Riihimäen seudun järjestösillan kolmipäiväisen koulutuksen pohjalta tehty saattaen vaihtamiseen perustuva koulutus uusille järjestöyhteistyötä tekeville puheenjohtajille. Perustuu moninäkökulmaiseen, dialogiseen ja jaettuun johtamisen käsitteeseen. Mukana pj-kommentteja.

Toimintaympäristö

Verkostotyö tulee jatkossa olemaan yhä merkittävämmässä roolissa vaikuttamisen ja tiedolla johtamisen väylinä. Järjestöjen asema muuttuu, neljäs sektori kasvaa, korona tuo epävarmuutta ja järjestötoimijat ikääntyvät. Tarvitaan uudenlaisia "Ubereitä" järjestöpuolelle.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Järjestöyhteistyön tiimi Kanta-Hämeessä mietti miten koota verkostoja alueelta yhteen. Päädyttiin kahteen kirjalliseen tuotokseen. Meidänhäme.fi-sivuilla on graafisempi tuotos nimeltään Kanta-Hämeen järjestöyhteistyön verkostokuvaus jossa on nelijaon mukaan esitelty alueen verkostoja.

Innokylän tuotos on kirjallinen kuvaus joka on lähes 33- sivuinen ja siinä pyritään pohdiskelevaan sävyyn tuomaan niitä hyvin erilaisia vaikuttimia, joita myös järjestöyhteistyöhön liittyy.  

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kuvaus järjestöyhteistyön verkostotyöstä ei etsi lopullista viisautta järjestöyhteistyön verkostojen kuvaamiseen tai ymmärtämiseen vaan näkee asian enemmänkin muuttuvana teemana. Tarve nähtiin järjestöyhteistyön ryhmien, yksittäisten henkilöiden ja järjestökoordinaattorien työn tarpeista nousevana teemana sekä Hämeenlinnan, Forssan että Riihimäen seudulla.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Nämä verkostot esim. Kanta-Hämeessä tuotiin esiin kyselyissä ja yhteistyöryhmissä keväällä 2020 mutta voi olla että ensi vuonna verkostot muuttuvat. Pieniä yhteisen ymmärryksen väläyksiä on yritetty nostaa esiin sekä teoreettisesta näkökulmasta että nostamalla teorian näkökulmia käytännön järjestöyhteistyöhön. Nelijako tuotettiin Kanta-Hämeen järjestöyhteistyötiimin yhteisen tuotekehittelyn seurauksena. Vaihtoehtoja olisi ollut muitakin.  

Tavoiteltu muutos

Kuvauksen sisällöissä on kolme pääteemaa: verkostojen ymmärtäminen, verkostojen nelijako ja verkostojen johtaminen.  Näihin asioihin toivoisimme jatkossa muutosta niin, että järjestöyhteistyön ammattimaisuus ymmärrettäisiin, verkostojen suuri moninaisuus tunnistettaisiin ja sekä tiedolla että taidolla johtamisen merkitystä nostettaisiin uudelle tasolle.

Muutoksen mittaaminen

Tämä on kuvaus ja parhaiten kuvauksen muutosta voisi mitata kysyttäessä lukijalta, mitä uutta opit? Otatko jonkun uuden näkökulman matkaasi omaan työhösi ja kehität siitä edelleen vielä paremman? Valitettavasti aika ei riitä, hanke loppuu ja joku muu saa esittää mitattavat kysymykset...

Toteutussuunnitelma

Opas on kirjoitettu ja vapaasti kenen vaan hyödynnettävissä. Maailma on avara ja me kaikki seisomme sen päällä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat julkinen sektori laajasti sote-, hyte- ja muut toimijat. Myös yksittäiset järjestötoimijat, yhdistykset, järjestöt seurat ja maakunnalliset päätöksentekijät puhumattakaan poliitikoista ja ministeriön henkilökunnasta.

Ratkaisun perusidea

Huomasimme Kanta-Hämeessä että erilaisia yhdistysverkostoja on paljon mutta niitä ei oltu kuvattu. Kuvaamisen alkumetreillä tuli toinen ongelma. Piti ymmärtää miten verkostot luokitellaan. Meni kuukausia ennen kuin tämä nelijako hahmotettiin.  

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Aika: työläintä verkostojen löytämisessä on löytää olennaiset tahot jotka tietävät eri alueiden verkostojen olemassaolosta. Toinen haaste varsinaisessa kirjallisessa osassa oli tutkimustiedon tietynlainen yrityskeskeisyys verkostotyössä. Oli hankalaa soveltaa yritysmaailman näkökulmia järjestöjen näkökulmiin ja järjestöjen verkostotyöhön.

 Vaiheet: 1. Pohtikaa porukalla ketkä alueellanne mahdollisesti tietävät mitä yhdistysverkostoja alueellanne on.

2. Ottakaa yhteyttä näihin verkostoihin ja pyytäkää lupa heidän tietojensa julkaisuun jotta ihmiset löytävät nämä verkostot.

3. Julkaise verkosto esim. uutiskirjeiden yhteydessä tai alueellisella järjestöyhteistyön sähköisillä sivuilla. Esim. Kanta-Hämeessä on meidänhäme.fi-sivut, Pohjois-Pohjanmaalla ihimiset.fi ja Pohjois-Karjalassa jelli.fi jne.

4. Päivitä sivuja tarvittaessa. Lisää verkostoja, poista vanhoja verkostoja.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Verkostokuvaus sopii eri kohderyhmille ja toimii niin järjestöyhteistyön kuin vapaaehtoistyön verkostoissa mutta toimintaa voi laajentaa esim. hyte-järjestöihin laajemmin kuten urheiluseurojen verkostotyöhön. Miksei julkisen tahon verkostotoimintaankin niiltä osin kun verkostoissa on erilaisia toimijoita, eri lähtökohdista ja tarpeista käsin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Verkostokuvaus julkaistiin myös meidänhäme-sivuilla joista tuli pari tarkennusta verkostoihin. Palaute on hyvä pyytää esim. uutiskirjeessä, toki myös yhdistystoimijaverkostoilta voi pyytää palautetta: onko verkostokuvauksessa nyt oikeat verkostot? Mitä lisäisit?