Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus /Oulu
Pilotoidaan laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toimintamallia Oulun seudulla. Tavoitteena on arvioida toimintamallin soveltuvuutta alueella.
Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku, työttömyys ja sairaudet vähentävät työssä käyvien määrää. Työllisten määrä suhteessa työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työllisyysaste) vaikuttaa kuntien talouteen ja kuntalaisten palveluihin. Yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen edellyttää riittävän korkeaa työllisyysastetta, minkä vuoksi kaikilla työikäisillä tulisi olla mahdollisuus osallistua työelämään kykyjensä mukaisesti (TEM 2019).
Moni työhön haluavista ei löydä itselleen työpaikkaa, vaikka työvoimapula vaivaa yrityksiä ja avoimia työpaikkoja on. Avointen työpaikkojen ja työvoiman kohtaamisen vaikeudet voivat liittyä esimerkiksi
- työtehtävissä tarvittavan osaamisen puutteeseen tai
- työtä hakevan henkilön työkykyyn liittyviin ennakkoluuloihin.
Toimintaympäristön haasteisiin etsitään ratkaisuja mm. vahvistamalla peruspalveluja ja ehkäisevää työtä lähellä asiakasta sekä tiivistämällä eri palvelujen välistä yhteistä työtä. Työelämäosallisuuden lisääminen edellyttää saumatonta yhteistyötä myös palvelujen ja työnantajien välillä.
Hallituksen työkykyohjelmassa etsitään ratkaisuja osatyökyisten työllistymisen ongelmiin. PALO-hankkeessa hyvinvointi- ja työllisyyspalvelut kehittävät yhdessä palveluintegraatiomallia työkyvyn ja työllistymisen tueksi. Malli perustuu yhteisövaikuttavuuteen (esim. 2011 Kania & Kramer, Collective Impact). Yhteisövaikuttavuus on viime aikoina herättänyt kiinnostusta lupaavana toimintamallina yhteiskunnan monimutkaisiin ilmiöihin liittyvien ongelmien työstämisessä. Elämän eri osa-alueilla yhtä aikaa ilmenevät ongelmat kietoutuvat usein toisiinsa ja ovat vaikeita ratkaista. Ongelmien ratkaisu löytyy harvoin vain yhdeltä toimijalta ja siksi pirstaloituneen palvelujärjestelmän yhtenäistäminen on välttämätöntä.
Meneillään on useita palvelujärjestelmän uudistamiseen tähtääviä kansallisia kehittämisohjelmia. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirretään hyvinvointialueille, jotta palvelut olisivat väestön saatavilla yhdenvertaisesti ja hyvinvointierot kaventuisivat. Tulevaisuudessa kuntalainen saa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta. TE-palvelut puolestaan siirtyvät kunnille ja kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät maaliskuussa 2021. TE-palvelut 2024-uudistuksen tavoitteena on mm. työntekijöiden nopeaa työllistymistä edistävän palvelurakenteen luominen. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on luoda nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Osa-aikainen työ on yksi keino erityisryhmien työelämäosallisuuden lisäämisessä.
Peruspalveluissa työhönvalmennus on sidottu hanketoimintaan, eikä siitä ole tullut vakiintunutta palvelua. Palveluista puuttuvat nimetyt työhönvalmentajat, työhönvalmentajien tiimi, työhönvalmennuksen verkosto ja tuetun työhönvalmennuksen toimintamalli, jotka edistävät vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden työllistymistä. Työnhakijakohderyhmään kuuluvat mm. sosiaalihuollon, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä vammaispalvelujen asiakkaat sekä pitkään työelämän ulkopuolella olleet. Työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut ovat usein toisistaan erillisiä sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluja, eikä organisaatioiden ja sektorien välillä tehdä riittävästi asiakkaan tilannetta edistävää yhteistyötä.
Pilotoinnin avulla saadaan tietoa laatuperusteisen työhönvalmennuksen toimivuudesta työllistymisen ja työnantajayhteistyön lisäämisessä. Asiakkaan työhönvalmennukseen pääsyn edellytyksenä on ollut asiakkaan oma toive sekä yhteistyön tekeminen asiakkaan verkoston toimijoiden ja työnantajien kanssa.
Toimintamallin juurruttamista Pohjois-Pohjanmaan alueella tullaan vahvistamaan yhteistyön avulla. Pohjois-Pohjanmaan Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeessa työkyvyn tuen sisältöjen kehittämistä koordinoi kuntoutuksen kehittämisohjelma. Yhtenä työkyvyn tuen kehittämistoimista on ottaa käyttöön laatuperusteisen työhönvalmennus alueella. Alueen työhönvalmentajat muodostavat jatkossa työhönvalmennuksen verkoston, jotka tekevät yhteistyötä IPS-Sijoita ja valmenna-toimintamallia toteuttavien tahojen kanssa.
Tuettua IPS-mallin mukaista valmennusta toteuttavat lisäksi 3. sektori ja yksityiset palveluntuottajat.
Kunnan työllisyys- ja hyvinvointipalveluiden toimijoiden ohella kehittämiseen ovat osallistuneet työhönvalmentajat, työhönvalmennuksen asiakkaat, asiakkaan olemassa olevan verkoston toimijat sekä työnantajat. Verkostoihin ovat kuuluneet terveyspalvelut, mielenterveys-ja päihdepalvelut, sosiaalihuollon palvelut sekä työllisyyspalvelut.
Yhteistyön avulla on
- lisätty tietoa työhönvalmennukseen ohjautumisesta ja työhönvalmennuksen toimintamallista
- lisätty ymmärrystä asiakkaan yksilöllisestä työkyvystä sekä sen tiedon hyödyntämisestä työllistämisessä.
- lisätty asiakasosallisuutta työnhaun ja työllistymisen eri vaiheissa
- lisätty yhteistyötä työnantajien kanssa. Esimerkkinä yhteistyö elinkeinopalvelujen, yritysyhteistyökoordinaation kanssa ja jalkautuva työ työpaikoille.
Hankkeen aikana luodaan tietoa kohderyhmän työkyvyn ja työllistymisen tuen tarpeista sekä työhönvalmennuksen riittävistä resursseista työllisyydenhoidon kentällä. Työhönvalmentaja osallistuu konsultaatioon, asiakkaan verkostoihin ja vuoropuheluun toimijoiden kanssa.
Työhönvalmennukseen osallistuvien asiakkaiden määrä/ työllistyneiden määrä
Asiakasohjaus eri palveluista
Yrityskontaktien määrä
Asiakaskysely
Kohderyhmänä ovat
- työllistymisen tukea tarvitsevat asiakkaat, joiden tavoitteena on työllistyä
- työnantajat, joilla on työvoimatarpeita ja joilla on valmius työllistää tuetun työhönvalmennuksen asiakkaita
- ammattilaiset, jotka ohjaavat asiakkaita palveluun ja toimivat osana asiakkaan verkostoa työhönvalmennuksen aikana.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty työnhakija-asiakkaiden kohdalla seuraavilla keinoilla
- työhönvalmennuksen lomakkeiden ja kykyviisarin käyttö
- yhteistyö ja vuoropuhelu asiakkaan verkoston toimijoiden kanssa
- hyödyntämällä toistuvasti työllistämistoimiin osallistuneiden henkilöiden kokemusta ja tietoa
- työhönvalmentajan jalkautuvalla työllä asiakkaiden verkostoihin ja työpaikoille
- toimijoiden yhdessä toteuttamilla työkyvyn arvioinneilla kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilupaikoilla.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty työnantaja-asiakkaiden kohdalla seuraavilla keinoilla
- elinkeinopalvelujen ja työllisyyspalvelujen yritysyhteistyökoordinaation panostus työvoimatarpeiden selvittämisessä, yhteydenotoissa, tapahtumissa ja verkostoissa
- tietojärjestelmien hyödyntäminen työvoimatarpeiden selvittämisessä ja työpaikkojen kohtauttamisessa
- työhönvalmentajan ja työkykykoordinaattorin jalkautuva työpaikoille
- osallistamalla työnantaja työkyvyn ja osaamisen arviointiin työpaikalla.