöstön kanssa.
Kohderyhmän ikähaarukka on laaja mikä vaikuttaa haasteiden moninaisuuteen. Haasteita kohderyhmällä esiintyy eri toimintaympäristöissä niin kotona arjessa kuin päiväkodissa tai koulussakin. Esille ovat nousseet kuormittuneisuus, haasteet vanhemmuudessa sekä voimavarojen puute.
Ammattilaisyhteistyö on painottunut erityisesti neuvolan terveydenhoitajiin. Terveydenhoitajien kanssa on käyty avointa keskustelua ja mietitty konkreettisia tilanteita (esim. nivelvaihe), joissa terveydenhoitajilla ja kuntoutusohjaajilla löytyy yhteistä työpintaa. Kuntoutusohjauksesta ja sen tavoitteista on informoitu eri kanavien kautta. Kuntoutusohjaajat ovat pyynnöstä osallistuneet eri ammattiryhmien tiimipalavereihin.
Terveydenhoitajat tekevät paljon lähetteitä toimintaterapia-arvioihin, joihin on pitkät jonot. Jonotilanteissa on tärkeää miettiä erilaisia keinoja arjen tukemiseksi ja kuntoutusohjaus on yksi hyödynnettävä palvelu. Kuntoutuksellisten keinojen arkeen siirtäminen edellyttää asiakkailta vahvaa motivaatiota ja osallisuutta.
Kuntoutusohjauksen kehittäminen ja mahdollisen sijoittumisen selvitystyö Pohteen perustasolle jatkuu hankkeen jälkeen Pohteen omana toimintana.
Kuntoutusohjausta ei hankkeen päätyttyä tarjota palveluna toistaiseksi.
Kuntoutusohjauksen hybriditoimintamalli on yleisesti nähty tarpeellisena matalan kynnyksen palveluna asiakkaalle ja ammattilaiselle. Palvelun on koettu olevan helposti ja nopeasti saavutettavissa.
Kuntoutusohjauksen paikka on näyttäytynyt osana kuntoutusprosessin eri vaiheita. Toimenkuva sijoittuisi luontevasti osaksi Pohteen alueellisia kuntoutuspalveluita.
Kuntoutusohjausta palveluna ei perustasolla juurikaan tunneta. Uuden toimenkuvan tunnetuksi tekeminen vaatii paljon aikaa ja panostusta niin johtotason kuin käytännön sote- ammattilaistenkin kesken.
Kuntoutusohjaaja on ammattilainen, joka työskentelee aina osana muuta moniammatillista yhteisöä.