Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus osana aikuissosiaalityötä / Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P3)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Edistetään aikuissosiaalityön asiakkaiden työllistymistä ja työssä pysymistä työhönvalmentajan tuella. Tarjotaan tukea tarvittaessa myös työllistyneen asiakkaan työnantajalle. Edistetään työllistymisen puheeksi ottoa työikäisten sosiaalipalveluissa.

Toimintaympäristö **

Työllistymisen tukea tarvitsevien työnhakija-asiakkaiden palvelutarjonta ja tuen muodot ovat monenlaisten muutosten edessä. Yksi merkittävistä rakenteellisista muutoksista on se, että TE-palvelut 2024 -uudistuksen myötä julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirretään kunnille 1.1.2025 lähtien. Jotta työnhakija-asiakkaiden työllistymisen ja työkyvyn tuen tarpeisiin pystytään vastaamaan oikea-aikaisesti, työllisyyspalveluiden ja hyvinvointialueiden tulee tehdä tiivistä yhteistyötä työllistymisen tuen palvelupolkujen selkiyttämiseksi ja toimivan asiakasohjauksen varmistamiseksi.  

Työllisyyspalveluiden ohella myös hyvinvointialueilla on oma tärkeä roolinsa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluiden järjestämisessä. Osana työkykyohjelman laajentamista hyvinvointialueille rakennetaan työkyvyn tuen palvelukokonaisuuksia, jotta sosiaali- ja terveyspalveluissa tunnistettaisi asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeet entistä systemaattisemmin. Hyvinvointialueiden on lain mukaan myös järjestettävä työllistymisen ja työkyvyn tuen palveluina kuntouttavaa työtoimintaa (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001), vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa (SHL 710/1982, 27 d §) ja työtoimintaa (SHL 710/1982, 27 e §) sekä kehitysvammaisille henkilöille suunnattua työtoimintaa ja työhönvalmennusta (laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1977/519, 35 §).  

Pohteen laatuperusteisen työhönvalmennuksen pilotin työhönvalmentajat ovat työnkuvansa puolesta integroituneet osaksi kohdepaikkakuntien aikuissosiaalityötä. Työhönvalmentajat tekevät tiivistä yhteistyötä aikuissosiaalityön tiimien sosiaaliohjaajien, sosiaalityöntekijöiden sekä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään TE-palveluiden ja kuntien työllisyysasiantuntijoiden kanssa. 

Työikäisten sosiaalipalvelut ovat otollinen toimintaympäristö laatuperusteisen työhönvalmennuksen toteuttamiselle, sillä työllisyyspalvelut ja sosiaalipalvelut työskentelevät jo ennestäänkin yhteisten asiakkaiden parissa esimerkiksi TYP-palvelun ja aktivointisuunnitelmien laatimisen tiimoilta.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Laatuperusteisen työhönvalmennuksen kohderyhmänä ovat Iin ja Ylivieskan aikuissosiaalityön asiakkaat, jotka haluavat työllistyä avoimille työmarkkinoille ja tarvitsevat siihen tiivistä ja pitkäkestoista tukea. Asiakkaat ovat pilotin aikana ohjautuneet työhönvalmennukseen TYP-palvelusta, työllisyyspalveluista, kuntouttavasta työtoiminnasta sekä aikuissosiaalityön muista palveluista. Asiakkaiden ohjautuminen valmennukseen on ollut mahdollista myös kohdepaikkakuntien vammaispalveluista, mutta sieltä ei ole tullut asiakkaita valmennukseen. 

Laatuperusteisessa työhönvalmennuksessa korostetaan asiakkaan omaa roolia häntä itseään koskevan tiedon tuottajana ja työllistymistä koskevien tavoitteiden asettajana. Työhönvalmentaja ja asiakas suunnittelevat yhdessä, kuinka usein he tapaavat ja minkä mittaisia tapaamiset ovat. Asiakas määrittelee, minkä verran hän jakaa esimerkiksi fyysistä ja psyykkistä terveydentilaansa koskevia asioita valmennuksen aikana. 

Vaikka asiakkaan elämäntilanne ja terveydentila huomioidaan valmennuksen toteutuksessa, valmennustapaamisilla pidetään fokus ennen kaikkea työllistymiseen liittyvissä asioissa. Verkostotyöskentely on olennainen osa työhönvalmentajan työskentelyä. Mikäli asiakkaalla ilmenee valmennuksen aikana uusia tarpeita sosiaali- ja terveyspalveluille, työhönvalmentaja voi ohjata asiakkaan niiden pariin. Tällaisia uusia palvelutarpeita usein tunnistetaan, kun työllistymisen mahdollisuus konkretisoituu, ja sitä myötä psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvät asiat voivat herättää asiakkaassa huolta uudella tavalla. Toisaalta osalla asiakkaista palvelujen tarve voi myös vähentyä, kun työhönvalmennuksen myötä arkeen tulee uusia mielekkäitä tavoitteita, joita kohti edetään itse määritellyssä tahdissa yhdessä työhönvalmentajan kanssa. 

Valmennusasiakkaan työllistyessä myös työnantaja nähdään asiakkaana, kenen tarpeisiin työhönvalmentaja pyrkii parhaansa mukaan vastaamaan. Työhönvalmentaja voikin olla tukena esimerkiksi työhaastattelussa, työsopimuksen teossa, perehdytyksessä ja työsuhteen aloitukseen liittyvissä paperitöissä. Työhönvalmentajan tarjoama tuki korostuu silloin, jos työpaikalla tulee eteen haasteita esimerkiksi työnkuvaan, työaikoihin tai työsopimuksen yksityiskohtiin liittyen. Mikäli kaikki sujuu uudessa työssä hyvin, työhönvalmentaja on taustalla ja tavoitettavissa aina tarpeen tullen. 

Ratkaisun perusidea **

Laatuperusteisen työhönvalmennuksen pilotoinnin kautta kerätään tietoa ja kokemuksia siitä, miten työikäisten sosiaalipalveluihin integroitu työhönvalmennus vastaa asiakkaiden yksilöllisiin työllistymisen tuen tarpeisiin Pohteella. Laatuperusteinen työhönvalmennus osana sosiaalipalveluita tuo työllistymisen tuen sinne, missä asiakkaat jo valmiiksi osallistuvat heidän arkeaan ja toimintakykyään tukeviin palveluihin. Laatuperusteinen työhönvalmennus on suunnattu kohdepaikkakuntien aikuissosiaalityön asiakkaille, jotka haluavat työllistyä avoimille työmarkkinoille, ja jotka tarvitsevat siihen tiivistä ja pitkäkestoista tukea. Työhönvalmennuspilotin asiakastyö on alkanut helmikuussa 2024 ja se päättyy marraskuussa 2024. 

Laatuperusteinen työhönvalmennus perustuu 25 laatukriteeriin, jotka luovat selkeän ja yhtenäisen rakenteen työskentelylle. Sosiaalipalveluna tarjottava laatuperusteinen työhönvalmennus pohjautuu IPS – Sijoita ja valmenna! -työhönvalmennukseen. IPS:issä noudatetaan samoja laatukriteereitä, mutta asiakasryhmänä siinä ovat vakaviin mielenterveydenhäiriöihin sairastuneet, ja valmennus on integroitu osaksi mielenterveyspalveluita. 

Laatuperusteinen työhönvalmennus etenee jokaisen asiakkaan kohdalla viiden vaiheen kautta: 

  1. Palveluun hakeutuminen ja työskentelystä sopiminen asiakkaan kanssa 
  2. Osaamisen kartoittaminen ja ammatillinen profilointi 
  3. Nopea työn etsintä avoimilta työmarkkinoilta 
  4. Työskentely ja tuesta sopiminen työnantaja-asiakkaan kanssa 
  5. Työsuhteen tukeminen ja tuki työn ulkopuolella 

Valmennuksessa on keskeisessä roolissa työnantajayhteistyö, jota työhönvalmentaja lähtee rakentamaan yhtäaikaisesti valmennustyön rinnalla. Työhönvalmentaja lähestyy asiakkaiden työllistymistoiveita vastaavia työnantajia, ja asiakkaan työllistyessä työhönvalmentaja tarjoaa tukea sekä työllistyneelle asiakkaalle että työnantajalle, mikäli se on yhteinen toive.  

Työhönvalmennus kytketään osaksi asiakkaan muita sosiaalipalveluita, ja asiakkaan kokonaistilannetta kartoitetaan tarpeen mukaan yhdessä sosiaaliohjaajan, sosiaalityöntekijän, työllisyyspalveluiden asiantuntijan sekä muiden mahdollisten ammattilaisten kanssa. Myös asiakkaan läheiset voivat osallistua työhönvalmennuksen tapaamisille. Työhönvalmentaja voi tarpeen mukaan osallistua asiakkaan sosiaalihuollon asiakassuunnitelman, aktivointisuunnitelman, työllistymissuunnitelman tai monialaisen työllistymissuunnitelman päivittämiseen.  

Laatukriteerien mukaan työhönvalmennusta jatketaan niin kauan, kunnes asiakas ei koe sille olevan enää tarvetta. Työhönvalmennuksen lopullisena päämääränä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Tämä tapahtuu usein siinä vaiheessa, kun asiakas on työllistynyt toiveidensa mukaiseen työpaikkaan ja ehtinyt sopeutua uuteen työhönsä. Mikäli asiakas ei ole työllistynyt, tai jo työllistyttyään päättää lopettaa työsuhteen, työhönvalmentaja tukee asiakasta uusien suunnitelmien ja mahdollisuuksien kartoittamisessa. Työhönvalmentaja voi tukea asiakasta myös opiskelupaikan saamisessa, mikäli toiveiden mukaiseen työhön pääseminen edellyttää osaamisen päivittämistä tai uuden hankkimista. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Laatukriteereiden mukaan työhönvalmennustiimi koostuu tiiminvetäjästä ja vähintään kahdesta kokoaikaisesta työhönvalmentajasta, ja tämä toteutuikin Pohteen pilotissa. Työhönvalmentajille tulee varata riittävästi aikaa omaksua laatukriteeristö sekä valmennuksen vaiheet ja periaatteet. Pohteen pilotissa valmennuksen käyttöönottoa helpotti se, että työhönvalmentajat ehtivät perehtyä menetelmään ja laatukriteereihin huolellisesti, ja luoda yhteistä ymmärrystä valmennuksen tavoitteista pilotoinnin ajalle. Valmennuksen toimivuuden kannalta on tärkeää luoda selkeät raamit tiimityöskentelylle. Pilotin aikana tiimityöskentelystä on ollut hyötyä silloin, kun yhdellä paikkakunnalla tulleisiin haasteisiin on voitu mallintaa toisen paikkakunnan toimivia käytäntöjä. Laatuperusteisessa työhönvalmennuksessa työskennellään asiakkaiden kanssa verrokkipalveluita tiiviimmin, ja tapaamiset voivat olla pitkiä. Tämän vuoksi onkin ollut tärkeää mahdollistaa työhönvalmennustiimin säännöllinen vertaisjakaminen asiakastyöhön liittyen. 

Toiminnan käynnistämisvaiheessa on tärkeää osallistaa valmistelutyöhön niitä sosiaalipalveluiden yksiköitä ja tiimejä, joista asiakasohjausta odotetaan pääasiassa tulevan. Valmennusta kannattaa esitellä heti alkuvaiheessa myös työllisyyspalveluiden työntekijöille. Valmennukseen hakeutuvat asiakkaat ovat usein työllisyyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhteisiä asiakkaita, minkä vuoksi ei ole väliä, kummasta palvelusta ohjaus valmennukseen tulee. Pohteen valmennuspilotissa työhönvalmentajat esittelivät valmennusta laajasti eri kohderyhmille jo ennen asiakastyön käynnistymistä, mikä edesauttoi asiakasohjauksen saamista alulle. 

Laatuperusteisen työhönvalmennuksen toimivuutta osana sosiaalipalveluita edesauttaa merkittävästi ohjausryhmätyöskentely, jossa asetetaan konkreettiset suuntaviivat ja tavoitteet valmennukselle sekä seurataan ja arvioidaan niiden toteutumista. Valmennuksen laatukriteereissä seurataan menetelmällisen sisällön lisäksi myös valmennuksen toimivuutta osana niin sanottua emopalvelua, eli Pohteen pilotin tapauksessa osana sosiaalipalveluita. Johdolle on tärkeää esitellä valmennuksen roolia sekä sen tuomaa lisäarvoa jo sen käyttöönottovaiheessa, jotta valmennus ei jää irralliseksi osaksi muista palveluista. 

Palvelupäätökseen, tietosuojaan ja asiakaskirjauksiin liittyvät yksityiskohdat on tärkeää selvittää omassa organisaatiossa hyvissä ajoin ennen asiakastyön alkamista. Pohteen pilotissa valmennuksesta on tehty päätös sosiaalisesta kuntoutuksesta (SHL 2014/1301, 17 §). Valmennusalueilla on tärkeää sopia, millaista päätöstekstiä valmennuksesta käytetään ja kuinka pitkään päätös on voimassa. Laatuperusteisessa työhönvalmennuksessa työn tukena on monipuolinen lomakkeisto, jota hyödynnetään asiakastyöskentelyssä. Pohteen pilotissa työhönvalmentajat ovat lisäksi kirjanneet asiakastapaamisista ja yhteydenotoista asiakaskertomukset asiakastietojärjestelmään. Lomakkeiden tietoturvallisesta säilyttämisestä on sovittava organisaatiossa hyvissä ajoin. 

Työnantajayhteistyö on keskeinen osa laatuperusteista työhönvalmennusta, ja sille on tärkeää varata riittävästi aikaa. Työhönvalmentaja voi kontaktoida työnantajia joko yleisellä tasolla selvittämällä työnantajan rekrytointitarpeita tai esittelemällä sopivaa työnhakija-asiakastaan työnantajalle. Pohteen pilotissa työhönvalmentajat ovat lähestyneet työnantajia vierailemalla suoraan työpaikoilla, ottamalla yhteyttä puhelimitse sekä osallistumalla erilaisiin rekrytointitapahtumiin. Työhönvalmentajat ovat olleet yhteydessä myös kohdekuntien elinkeinopalveluihin ja yritysneuvojiin. Verkostoituminen alueiden muiden työhönvalmennusta tekevien tahojen kanssa on niin ikään tärkeää. Tällä tavoin voidaan yhdistää voimat työnantajayhteistyön kehittämisessä ja vältytään myös mahdolliselta päällekkäiseltä työltä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kun hyvinvointialueella pilotoidaan uudenlaista menetelmää, on tärkeää ennakoida sen käyttöönottoon liittyviä hidastavia tekijöitä. Valmennuksesta tehtävään päätökseen sekä asiakaskirjauksiin liittyvät toimintaohjeet on tärkeää varmistaa hyvissä ajoin ennen asiakastyön alkamista. Tällöin sosiaalipalveluiden työntekijöidenkin on helpompi tarjota valmennusta asiakkailleen. 

Laatuperusteisessa työhönvalmennuksessa ei käytetä varsinaisia poissulkukriteereitä valmennukseen pääsemiselle, ja tämä on erityisen tärkeää tuoda ilmi myös sosiaalipalveluiden työntekijöille. Asiakkaan oma motivaatio työllistyä on riittävä peruste aloittaa valmennus. Yhteinen alkukeskustelu valmennuksen mahdollisuudesta on todettu pilotoinnin aikana toimivaksi käytännöksi. Alkukeskustelussa voi olla mukana asiakkaan ja työhönvalmentajan lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös sosiaali- tai työllisyyspalveluiden työntekijä.  

Se, miksi laatuperusteisen työhönvalmennuksen yksi paikka olisi juuri sosiaalipalveluissa, on kysymys, joka tulee väistämättä vastaan. On tärkeää huomioida, että alueelliset eroavaisuudet työllistymisen tuen palveluiden toteuttamistavoissa vaikuttavat siihen, millaista lisäarvoa laatuperusteisen työhönvalmennuksen nähdään tuovan kokonaisuuteen. Tiedon jakaminen ja vuoropuhelun mahdollistaminen eri alueiden välillä on tärkeä vaihe työskentelyssä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Työhönvalmennuksen menetelmällistä toteutumista koskeva laatuarviointi toteutetaan syyskuussa 2024, ja sen pohjalta muodostetaan arviointiraportti valmennuksen edelleen kehittämiseksi. 

Menetelmään liittyvän laatuarvioinnin lisäksi pilotin kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon työllistyneiden asiakkaiden määrä sekä asiakkaiden muut valmennuksen aikana löydetyt jatkopolut. Lisäksi arvioinnin tukena hyödynnetään asiakkaille ja ammattilaisille suunnattujen palautekyselyiden vastauksia.