Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen mallin kehittäminen Kanta-Hämeessä
Työhönvalmennuspalvelumallin tavoitteena on tukea mielenterveyshäiriöihin sairastuneita työelämään jo hoidon aikana, ja näin ehkäistä syrjäytymistä sekä tukea toipumista työssä.
Työkyvyttömyys sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi koskettavat laajaa joukkoa suomalaisia. Työkykyä tukemalla ja vahvistamalla tuetaan osatyökykyisten työelämäosallisuutta sekä ehkäistään työkyvyttömyyttä. Tämä lisää yhteiskunnallisesti työllisyyttä, parantaa taloutta ja hyvinvointia. Työikäisten pysyminen työssä koko työuransa ajan on tärkeää kestävän hyvinvoinnin kannalta.
Kelan tilastojen mukaan joka kolmannen sairauspäivärahapäätöksen myöntämisen perusteena on jokin mielenterveyden häiriö. Kuitenkin vaikeatkaan mielenterveyden haasteet eivät välttämättä ole este työllistymiselle ja työssä jatkamiselle. Kela on järjestänyt kuntoutusta nuorten aikuisten koulutukseen osallistumisen, työllistymisen ja työssä pysymisen tueksi. Valtakunnallisesti Kelan kuntoutuspalveluiden rahoitus on muuttumassa hallitusohjelman linjausten vuoksi ja tarve järjestää vaikuttavia kuntoutuksen palveluita hyvinvointialueiden toimesta lisääntynee tulevaisuudessa. On laskettu, että yhdestä syrjäytyneestä nuoresta aiheutuu yhteiskunnalle 2,5milj€ kustannukset. Nuorten 18-24-vuotiaiden syrjäytymisriskissä olevien määrä on Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ollut 16,5% vuonna 2021 (Sotkanet.fi). Nämä ovat nuoria, jotka eivät ole työelämässä, opiskele tai ole varusmiespalveluksessa, eivätkä näin ollen esimerkiksi työterveyshuollon tai opiskeluterveydenhuollon asiakkaita.
TE24-uudistuksen myötä työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille. TE-uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta (STM, 2023). Samaan aikaan noin 70 prosentilla Suomen työttömistä on enemmän kuin yksi työllistymisen este. Terveysrajoitteet, kuten tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt, ovat esteistä yleisimpiä. Työllisyysasteen nostamiseksi on tärkeää saada mukaan myös osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt. (Työkyvyn ja työllistymisen tuki hyvinvointialueilla – suositukset toimintamallien käyttöönottoon, THL, 6/2023.) Osatyökykyisenä pidetään henkilöä, jolla on käytössään osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lähdettiin kokeilemaan laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen mallia osatyökykyisten mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden työllistymisen tukemiseksi osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanketta.
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus pohjautuu IPS Sijoita ja valmenna -malliin. Työhönvalmennusta ohjaavat tuetun työllistymisen vaiheet, periaatteet ja arvot sekä 25 laatukriteeriä. Mallia on kansainvälisesti toteutettu mielenterveyshäiriöisten työhönvalmennuksen lisäksi esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, maahanmuuttajien, kipupotilaiden ja päihdekuntoutujien työllistymistä tukevana työhönvalmennuksena.
Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta päätettiin lähteä kokeilemaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen puitteissa kuntoutus- ja mielenterveyspalveluiden yhteistyöllä. Kokeilussa haluttiin selvittää mallin toteuttamisen edellytyksiä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluissa aluksi yhdellä seudulla. Tavoitteena oli luoda toimintamalli, joka voitaisiin ottaa myöhemmin koko hyvinvointialueella käyttöön.
Työpajoihin kutsuttiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen mielenterveyspalveluiden sekä perhekeskuksen ja sosiaalipalveluiden edustajia, Ohjaamo-koordinaattori, kaupungin työllisyyspalveluiden sekä TE-palveluiden edustajia. Keväällä 2023 valmistelutyöpaja toteutettiin etäyhteyden välityksellä kahdesti. Näissä tapaamisissa sovittiin asiakasryhmän rajauksesta ja asiakasohjauksesta. Kesällä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa aloitti työhönvalmentaja, jotta asiakastyötä päästäisiin toteuttamaan. Elokuussa 2023 jaettiin työpajat ohjausryhmään sekä työrukkaseen, joista ohjausryhmän tarkoitus oli tukea laatukriteerien mukaiseen työskentelyyn sekä auttaa mallin monistamisessa hyvinvointialueella. Syksystä alkaen toteutui yhteistyö myös Kelan kanssa. Työrukkasen päätehtävänä oli tukea arjen asiakastyössä. Työrukkasen kokoontumisissa jaettiin myös tietoa alueen työllistymisen tuen palveluista.
Työhönvalmennuksen malli on eri tutkimuksissa soveltunut kaikille ikäryhmille. Tämän kokeilun kohderyhmäksi rajattiin 18-29-vuotiaat mielenterveys- ja päihdeyksikön sekä psykiatrian poliklinikan asiakkaat, joilla on motivaatio lähteä työelämään, ja joilla ei ole käynnissä Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluita. Asiakasohjaus sovittiin mahdolliseksi mpy:n ja psyk.pkl:n lisäksi nuorten terveyspalveluista ja kuntouttavasta työtoiminnasta, mikäli edellä mainitut ehdot täyttyivät.
Nuoriin aikuisiin päädyttiin kokeilun aikataulun ja valmiiden verkostojen vuoksi. Alkuvaiheen työpajoissa keskusteltiin muista mahdollisista asiakasryhmistä, joille nähtiin tarve työllistymisen tukemiselle. Näitä tunnistettiin esimerkiksi henkilöt, joilla useampi diagnoosi sekä pitkäaikaistyöttömät.
Kesäkuussa 2023 aloitti työhönvalmentaja osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanketta. Hän aloitti asiakastyössä elokuussa jatkaen joulukuulle 2023 saakka. Asiakkaita sovittiin lyhyen aikataulun vuoksi otettavan mallin mahdollistamaa 20 vähemmän, jotta palvelun piiriin otetut asiakkaat saisivat mahdollisimman suuren hyödyn työhönvalmentajan tuesta mahdollisimman vähin aikatauluttamishaastein. Työhönvalmennus toteutui asiakkaan tarpeet ja toiveet edellä.
- Verkostoituminen vie aikaa.
- Asiakashankinta ja palveluun ohjautuminen vie aikaa.
- Työhönvalmentajan tiimi?
- Asiakkaan työllistyminen on monen tekijän summa, jossa asiakkaan oma motivaatio on merkittävä tekijä ja ehto onnistumiselle.