Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus osana aikuissosiaalityötä / Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P3)
Edistetään aikuissosiaalityön asiakkaiden työllistymistä ja työssä pysymistä työhönvalmentajan tuella. Tarjotaan tukea tarvittaessa myös työllistyneen asiakkaan työnantajalle. Edistetään työllistymisen puheeksi ottoa työikäisten sosiaalipalveluissa.
Toimintamallin nimi
Edistetään aikuissosiaalityön asiakkaiden työllistymistä ja työssä pysymistä työhönvalmentajan tuella. Tarjotaan tukea tarvittaessa myös työllistyneen asiakkaan työnantajalle. Edistetään työllistymisen puheeksi ottoa työikäisten sosiaalipalveluissa.
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen pilotointi Pohteella on osa työkykyohjelman laajentamista. Asiakasryhmänä ovat aikuissosiaalityön asiakkaat, Valmennuksesta on pilotin ajan käytetty epävirallisesti lyhennettä 'latu-valmennus'. Sosiaalipalveluna toteutettava laatuperusteinen työhönvalmennus pohjautuu IPS - Sijoita ja valmenna! -työhönvalmennukseen (eng. individual placement and support), jossa asiakasryhmänä ovat vakaviin mielenterveyden häiriöihin sairastuneet, ja jossa työhönvalmentajat ovat integroituneet osaksi asiakkaiden psykiatrisia hoitotahoja. Valmennusmenetelmä ja laatukriteerit ovat siis samat, mutta asiakasryhmät ja niin kutsutut emopalvelut ovat erit.
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen pilotoinnin kautta kerätään tietoa ja kokemuksia siitä, miten työikäisten sosiaalipalveluihin integroitu työhönvalmennus vastaa asiakkaiden yksilöllisiin työllistymisen tuen tarpeisiin Pohteella. Laatuperusteinen työhönvalmennus osana sosiaalipalveluita tuo työllistymisen tuen sinne, missä asiakkaat jo valmiiksi osallistuvat heidän arkeaan ja toimintakykyään tukeviin palveluihin. Pilotin asiakastyö on alkanut helmikuussa 2024 ja päättynyt marraskuussa 2024.
Laatuperusteinen työhönvalmennus perustuu 25 laatukriteeriin, jotka luovat selkeän ja yhtenäisen rakenteen työskentelylle. Valmennus etenee jokaisen asiakkaan kohdalla viiden vaiheen kautta:
- Palveluun hakeutuminen ja työskentelystä sopiminen asiakkaan kanssa
- Osaamisen kartoittaminen ja ammatillinen profilointi
- Nopea työn etsintä avoimilta työmarkkinoilta
- Työskentely ja tuesta sopiminen työnantaja-asiakkaan kanssa
- Työsuhteen tukeminen ja tuki työn ulkopuolella
Työhönvalmennus kytketään osaksi asiakkaan muita sosiaalipalveluita, ja asiakkaan kokonaistilannetta kartoitetaan yhdessä sosiaaliohjaajan, sosiaalityöntekijän, työllisyyspalveluiden asiantuntijan sekä muiden verkoston ammattilaisten kanssa. Myös asiakkaan läheiset voivat osallistua työhönvalmennuksen tapaamisille. Työhönvalmentaja voi tarpeen mukaan osallistua asiakkaan sosiaalihuollon asiakassuunnitelman, aktivointisuunnitelman ja työllistymissuunnitelmien päivittämiseen.
Vaikka asiakkaan elämäntilanne ja terveydentila huomioidaan valmennuksen toteutuksessa, valmennustapaamisilla pidetään fokus ennen kaikkea työllistymiseen liittyvissä asioissa. Verkostotyöskentely on olennainen osa työhönvalmentajan työtä. Mikäli asiakkaalla ilmenee valmennuksen aikana uusia tarpeita sosiaali- ja terveyspalveluille, työhönvalmentaja voi ohjata asiakkaan niiden pariin. Tällaisia uusia palvelutarpeita usein tunnistetaan, kun työllistymisen mahdollisuus konkretisoituu, ja sitä myötä psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvät asiat voivat herättää asiakkaassa huolta uudella tavalla. Toisaalta osalla asiakkaista palvelujen tarve voi myös vähentyä, kun työhönvalmennuksen myötä arkeen tulee uusia mielekkäitä tavoitteita, joita kohti edetään itse määritellyssä tahdissa yhdessä työhönvalmentajan kanssa.
Laatukriteerien mukaan työhönvalmennusta jatketaan niin kauan, kunnes asiakas ei koe sille olevan enää tarvetta. Työhönvalmennuksen lopullisena päämääränä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Tämä tapahtuu usein siinä vaiheessa, kun asiakas on työllistynyt toiveidensa mukaiseen työpaikkaan ja ehtinyt sopeutua uuteen työhönsä. Mikäli asiakas ei ole työllistynyt, tai jo työllistyttyään päättää lopettaa työsuhteen, työhönvalmentaja tukee asiakasta uusien suunnitelmien ja mahdollisuuksien kartoittamisessa. Työhönvalmentaja voi tukea asiakasta myös opiskelupaikan saamisessa, mikäli toiveiden mukaiseen työhön pääseminen edellyttää osaamisen päivittämistä tai uuden hankkimista.
Työllistymisen tukea tarvitsevien työnhakija-asiakkaiden palvelutarjonta ja tuen muodot ovat monenlaisten muutosten edessä. Yksi merkittävistä rakenteellisista muutoksista on se, että TE-palvelut 2024 -uudistuksen myötä julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirretään kunnille 1.1.2025 lähtien. Jotta työnhakija-asiakkaiden työllistymisen ja työkyvyn tuen tarpeisiin pystytään vastaamaan oikea-aikaisesti, työllisyyspalveluiden ja hyvinvointialueiden tulee tehdä tiivistä yhteistyötä työllistymisen tuen palvelupolkujen selkiyttämiseksi ja toimivan asiakasohjauksen varmistamiseksi.
Työllisyyspalveluiden ohella myös hyvinvointialueilla on oma tärkeä roolinsa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluiden järjestämisessä. Osana työkykyohjelman laajentamista hyvinvointialueille rakennetaan työkyvyn tuen palvelukokonaisuuksia, jotta sosiaali- ja terveyspalveluissa tunnistettaisi asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeet entistä systemaattisemmin. Hyvinvointialueiden on lain mukaan myös järjestettävä työllistymisen ja työkyvyn tuen palveluina kuntouttavaa työtoimintaa (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001), vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa (SHL 710/1982, 27 d §) ja työtoimintaa (SHL 710/1982, 27 e §) sekä kehitysvammaisille henkilöille suunnattua työtoimintaa ja työhönvalmennusta (laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1977/519, 35 §).
Työikäisten sosiaalipalvelut ovat otollinen toimintaympäristö laatuperusteisen työhönvalmennuksen toteuttamiselle, sillä työllisyyspalvelut ja sosiaalipalvelut työskentelevät jo ennestäänkin yhteisten asiakkaiden parissa esimerkiksi TYP-palvelun ja aktivointisuunnitelmien laatimisen tiimoilta.
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen kohderyhmänä ovat Iin ja Ylivieskan aikuissosiaalityön asiakkaat, jotka haluavat työllistyä avoimille työmarkkinoille ja tarvitsevat siihen tiivistä ja pitkäkestoista tukea. Asiakkaat ovat pilotin aikana ohjautuneet työhönvalmennukseen TYP-palvelusta, kuntien työllisyyspalveluista, kuntouttavasta työtoiminnasta sekä aikuissosiaalityön muista palveluista. Asiakkaiden ohjautuminen valmennukseen on ollut mahdollista myös kohdepaikkakuntien vammaispalveluista.
Laatuperusteisessa työhönvalmennuksessa korostetaan asiakkaan omaa roolia häntä itseään koskevan tiedon tuottajana ja työllistymistä koskevien tavoitteiden asettajana. Työhönvalmentaja ja asiakas suunnittelevat yhdessä, kuinka usein he tapaavat ja minkä mittaisia tapaamiset ovat. Asiakas määrittelee, minkä verran hän jakaa esimerkiksi fyysistä ja psyykkistä terveydentilaansa koskevia asioita valmennuksen aikana.
Valmennuksessa on keskeisessä roolissa työnantajayhteistyö, jota työhönvalmentajat rakentavat yhtäaikaisesti muun asiakastyön rinnalla. Työhönvalmentaja lähestyy asiakkaiden työllistymistoiveita vastaavia työnantajia, ja asiakkaan työllistyessä työhönvalmentaja tarjoaa tukea sekä työllistyneelle asiakkaalle että työnantajalle, mikäli se on yhteinen toive. Näin ollen myös työnantajat ovat valmennuksen asiakkaita, joiden ajankohtaisiin työntekijätarpeisiin työhönvalmennuksella pyritään vastaamaan.
Laatukriteereiden mukaan työhönvalmennustiimi koostuu tiiminvetäjästä ja vähintään kahdesta kokoaikaisesta työhönvalmentajasta, ja tämä toteutuikin Pohteen pilotissa. Työhönvalmentajille tulee varata riittävästi aikaa omaksua laatukriteeristö sekä valmennuksen vaiheet ja periaatteet. Pohteen pilotissa valmennuksen käyttöönottoa helpotti se, että työhönvalmentajat ehtivät perehtyä menetelmään ja laatukriteereihin huolellisesti, ja luoda yhteistä ymmärrystä valmennuksen tavoitteista pilotoinnin ajalle. Valmennuksen toimivuuden kannalta on tärkeää luoda selkeät raamit tiimityöskentelylle. Pilotin aikana tiimityöskentelystä on ollut hyötyä silloin, kun yhdellä paikkakunnalla tulleisiin haasteisiin on voitu mallintaa toisen paikkakunnan toimivia käytäntöjä. Laatuperusteisessa työhönvalmennuksessa työskennellään asiakkaiden kanssa verrokkipalveluita tiiviimmin, ja tapaamiset voivat olla pitkiä. Tämän vuoksi onkin ollut tärkeää mahdollistaa työhönvalmennustiimin säännöllinen vertaisjakaminen asiakastyöhön liittyen.
Toiminnan käynnistämisvaiheessa on tärkeää osallistaa valmistelutyöhön niitä sosiaalipalveluiden yksiköitä ja tiimejä, joista asiakasohjausta odotetaan pääasiassa tulevan. Valmennusta kannattaa esitellä heti alkuvaiheessa myös kuntien työllisyyspalveluille, koska valmennukseen hakeutuvat asiakkaat ovat usein työllisyyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhteisiä asiakkaita. Pohteen pilotissa työhönvalmentajat esittelivät valmennusta laajasti eri kohderyhmille jo ennen asiakastyön käynnistymistä, mikä sujuvoitti asiakasohjauksen käynnistymistä.
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen käynnistämistä ja kehittämistä osana sosiaalipalveluita edesauttaa ohjausryhmätyöskentely, jossa asetetaan konkreettiset suuntaviivat ja tavoitteet valmennukselle sekä seurataan ja arvioidaan niiden toteutumista. Johdolle on tärkeää esitellä valmennuksen roolia sekä sen tuomaa lisäarvoa jo sen käyttöönottovaiheessa, jotta valmennus ei jää irralliseksi osaksi muista palveluista. Pohteen pilotissa ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa vuoden aikana.
Palvelupäätökseen, tietosuojaan ja asiakaskirjauksiin liittyvät yksityiskohdat on tärkeää selvittää organisaatiossa hyvissä ajoin ennen asiakastyön alkamista. Pohteen pilotissa valmennuksesta on tehty päätös sosiaalisesta kuntoutuksesta (SHL 2014/1301, 17 §). Valmennusalueilla on tärkeää sopia, millaista päätöstekstiä valmennuksesta käytetään ja kuinka pitkään päätös on voimassa. Valmennuksessa on työn tukena monipuolinen lomakkeisto, jota hyödynnetään asiakastyössä. Pohteen pilotissa työhönvalmentajat ovat lisäksi kirjanneet asiakastapaamisista ja yhteydenotoista asiakaskertomukset asiakastietojärjestelmään. Valmennuksessa käytettävien lomakkeiden tietoturvallisesta säilyttämisestä on sovittava organisaatiossa ennakoivasti.
Työnantajayhteistyö on keskeinen osa laatuperusteista työhönvalmennusta, ja sille on tärkeää varata riittävästi aikaa. Työhönvalmentaja voi kontaktoida työnantajia joko yleisellä tasolla selvittämällä työnantajan rekrytointitarpeita tai esittelemällä sopivaa työnhakija-asiakastaan työnantajalle. Pohteen pilotissa työhönvalmentajat ovat lähestyneet työnantajia vierailemalla suoraan työpaikoilla, ottamalla yhteyttä puhelimitse sekä osallistumalla erilaisiin rekrytointitapahtumiin. Työhönvalmentajat ovat olleet yhteydessä myös kohdekuntien elinkeinopalveluihin ja yritysneuvojiin.
THL toteutti pilotille laatuarvioinnin Ylivieskassa syyskuussa 2024. Laatuarviointiin kuuluviin haastatteluihin osallistui yhteensä 16 henkilöä: asiakkaita, valmennuksen verkostoa, johdon edustajia sekä työhönvalmennustiimin jäsenet. Haastatteluiden lisäksi arvioinnissa tarkasteltiin dokumentteja valmennuksen ajalta. Pilotti sai laatuarvioinnissa 96/125 pistettä. Se tarkoittaa, että palvelua on toteutettu IPS-mallin mukaisesti kohtalaisella tasolla. Arviointi on asteikolla kohtalainen/hyvä/esimerkillinen, kohtalainen taso on 74–99 pistettä.
Laatuarviointiraportin mukaan pilotin vahvuuksia olivat työhönvalmentajien fokus vain työhönvalmennuksessa, asiakaslähtöisyyden toteutuminen sekä se, että pääpainona on ollut asiakkaiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Keskeisinä kehittämiskohteina mainittiin kasvokkaisten työnantajakontaktien lisääminen, johdon tiiviimpi tuki valmennukselle sekä valmennuksen vahvempi integroituminen osaksi sosiaalipalveluita.
Kahden kokoaikaisen työhönvalmentajan toteuttamaan valmennukseen on vuoden 2024 aikana osallistunut Iissä ja Ylivieskassa yhteensä 25 asiakasta. Valmennuksen aikana syntyi yhteensä 6 palkkatyösuhdetta (= 5 asiakasta, joista yksi on työllistynyt kahdesti). Lisäksi 2 asiakasta aloitti työkokeilussa ja 3 asiakasta aloitti opinnot.
Pilotin asiakkailta pyydettiin palautetta valmennuksesta sähköisellä palautekyselyllä syys-marraskuussa 2024. Kyselyyn vastasi yhteensä 11 asiakasta. Jokainen kyselyyn vastannut asiakas koki, että heidän työllistymistä ja/tai opiskelua koskevat tavoitteet oli huomioitu valmennuksessa hyvin. Kysyttäessä asiakkailta, miten hyvin he kokivat tulleensa kuulluksi, ymmärretyksi ja kunnioitetuksi valmennuksessa asteikolla 1–10, vastausten keskiarvo oli ~9.5. Vastaajista 6/11 arvioi työkykynsä parantuneen valmennuksen aikana, riippumatta siitä, oliko työllistymistä tapahtunut valmennuksen aikana. Kysyttäessä valmennuksen vaikutusta asiakkaiden elämänlaatuun, 7/11 arvioi elämänlaatunsa parantuneen valmennuksen myötä. Kun asiakkailta kysyttiin vapaan sanan osiossa, mikä heille on ollut merkityksellistä valmennuksessa, vastauksissa korostui asioiden suunnittelu ja tekeminen yhdessä työhönvalmentajan kanssa, työhönvalmentajalta saatu rohkaisu epävarmuuden hetkellä sekä työllistymisen konkreettinen tuki, jossa aidosti otetaan huomioon asiakkaan psyykkinen ja fyysinen terveydentila.
Vaikka valmennuksen osallistujamäärä on lyhyen toiminta-ajan vuoksi ollut pieni, pilotissa tehdyn työn kautta on noussut esiin useita erilaisia esimerkkejä työllistymisen haasteista. Suuri osa pilotin asiakkaista on ollut pitkään poissa työelämästä, ja monilla heistä on vain vähän tai ei lainkaan kokemusta palkkatyöstä. Työllistymisen esteet ja hidasteet eivät aina ole sidoksissa työnhakijan arvioituun tehtäväkohtaiseen työkykyyn, vaan työllistymistä on voinut vaikeuttaa myös esimerkiksi työnhakijan epävarmuus työnhakuun liittyvässä sosiaalisessa kanssakäymisessä sekä oman osaamisen tunnistamisessa ja sanoittamisessa. Työhönvalmentajien antama esimerkki työnantajien rohkeasta lähestymisestä onkin tuonut varmuutta työnhakuun myös niille asiakkaille, jotka eivät ehtineet työllistyä pilotin aikana.
Valmennuksen verkoston ammattilaisille lähetettiin sähköinen palautekysely syys-lokakuussa 2024. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 10 vastausta. Kyselyyn vastanneet henkilöt työskentelivät kuntouttavassa työtoiminnassa, aikuissosiaalityön palveluissa, kuntien työllisyyspalveluissa ja vammaispalveluissa. Kyselyyn vastanneista 6/10 koki, että heidän kykynsä tunnistaa työllistymisen potentiaalia asiakkaissaan on lisääntynyt valmennuksen myötä. Vastaajista 4/10 puolestaan kertoi, että työllistymiseen liittyvien asioiden puheeksi ottaminen asiakkaiden kanssa on lisääntynyt valmennuksen myötä. 8/10 vastaajista arvioi asiakkaidensa hyvinvoinnin lisääntyneen valmennuksen myötä. Kysyttäessä vapaata palautetta pilotista, jokainen tähän avoimeen kysymykseen vastannut sanallisti tarpeen palvelun jatkumiselle. Moni toi myös esiin, että tämäntyyppinen rinnalla kulkeva työllistymistä edistävä palvelu on puuttunut työikäisten sosiaalipalveluista. Lisäksi vastauksissa todettiin, että pilotin mukainen työ vastaa erityisen hyvin syrjäytymisriskissä olevien asiakkaiden, kuten esimerkiksi pitkään työttöminä olleiden ja lievästi kehitysvammaisten asiakkaiden työllistymisen tuen tarpeeseen.