Kutsuntaikäisten elämäntapaohjausprosessissa nuoren elämäntavat ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Nuori ohjataan tarvittaessa kutsunnanalaisen ennakkoterveystarkastuksesta elämäntapamuutoksia tukeviin palveluihin. 

Toimintaympäristö

Viime vuosikymmenten aikana nuorten hyvinvoinnin haasteet (mm. ylipaino, alkoholin käyttö, mielen hyvinvoinnin ongelmat, yksinäisyys, liikkumattomuus, vähäinen unen määrä) ovat lisääntyneet. Yläkouluikäisistä pojista ylipainoisia oli 30 prosenttia ja lihavia 10 prosenttia. Lapsista ja nuorista, jotka ovat lihavia, yli puolet on lihavia myös aikuisena. 

Keski-Suomessa kutsuntaikäisistä vuosina 2020-2022 noin 23% määrättiin C- ja E-luokkaan, eli uudelleen tarkastettavaksi tai palveluksesta vapautettavaksi. Merkittävimpiä syitä ovat ylipaino sekä kasvavassa määrin mielenterveysongelmat ja sosiaalisten tilanteiden pelko.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kutsuntatarkastuksia tehdään opiskeluterveydenhuollossa ja avosairaanhoidon vastaanotoilla, mutta selkeitä toimintamalleja elämäntapamuutostarpeessa olevien nuorten ohjaukseen ei ole ollut. Yhteistyö eri palveluiden välillä on ollut vähäistä.  

Kehittämistyö liittyy Keski-Suomen hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin menestystekijöihin: 

  • Ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen
  • Toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen
  • Aktiiviset ja osallistuvat asukkaat sekä toimivat ennaltaehkäisevät palvelut

     

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet
  • Elämäntapamuutosten toteuttaminen ja lisäpalveluiden kartoittaminen on ollut nuoren itsensä vastuulla
  • Avosairaanhoidossa ei ole aina tunnistettu elämäntapamuutostarpeita, eikä ammattilaisilla ole ollut tiedossa miten ja mihin nuoria ohjataan 
  • Yhteistyö eri palveluiden välillä (mm. avosairaanhoito, liikuntaneuvonta, etsivä nuorisotyö) on ollut vähäistä
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen
  • Alueen opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat, avosairaanhoidon sairaanhoitajat/terveydenhoitajat, etsivä nuorisotyö, liikuntaneuvonnan tai -palveluiden työntekijä sekä ravitsemusterapeutti sopivat paikallisista yhteistyö- ja ohjaamiskäytännöistä
  • Ammattilaiset sopivat yhdessä toimintamallin, jonka avulla kutsuntaikäisten elämäntapaohjausta toteutetaan moniammatillisesti ja -alaisesti 
Tavoiteltu muutos

Toimintamallin tavoitteena on tunnistaa terveysriskissä olevia kutsuntaikäisiä ja saada heidät ohjattua tarvittavien palveluiden piiriin. Pitkän aikavälin tavoitteena on ehkäistä nuorten terveysongelmien ja hyvinvoinnin haasteita (mm. ylipaino, alkoholin liikakäyttö, mielen hyvinvoinnin ongelmat, yksinäisyys, liikkumattomuus, vähäinen unen määrä). 

Muutoksen mittaaminen
  • Toimintamalli ja yhteistyökäytännöt on kuvattu
  • Käyntimäärät eri ammattilaisilla
  • Pitkän ajan vaikutuksia (mm. terveys-, laatu-, kustannusnäkökulma) arvioidaan toimintamallin oltua käytössä pidempään
Toteutussuunnitelma
  • Vastuuhenkilöiden nimeäminen (koordinointi, ohjaus ja seuranta)
  • Työryhmien kokoaminen, osallistujat seuraavista:
    • Opiskeluterveydenhuolto
    • Elämäntapaohjaaja/sairaanhoitaja/terveydenhoitaja (avosairaanhoito)
    • Etsivä nuorisotyö
    • Liikuntapalvelut, liikuntaneuvonta
    • Ravitsemusterapia
    • Elämäntapaohjauksen ryhmät
  • Nykytilakartoitus
  • Yhteistyökäytännöistä sopiminen
  • Ohjauskäytännöistä sopiminen
  • Kirjaamis- ja tilastointikäytännöistä sopiminen
  • Prosessikuvauksen tekeminen 
  • Ammattilaisten ohjeistus
  • Asiakasesitteiden tekeminen
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmään kuuluvat terveydenhuollon ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään kutsuntaikäisiä nuoria. Toimintamallia on ollut kehittämässä sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, fysioterapeutteja, ravitsemusterapeutteja, liikuntaneuvojia sekä etsivää nuorisotyötä tekeviä. 

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tavoitteena on tunnistaa kutsuntaikäisten ennakkoterveystarkastuksista ja kutsuntatilaisuuksista terveysriskissä olevia nuoria, antaa heille neuvontaa sekä ohjausta sekä ohjata tarvittaessa tarkoituksenmukaisiin palveluihin (liikuntaneuvonta, ravitsemusterapia, etsivä nuorisotyö, mielenterveys- ja päihdepalvelut). Lisäksi tavoitteena on, että eri ammattilaisten vastuista ja yhteistyökäytännöistä sovitaan selkeästi yhdessä.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin suunnittelu moniammatillisessa ryhmässä:

  • Tehdään palveluverkosto tunnetuksi kaikille ammattilaisille ja sovitaan jokaisen ammattilaisen vastuusta
  • Perehdytetään ammattilaiset ohjaus- ja lähetekäytäntöihin
  • Sujuvoitetaan yhteydenottoja (esim. hoitajalta asiakkaan luvalla sähköpostitse asiakkaan yhteystiedot liikuntaneuvojalle) 
  • Tehdään nuorille jaettavia esitteitä, joihin koottu tiedot eri ammattilaisten palveluista 
  • Sovitaan etsivän nuorisotyön roolista (esim. mahdollinen osallistuminen ennakkoterveystarkastuksiin)

Moniammatillisen verkoston sujuva yhteistyö vaatii säännöllisiä palavereja ja muistuttelua eri palveluista. Kutsuntaikäisten terveystarkastuksia toteuttavat ammattilaiset tulee perehdyttää elämäntapamuutoksissa tukemiseen ja ohjaukseen. 

Liitteet
Vinkit toimintamallin soveltajille

Kannattaa sopia säännölliset yhteistyöpalaverit (ainakin terveysasema, etsivä nuorisotyö, liikuntaneuvonta) esim. kerran vuodessa keväisin ennen kutsuntaikäisten ennakkoterveystarkastuksia. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • Kutsuntaikäiset nuoret ovat saaneet moniammatillista ja monialaista ohjausta elämäntapamuutoksissa
  • Kutsuntaikäisille on saatu uusia sähköisiä palveluita elämäntapamuutosten tueksi
    • Digitaalinen elämäntapaohjaus digitaalisessa sote-keskuksessa (Omaks)
    • Ravitsemusterapian etävastaanotot
  • Ammattilaisten osaamista vahvistettu yhteistyötapaamisten avulla
  • Yhteistyö- ja ohjauskäytännöt ovat selkeytyneet eri ammattilaisten välillä (avosairaanhoito, ravitsemusterapia, liikuntapalvelut, etsivä nuorisotyö, 3. sektori) 

Pitkän ajan vaikutuksia (mm. terveys-, laatu-, kustannusvaikutukset) voidaan arvioida toimintamallin oltua käytössä pidempään.