Lähihoitajan monipuolinen tehtävänkuva moniammatillisen tiimin jäsenenä Siun soten terveysasemilla

Kehitetään ammattilaisten välistä työnjakoa Siun soten terveysasemien moniammatillisissa tiimeissä siten, että kunkin ammattiryhmän ammattitaito ja työaika on optimaalisesti käytössä (lääkäri-sairaanhoitaja-lähihoitaja-fysioterapeutti). 

Toimintaympäristö **

Toimintaympäristönä olivat meijän mallissa toimivat terveysasemat ja tärkeimmät sidosryhmät olivat terveysasemien henkilöstö sekä asiakkaat. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lähtökohtana oli kehittää ammattilaisten välistä työnjakoa meijän mallissa siten, että kunkin ammattiryhmän ammattitaito ja työaika on optimaalisesti käytössä (lääkäri- sairaanhoitaja- lähihoitaja).  Haasteena ennen toimintamallin kehittämistä oli, että sairaanhoitajien ja lääkärien työpanosta kului paljon sellaiseen, jonka voisi tehdä myös lähihoitaja ja toisaalta lähihoitajilla oli paljon näkymätöntä paperityötä, joka lisäsi kiirettä ja painetta asemalla, mutta johon ei oltu varattu työaikaa. Työnkuvia oli kehitetty jo ennen tätä kehittämistä tiimimallin tulon aikaan, mutta koska koko aseman toiminta on kehittynyt meijän malli-toimintamallin myötä, alettiin tarvelähtöisesti kehittämään myös lähihoitajan tehtävänkuvaa. 

Strategian näkökulmasta tarkasteltuna palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja oikea-aikaisuus paranevat, kun suunnitellaan työtehtävät niin, että oikea henkilö hoitaa oman osaamisalueensa tehtäviä, samalla huolehditaan henkilöstön riittävyyden, osaamisen, työhyvinvoinnin ja sitoutumisen varmistamisesta. Palvelujen kehittäminen ja henkilöstön osallistaminen toiminnan parantamiseen, sekä toimintatapojen yhtenäistämiseen tuottaa tuloksellista, laadukasta ja kustannusvaikuttavaa toimintaa. Pyritään tuottamaan ja tarjoamaan ”Oikeaa palvelua oikeaan aikaan oikeassa paikassa”.  

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Terveysasemilla hoidon saatavuus on iso ongelma ja tähän haluttiin vaikuttaa toimintamallilla. Yhdellä terveysasemalla huomattiin puutteita haavanhoidon laadussa; haavanhoitoajat olivat todella pitkiä ja hoito tehotonta, myös infektioita esiintyi jonkin verran. Näistä aiheutui suoraan kustannuksia organisaatiolle, mutta ennen kaikkea haittaa asiakkaalle. Kolmannella pilottiasemalla lähihoitajan työnkuva ei ollut selkeä ja tätä lähdettiin kehittämään.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Malliin valittiin kolmelta pilottiterveysasemalta; Niinivaaralta, Liperistä ja Ilomantsista, lähihoitajat toimintamallia kehittämään. Asemien toimintatavat ja tarpeet poikkesivat toisistaan ja asemilla kehitettiin toimintamallia eri näkökulmista. Kaikki lähihoitajat valikoituivat mukaan oman kiinnostuksen perusteella ja kaikilla oli jo vahva osaaminen lähihoitajan työstä terveysasemalla. Alusta asti kehittämistä tehtiin tiiminä, vaikka kehittäminen tapahtuikin kolmella eri asemalla. 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena oli, että lähihoitaja voi omalla työpanoksellaan olla tukemassa moniammatillista tiimiä.  Tällä ajateltiin olevan vaikutusta hoidon saatavuuteen, kun lääkärien työpanosta vapautuu potilastyöhön tai sairaanhoitajien työaikaa vapautuu esimerkiksi hoidon tarpeen arviointiin. Tavoitteen oli myös vahvistaa lähihoitajan ammatillista osaamista ja tällä tuoda työnkuvaan monipuolisuutta ja vaihtelua, jonka ajateltiin lisäävän pitovoimaa sekä parantavan hoidon laatua. 

Hankkeen aikana tavoite tarkentui Liperissä haavanhoito prosessin tarkasteluun ja ammattiosaamisen vahvistamiseen. Ilomantsissa ja Niinivaaralla resurssien seurantaan ja tehtävänkuvien tarkentamiseen.   

Muutoksen mittaaminen

Seurataan ja lasketaan, jääkö sairaanhoitajilla ja lääkäreillä työaikaa heidän substanssiosaamistaan vaativiin tehtäviin. Haavanhoitoprosessia mitattiin asiakaspalauttein ja haavanhoitoihin käytettyä aikaa mittaroimalla sekä haavojen paranemista seurattiin.

Toteutussuunnitelma

Kehittäminen aloitettiin nykytilan kartoituksella, josta kehittäjät saivat arvokasta tietoa siitä, miten lähihoitajan tehtävää tulisi lähteä kehittämään siten että siitä saataisiin suurin mahdollinen hyöty. 

Liperissä lähihoitajan osaamista syvennettiin haavanhoidon osalta. Lähdettiin tarkastelemaan haavanhoito prosessin toimivuutta. Luotiin uusia toimintamalleja esim. lääkärin konsultointiin, haavan valokuvaukseen ja mittaukseen sekä turvotuksen seurantaan ja kompressiohoidon toteuttamiseen. Tehtiin uusi kirjausmallipohja mediatri ohjelmaan sekä parannettiin aseptiikkaa haavanhoidossa. Prosessia kehitettiin Lean toimintamallin avulla.  

Hankkeen alussa pilotoitiin myös tehtävänkuvaa, jossa lähihoitaja toimisi infopisteessä kokoaikaisesti klo 8–16 välisenä aikana. Infohoitajan työkuvaan kuuluivat lisäksi kaikkien lähihoitajien vastuualuetehtävät sekä sihteeripainotteiset työt. Näin saatiin vapautettua lähihoitajat täysipäiväisesti vastaanottotyöhön. Pilotoinnin aikana saatiin luotua lähihoitajan ajanvarauskirjoille 86 lisävastaanottoaikaa 11 työpäivän aikana.  

Niinivaaralla ja Ilomantsissa mittaroitiin ja dokumentoitiin lähihoitajan tehtävät asemalla, sekä keskusteltiin tiimin jäsenien ja esihenkilön kanssa, mitä tehtäviä esim. sairaanhoitajilta voisi siirtyä lähihoitajille. Tämän myötä suunniteltiin tehtävänkuvat, joita pilotoitiin syksyllä -22 ja keväällä -23  

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä oli terveysasemien asiakkaat, riippumatta iästä, sairauksista tai hoidettavasta asiasta. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Hankkeen ulkopuolella Siun sotella Rantakylän terveysasemalle palkattiin sihteeri ja hänen työnkuvaansa tutustuttiin.  Kehittäjät tutustuivat myös toisen hyvinvointialueen kehittämiseen.

Ratkaisun perusidea **

Niinivaara: Pilotoitiin toimintamallia, jossa asemalla olisi kolme lähihoitajan tehtävänkuvaa. Kliininen avustava rooli, sihteerityöhön painottuva rooli, sekä infossa työskentelevän hoitajan rooli, tämä koettiin tiimissä hyväksi, siitä saatiin hyötyä ja helpotusta omaan työhön.  Suunniteltiin jatkohoitolomake, jolla turvataan asiakkaan ohjautuminen jatkohoitoon suunnitellusti, kun ohjeet ja yhteystiedot ovat lomakkeella.  

Ilomantsi: Otettiin terveysasemalle käyttöön infopiste ja luotiin selkeä tehtävänkuva infossa työskentelevälle hoitajalle.  Näin asiakkaiden ohjaaminen saatiin resursoitua yhdelle hoitajalle ja muiden työpanos substanssiosaamiseen. Myös nimeämättömät työtehtävät tuli tehtävänkuvan ansiosta toteutuneeksi ajallaan.  Lisäksi kehitettiin asiakkaan jatkohoidon sujumista terveysaseman suurentuneen puhelumäärän vuoksi. Laskettiin puhelintyön resurssi tarpeen mukaan ja puhelintyöstä jäävä resurssi vastaanotoille. Luotiin hoitajille yksi yhteinen ajanvarauskirja, jonne lisättiin aikoja akuuttia jatkohoitoa tarvitseville.   

Liperi: Lähihoitajan osaamista syvennettiin haavanhoidon osalta. Lähdettiin tarkastelemaan haavanhoito prosessin toimivuutta. Luotiin uusia toimintamalleja esim. lääkärin konsultointiin, haavan valokuvaukseen ja mittaukseen sekä turvotuksen seurantaan ja kompressiohoidon toteuttamiseen. Tehtiin uusi kirjausmallipohja mediatri ohjelmaan sekä parannettiin aseptiikkaa haavanhoidossa. Prosessia kehitettiin Lean toimintamallin avulla.  

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Liperissä kehitettiin haavanhoito prosessia, konkreettisena muutoksena tehtiin uudet ohjeistukset ohjaamaan käypähoitosuosituksen mukaiseen ja tasalaatuiseen haavanhoitoon.   

Niinivaaran terveysasemalla tehtävien järjestelyllä saatiin lisättyä lääkäreille ja sairaanhoitajille vastaanottoaikoja sekä puhelin-, toimistoaikoja.  

Ilomantsin terveysasemalla pilotoinnilla saatiin positiivista muutosta aikaan infopisteen perustamisella. Näin keskeytykset saatiin kohdennettua yhdelle hoitajalle niin, että muiden hoitajien/lääkärin työaika keskittyi substanssiosaamiseen. Infohoitajalle luotiin tehtävänkuva ja näin nimeämättömät työtehtävät saatiin ajallaan tehdyksi.   

Lisäksi asiakkaiden jatkohoitoa kehitettiin ja sujuvoitettiin, koska terveysaseman puheluiden määrä oli nousussa ja takaisinsoittoja jäi edellisiltä päiviltä soittamatta. Luotiin hoitajille yhteinen ajanvarauskirja jatkohoitoa/jatkohoidon suunnittelua tarvitsevia asiakkaita varten.  Tällä saatiin puhelut laskemaan 80-50/päivä -> 60–30.   

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Hankkeessa tehdyn mallin laajennettavuus muualle sote-palveluihin on mahdollista. Lähihoitajan työnkuvien (kliininen avustava rooli/sihteerityöhön painottuva rooli, tehtävät infopisteessä), vaihtoehdot ovat sopivia tukemaan moniammatillisen tiimin toimintaa kaikilla terveysasemilla.  Hankeaikana opittiin, että toimintamallien alkukartoitus kannattaa tehdä huolella, jonka jälkeen on helpompi lähteä miettimään ratkaisuja esille tulleisiin ongelmiin. Uusien toimintamallien saavutetut hyödyt tulee dokumentoida hyvin, tämä edesauttaa juurruttamista. Valmius muuttaa toimintaa koko kehittämisen ajan ja kokeilla uusia toimintamalleja pilotoinnin aikana terveysaseman tarpeen mukaisesti, saa aikaan parhaan mahdollisen lopputuloksen. Hankkeen aikana näytettiin toteen, että terveysasemille tarvittaisiin sihteeri ja tämän palkkaamiseen toki tarvitaan resurssia. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Töiden epätasainen kuormitus saatiin töiden uudelleen järjestelyllä jaettua tasaisesti. Tällä saavutettiin tilanne, jossa jokaisen ammattiryhmän substanssi osaaminen saatiin tehokkaasti käyttöön. Tämä lisäsi hoitajien ja lääkäreiden puhelin ja vastaanottoaikoja.  Hoitajien työaika resursoitiin uudelleen ja tällä toimenpiteellä saatiin lisää työaikaa puhelinpalveluun, potilasvastaanotoille sekä pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoon. Lisäksi asiakkaan jatkohoito nopeutui ja turvattiin jatkohoidon toteutuminen suunnitellusti. Tämä nopeutti asiakkaan hoitoon pääsyä ja vähensi puhelinpalvelun kuormitusta. Lähihoitajien työnkuvaa on kehitetty ja samalla ammattiosaamista vahvistettu.  Kehitystyön tuloksena Niinivaaran terveysasemalle palkattiin sihteeri, Ilomantsissa toimii info-piste ja Liperissä haavanhoitoprosessin juurruttaminen jatkuu.