Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus /Oulu

Pilotoidaan laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta laajentuen jatkossa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Tavoitteena on lisätä työllistymisen tukea tarvitsevien henkilöiden työllistymistä ja työnantajan kanssa tehtävää yhteistyötä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus /Oulu
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Pilotoidaan laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta laajentuen jatkossa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Tavoitteena on lisätä työllistymisen tukea tarvitsevien henkilöiden työllistymistä ja työnantajan kanssa tehtävää yhteistyötä.

Toteutuspaikka
Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut ja työllisyyspalvelut
Paikkakunta tai maakunta
Oulu
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Sanna Syrén

Luotu

16.09.2022

Viimeksi muokattu

16.09.2022
Ratkaisun perusidea **

Laatuperusteisen työhönvalmennuksen toimintamallin tavoitteena on lisätä työllistymisen tukea tarvitsevien henkilöiden työllistymistä ja työnantajan kanssa tehtävää yhteistyötä.

Toimintaympäristö **

Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku, työttömyys ja sairaudet vähentävät työssä käyvien määrää. Työllisten määrä suhteessa työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työllisyysaste) vaikuttaa kuntien talouteen ja kuntalaisten palveluihin. Yhdenvertaisten palvelujen säilyttäminen edellyttää työllisyysasteen nostoa, minkä vuoksi kaikkien työikäisiin kuuluvien tulisi osallistua työelämään entistä aktiivisemmin (TEM 2019).

Moni työhön haluavista ei löydä itselleen työpaikkaa, vaikka avoimia työpaikkoja on. Avointen työpaikkojen ja työvoiman kohtaamisen vaikeudet voivat liittyä esimerkiksi

  • työtehtävissä tarvittavan osaamisen puutteeseen tai
  • työtä hakevan henkilön (osa)työkykyyn liittyviin ennakkoluuloihin.

Toimintaympäristön haasteisiin etsitään ratkaisuja mm. vahvistamalla peruspalveluja ja ehkäisevää työtä lähellä asiakasta sekä tiivistämällä eri palvelujen välistä yhteistä työtä. Työelämäosallisuuden lisääminen edellyttää saumatonta yhteistyötä myös palvelujen ja työnantajien välillä.

Hallituksen työkykyohjelmassa etsitään ratkaisuja osatyökyisten työllistymisen ongelmiin. PALO-hankkeessa hyvinvointi- ja työllisyyspalvelut kehittävät yhdessä palveluintegraatiomallia työkyvyn ja työllistymisen tueksi. Malli perustuu yhteisövaikuttavuuden toimintaperiaatteiden noudattamiseen (esim. 2011 Kania & Kramer, Collective Impact). Yhteisövaikuttavuus on viime aikoina herättänyt kiinnostusta lupaavana toimintamallina yhteiskunnan monimutkaisiin ilmiöihin liittyvien ongelmien työstämisessä. Elämän eri osa-alueilla yhtä aikaa ilmenevät ongelmat kietoutuvat usein toisiinsa ja ovat vaikeita ratkaista. Ongelmien ratkaisu löytyy harvoin vain yhdeltä toimijalta ja siksi pirstaloituneen palvelujärjestelmän yhtenäistäminen on välttämätöntä.

Meneillään on useita palvelujen uudistamiseen tähtääviä kansallisia kehittämisohjelmia samanaikaisesti. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirretään hyvinvointialueille, jotta palvelut olisivat väestön saatavilla yhdenvertaisesti ja hyvinvointierot kaventuisivat. TE-palvelut puolestaan siirtyvät kunnille vuoden 2024 aikana, kun kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät maaliskuussa 2021. TE-palvelut 2024-uudistuksen tavoitteena on mm. työntekijöiden nopeaa työllistymistä edistävän palvelurakenteen luominen. Tulevaisuudessa kuntalainen saa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Osa-aikainen työ on yksi keino erityisryhmien, kuten osatyökykyisten, työelämäosallisuuden lisäämisessä. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on luoda nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat työllistymisen tukea tarvitsevat asiakkaat, joiden tavoitteena on työllistyä. Kohderyhmänä ovat myös työnantajat, joilla on työvoimatarpeita ja joilla on valmius työllistää tuetun työhönvalmennuksen asiakkaita. 

Asiakasymmärrystä on kerrytetty työnhakija-asiakkaiden kohdalla seuraavilla tavoilla

  • työhönvalmennuksen lomakkeiden ja kykyviisarin käyttö
  • yhteistyö ja vuoropuhelu asiakkaan verkoston toimijoiden kanssa
  • hyödyntämällä toistuvasti työllistämistoimiin osallistuneiden  henkilöiden kokemusta ja tietoa
  • työhönvalmentajan jalkautuvalla työllä asiakkaiden verkostoihin ja työnantajan toimintaympäristöihin
  • työikäisten koordinaatio (yhden yhteydenoton avulla asiakkaan tarpeenmukaiset toimijat yhteen - sosiaali/terveys/työllisyys)
  • monitoimijaisten työkyvyn arvioinnit kuntouttavan työtoiminnan työtoimintapaikoilla ja työkokeilupaikoilla

Asiakasymmärrystä on kerrytetty työnantaja-asiakkaiden kohdalla seuraavilla tavoilla

  • elinkeinopalvelujen ja työllisyyspalvelujen yritysyhteistyötiimin panostus työvoimatarpeiden selvittämisessä, yhteydenotoissa, tapahtumissa ja verkostoissa
  • CRM -asiakkuudenhallintajärjestelmän hyödyntäminen
  • URA -tietojärjestelmän hyödyntäminen
  • Työhönvalmentajan ja työkykykoordinaattorin jalkautuva työ työnantajan toimintaympäristöihin

Kohderyhmänä ovat myös ammattilaiset, jotka ohjaavat asiakkaita palveluun ja toimivat osana asiakkaan verkostoa työhönvalmennuksen aikana.

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Työllistyminen Työhönvalmennus

Kohderyhmä

Työikäiset