Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen mallin kehittäminen Kanta-Hämeessä
Työhönvalmennuspalvelumallin tavoitteena on tukea mielenterveyshäiriöihin sairastuneita työelämään jo hoidon aikana, ja näin ehkäistä syrjäytymistä sekä tukea toipumista työssä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Työhönvalmennuspalvelumallin tavoitteena on tukea mielenterveyshäiriöihin sairastuneita työelämään jo hoidon aikana, ja näin ehkäistä syrjäytymistä sekä tukea toipumista työssä.
Toimintamalli lyhyesti
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus pohjautuu IPS Sijoita ja valmenna -malliin. Työhönvalmennusta ohjaavat tuetun työllistymisen vaiheet, periaatteet ja arvot sekä 25 laatukriteeriä. Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen tavoitteena on tukea mielenterveyshäiriöön sairastunutta työikäistä työllistymisessä, työhön kiinnittymisessä tai työssä jatkamisessa.
Tässä kokeilussa työhönvalmennuksen mallia kokeiltiin yhdellä seudulla Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen tuella yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen, kaupungin työllisyyspalveluiden ja alueen TE-palveluiden sekä Kelan kanssa. Tavoitteena oli luoda malli, jota voitaisiin hyödyntää jatkossa koko hyvinvointialueella. Tässä kokeilussa henkilöstö koostui hankkeen yhdestä työhönvalmentajasta ja kehittäjätiimistä, sekä eri yksiköiden paikallisista toimijoista, jotka kokoontuivat työrukkasena kuukausittain.
Työkyvyttömyys sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi koskettavat laajaa joukkoa suomalaisia. Työkykyä tukemalla ja vahvistamalla tuetaan osatyökykyisten työelämäosallisuutta sekä ehkäistään työkyvyttömyyttä. Tämä lisää yhteiskunnallisesti työllisyyttä, parantaa taloutta ja hyvinvointia. Työikäisten pysyminen työssä koko työuransa ajan on tärkeää kestävän hyvinvoinnin kannalta.
Kelan tilastojen mukaan joka kolmannen sairauspäivärahapäätöksen myöntämisen perusteena on jokin mielenterveyden häiriö. Kuitenkin vaikeatkaan mielenterveyden haasteet eivät välttämättä ole este työllistymiselle ja työssä jatkamiselle. Kela on järjestänyt kuntoutusta nuorten aikuisten koulutukseen osallistumisen, työllistymisen ja työssä pysymisen tueksi. Valtakunnallisesti Kelan kuntoutuspalveluiden rahoitus on muuttumassa hallitusohjelman linjausten vuoksi ja tarve järjestää vaikuttavia kuntoutuksen palveluita hyvinvointialueiden toimesta lisääntynee tulevaisuudessa. On laskettu, että yhdestä syrjäytyneestä nuoresta aiheutuu yhteiskunnalle 2,5milj€ kustannukset. Nuorten 18-24-vuotiaiden syrjäytymisriskissä olevien määrä on Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ollut 16,5% vuonna 2021 (Sotkanet.fi). Nämä ovat nuoria, jotka eivät ole työelämässä, opiskele tai ole varusmiespalveluksessa, eivätkä näin ollen esimerkiksi työterveyshuollon tai opiskeluterveydenhuollon asiakkaita.
TE24-uudistuksen myötä työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille. TE-uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta (STM, 2023). Samaan aikaan noin 70 prosentilla Suomen työttömistä on enemmän kuin yksi työllistymisen este. Terveysrajoitteet, kuten tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt, ovat esteistä yleisimpiä. Työllisyysasteen nostamiseksi on tärkeää saada mukaan myös osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt. (Työkyvyn ja työllistymisen tuki hyvinvointialueilla – suositukset toimintamallien käyttöönottoon, THL, 6/2023.) Osatyökykyisenä pidetään henkilöä, jolla on käytössään osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen.
Työhönvalmennuksen malli on eri tutkimuksissa soveltunut kaikille ikäryhmille. Tämän kokeilun kohderyhmäksi rajattiin 18-29-vuotiaat mielenterveys- ja päihdeyksikön sekä psykiatrian poliklinikan asiakkaat, joilla on motivaatio lähteä työelämään, ja joilla ei ole käynnissä Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluita. Asiakasohjaus sovittiin mahdolliseksi mpy:n ja psyk.pkl:n lisäksi nuorten terveyspalveluista ja kuntouttavasta työtoiminnasta, mikäli edellä mainitut ehdot täyttyivät.
Nuoriin aikuisiin päädyttiin kokeilun aikataulun ja valmiiden verkostojen vuoksi. Alkuvaiheen työpajoissa keskusteltiin muista mahdollisista asiakasryhmistä, joille nähtiin tarve työllistymisen tukemiselle. Näitä tunnistettiin esimerkiksi henkilöt, joilla useampi diagnoosi sekä pitkäaikaistyöttömät.
Mallin juurruttamiseksi on seudullista kehittämistä tehty yhdessä hyvinvointialueen alueelta kootun työrukkasen ja ohjausryhmän kanssa, ja mallia on esitelty Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tulosalueiden johtoryhmille.
Tässä kuvauksessa on kerrottu mallin soveltamisesta verrattain pienessä mittakaavassa, jossa täydelliseen laatukriteerien mukaiseen palveluun ei ole ollut mahdollisuutta. Rajoitteista huolimatta mm. hyvän verkostotyön ansiosta malli on saatu toimivaksi niiltä osin kuin mahdollista. Asiakkaan kannalta aika on ollut rajallinen. Jotta malli toimisi, olisi tärkeää saada palvelun jatkuvuus turvattua.
Työhönvalmentajalta vaaditaan verkostotyötaitoja, itsenäistä työotetta ja rohkeutta toimia myös terveydenhuollon kentän ulkopuolella asiakkaan tukena työnantajayhteistyössä. Työhönvalmentajalla on hyvä olla osaamista tai lisäkoulutusta esim. työkykykoordinaattorina tai työvalmennuksen erikoistumisopintoja.
Mallissa vahva yhteistyö hoitotahon kanssa – arjessa vaatii resurssia, yhteisen tekemisen ja aitoa sitoutumista.
Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toteuttaminen yhden työhönvalmentajan voimin oli kohtalaisella tasolla mahdollista, kun tiimin sijaan on tiivis ja aktiivinen monialainen verkosto työhönvalmennuksen tukena. Työhönvalmentajalla on tärkeää olla verkostot niin hoitotaholla kuin TE-palveluissa, kaupungin ja Kelan edustajien kanssa. Työhönvalmennuksen asiakkaan oma motivaatio ja valmius työhön vaikuttaa lopputulokseen. Tässä kokeilussa aikataulu asetti haasteita: pitkän aikaa työelämästä ja koulutuksesta poissaolleen valmiudet työn aloittamiseen olivat lopulta alhaisemmat ja tällaiset asiakkaat olisivat tarvinneet pidemmän työskentelyjakson, jotta varsinaiseen työn aikaiseen tukemiseen olisi työhönvalmennuksessa päästy.
Työhönvalmennuksen tarpeen kartoittamiseksi tehtiin vielä syksyllä 2023 kysely, joka lähetettiin sähköpostilla kokeiluun osallistuneisiin yksiköihin (mielenterveys- ja päihdeyksikköön, psykiatrian poliklinikalle, nuorten terveyspalveluihin, työllistymistä tukeviin palveluihin sekä kuntouttavan työtoiminnan yksikköön) niille työntekijöille, jotka osallistuivat työrukkaseen sekä heidän lähijohtajilleen. Saatteena pyydettiin jakamaan kyselyä omassa yksikössä eteenpäin. Kyselyllä pyrittiin selvittämään, kuinka paljon eri yksiköissä oli asiakkaina sellaisia työikäisiä henkilöitä, joille työhönvalmennuksesta koettiin olevan hyötyä. Tarkastelujakso oli lokakuu 2023. Vastauksia saatiin 5 kappaletta eri yksiköistä. Asiakasmäärä vastanneilla yhteensä oli 199 työikäistä koko tarkkailujaksolla. Vastaajat tunnistivat 58 asiakasta, joiden he kokivat hyötyvän työhönvalmennuksesta osana kuntoutumista. Näiden lisäksi vastauksissa kerrottiin tunnistetun asiakkaita, joiden tilanteesta olisi ollut hyvä keskustella moniammatillisen tiimin kanssa sopivasta palvelusta.