Kysymyksiä ja vastauksia perhe-elämästä
Kysymyksiä ja vastauksia perhe-elämästä on sarja perheitä mietityttäviä perhe-elämää koskevia kysymyksiä ja vastausvideoita YouTubessa. Kysymykset lähetetään anonyymisti Pelastakaa Lasten työntekijöille ja vastausvideoita tekevät perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset.
Keväällä 2020 koronaepidemian myötä Pelastakaa Lasten Perheentalot Joensuussa ja Kuopiossa suljettiin ja perheille suunnattua toimintaa siirrettiin verkkoon. Kevään verkkotoiminnan kokemusten perusteella lähdettiin kehittämään ePerheentaloa eli Perheentalojen verkkotoimintaa, joka vastaa perheiden tuen tarpeisiin myös tilanteissa, joilloin perhe tai vanhempi ei voi osallistua Perheentalojen fyysiseen kohtaamispaikkatoimintaan. ePerheentalon verkkotoimintaa kehitettiin osana Pelastakaa Lasten hallinnoimaa "Digitukihenkilöt ja ePerheentalot lapsiperheiden tukena" -hanketta.
Kehittämisen lähtökohtana oli koronaepidemian tuoma tarve perheiden tukemiseen digitaalisin menetelmin tilanteessa, joissa Perheentalojen fyysistä kohtaamispaikka toimintaa ei voitu järjestää. Kysymyksiä ja vastauksia perhe-elämästä videosarjalla pyritään vastaamaan vanhempien tarpeeseen saada anonyymisti luotettavaa asiantuntijatietoa paikkaan ja aikaan sitoutumattomasti.
Kehittämisen alkuvaiheessa toiminnan ajateltiin koskevan perhettä kokonaisuudessaan, mutta myöhemmin kohderyhmäksi rajautuivat lapsiperheiden vanhemmat. Asiakasymmärrystä kasvatettiin keräämällä vanhempien kokemuksia aiemmista verkkotoiminnoista sekä toteuttamalla kyselyitä koskien vanhempien verkkotoimintaan liittämiä tarpeita ja toiveita. Pyrittiin myös rakentamaan kehittämisryhmä jo verkkotoiminnoissa mukana olleista vanhemmista, mutta ryhmään ei saatu osallistujia. Verkkotoiminnan tarpeita selvitettiin myös osana Kuopion Perheentalolla järjestettyä perheraatia.
Kysymyksiä ja vastauksia perhe-elämästä videosarjan kehittämiseen innoitti Pelastakaa Lasten kehittämä "Kysy lastensuojelusta" -toimintamalli.
Sekä tutkimustiedon että vanhempien esiin tuomien tarpeiden mukaan perheiden arkea ja jaksamista tukee vanhemman saama tiedollinen tuki, joka voi olla niin käytännön tason ohjausta ja vinkkejä kuin asiantuntijatietoa. Asiakasymmärryksen perusteella myös vanhemmilla on tarve anonyymiin, paikkaan ja aikaan sitoutumattomaan toimintaan. Digitaalisten palveluiden kehittämisen kontekstissa päädyttiinkin kokeilemaan toimintaa, jossa vanhemmille tarjotaan luotettavaa asiantuntijatietoa anonyymisti, paikkaan ja aikaan sitoutumattomasti.
Kysymyksiä ja vastauksia perhe-elämästä on sarja perheitä mietityttäviä perhe-elämää koskevia kysymyksiä ja vastausvideoita. Vanhemmat voivat lähettää kysymyksiä anonyymisti Pelastakaa Lasten työntekijöille Forms-lomakkeen kautta. Vastausvideoita tekevät Pelastakaa Lasten työntekijät sekä Perheentalojen verkostoihin kuuluvat perheiden parissa työskentelevät asiantuntijat. Kysymykset ja niitä koskevat vastausvideot julkaistaan Pelastakaa Lasten Youtube-kanavalla.
Videosarjaa lähdettiin toteuttamaan kolmella esimerkkikysymyksellä ja vastauksella. Sekä toimintaideaa ja videoita esiteltiin Perheentalojen toimintaan osallistuville vanhemmille. Palautteiden mukaan toiminta nähtiin tarpeelliseksi ja toimivaksi etenkin niille vanhemmille, joilla ei ollut riittävää tukiverkostoa tai työntekijää, joilta voivat kysyä mieltään painavista asioista.
Kokeiluun tulleet kysymykset olivat monisyisiä ja laajoja. Haasteeksi osoittautuivat videoiden pituudet, jotka venyivät, kun kysymykseen pyrittiin vastaamaan mahdollisimman hyvin. Samaan aikaan tiedettiin, että pitkiä videoita ei usein jakseta katsoa loppuun asti. Kokeilun perusteella päädyttiin siihen, että vastausvideot jaetaan kolmeen osuuteen (alustus aiheeseen, ohjeet ja vinkit, palveluohjaus) ja videon kokonaispituudeksi tavoitellaan enintään 3 minuuttia. Pian kuitenkin huomattiin, että 3 minuuttia ei ollut riittävä antamaan riittävää tietoa, joten videon pituusrajoituksesta luovuttiin. Pyrittiin kuitenkin pitämään videot enintään 5 minuuttia kestävinä.
Kokeilun alussa haasteita toivat myös pitkä vastausviive, kun toimintaa vasta kokeiltiin ja videoiden kuvaus oli itsessään uutta. Vastausviiveen vuoksi toimintaa ei markkinoitu, koska vastaamiseen ei ollut varattu riittävästi aikaa. Prosessina videoiden tekemisen todettiin edellyttävän paljon työajallista resurssia, vaikka ajan myötä prosessi selkeytyi ja nopeutui.
Kokonaisuudessaan toimintaan liittyvä palaute oli positiivista. Videot myös saivat paljon katselukertoja, minkä perusteella voidaan olettaa niiden palvelevan myös muiden kuin kysymyksen esittäneen vanhemman tarpeeseen saada aiheeseen liittyvää tietoa ja ohjausta.