Lainaa aikaasi -toimintamalli
Eri toimijat voivat kutsua vapaaehtoisia mukaan ikäihmisten ilahduttamiseen ja auttamiseen ilman pidempiaikaista sitoutumista tehtäviin. Kampanjaan osallistutaan täyttämällä avunlainauskortti, josta valitaan itselle sopiva auttamisen muoto ja määrä.
Ikäihmisten osuus väestössä kasvaa tulevaisuudessa ja väestöennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden osuus Suomessa vuoteen 2030 mennessä on jopa 25,6 %. Hyvinvointialueen palveluverkkouudistuksen myötä palveluita karsitaan pieniltä paikkakunnilta, joten erilaisten toimintamallien kehittäminen ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi on tarpeen. Vapaaehtoistoiminnalla on oma roolinsa ikääntyneiden selviytymisen turvaamisessa omassa toimintaympäristössään.
Ikäihmisten parissa tapahtuvalla vapaaehtoistoiminnalla on pitkät perinteet ja useat järjestöt tekevätkin sitä menestyksekkäästi. Isoissa kaupungeissa toiminnan koordinaatio on ammattimaista ja se tapahtuu usein palkallisten henkilöiden toimesta. Pienillä paikkakunnilla yhdistysaktiivit ovat itsekin ikääntyneitä ja kokevat vastuun koordinoinnista raskaaksi. Uhkana on toiminnan hiipuminen tämän henkilön jättäytyessä pois toiminnasta. Tämän vuoksi etenkin pienille paikkakunnille tarvitaan uusia ideoita ja kokeiluja, kuinka kutsua ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan.
Hyvinvointialueuudistuksen myötä tiedonkulku kunnan, hyvinvointialueen sekä kolmannen sektorin välillä on merkittävästi heikentynyt organisaatiorakenteen ja työtehtävien muutosten vuoksi. Tämä on johtanut haasteisiin ikäihmisten parissa tapahtuvan vapaaehtoistoiminnan sujuvuuden näkökulmasta. Eri toimijoiden välinen tiiviimpi yhteistyö vapaaehtoistoiminnan koordinoinnissa on järkevää rajallisten resurssien vuoksi. Kuntien ikääntyvien asukkaiden ja hyvinvointialueiden palveluiden piirissä olevien asiakkaiden rajapinnat ovat häilyviä ja tämä osaltaan vahvistaa yhteistyön tärkeyttä.
Kunnille kuuluu edelleen asukkaidensa hyvinvoinnin ennaltaehkäisevät toimet. Tämän vuoksi kunnan on tärkeää olla osa vapaaehtoistoiminnan yhteistyörakenteita yhdessä järjestöjen ja hyvinvointialueen kanssa. Vapaaehtoistoiminnalla voidaan lisätä niin vapaaehtoisen kuin autettavan hyvinvointia ja osallisuutta, joten kuntien on järkevää tarjota asukkailleen erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan.
Vapaaehtoistoiminnan murros
Vapaaehtoistoiminnan kenttä on ollut viime aikoina murroksessa. Uusien vapaaehtoisten löytäminen, ihmisten innostuksen ylläpitäminen ja toiminnan pitkäjänteisyyden varmistaminen ovat olleet haasteena. Etenkin pidempiaikaista sitoutumista vaativiin vapaaehtoistehtäviin lähtemistä suunnitellaan entistä tarkemmin.
Toisaalta Vapaaehtoistyö Suomessa 2021 -tutkimusraportin mukaan 38 % sellaisista vastaajista, jotka eivät olleet kuluneen vuoden aikana tehneet vapaaehtoistyötä, haluaisi osallistua toimintaan, jos heitä pyydettäisiin mukaan. Vastausten perusteella vapaaehtoistoimintaan osallistumista helpottaisi se, jos tarjolla olisi kertaluonteisia ja lyhytkestoisia tehtäviä ja jos oma elämäntilanne olisi sopivampi. Raportin mukaan ihmisillä on tarve yhteisölliseen ja merkitykselliseen toimintaan, mutta yhteisöllisyyden luonne on muuttunut. Omaan kylään, kaupunginosaan, seurakuntaan tai urheiluseuraan ei välttämättä enää sitouduta vahvasti. (Vapaaehtoistyö Suomessa 2021 -tutkimusraportti, Taloustutkimus).
Myös Kansalaisareenan Kohti tulevaa -hankkeen (2022–2024) tuottama Tulevaisuuskatsaus sekä tulevaisuusverkostossa tehdyt havainnot ja skenaariot ovat ohjanneet toimintamallin suunnittelua. Tulevaisuuskatsauksen mukaan rohkeus kyseenalaistaa totuttua ja taito muuntautua ovat vapaaehtoistoiminnan elinehto. Vapaaehtoistoimintaa muotoillaan parhaiten antamalla ihmisten käyttää omia taitojaan ja osaamistaan.
Lainaa aikaasi -toimintamallin kohderyhminä ovat vapaaehtoiset avun lainaajat, vapaaehtoisen apua tarvitsevat ikäihmiset sekä toimintaa koordinoivat tahot (esim. kunta, hyvinvointialue ja kolmas sektori). Toimintamallin kehittämisen lähtökohtana on ollut eri tahojen tarve uusille vapaaehtoisille sekä toimivien yhteistyörakenteiden ja keskusteluyhteyksien luominen.
Uusien vapaaehtoisten, etenkin nuorten saaminen mukaan toimintaan on haasteellista sellaisilla paikkakunnilla, joiden asukkaista suurin osa on ikääntyneitä. Tämän lisäksi potentiaaliset vapaaehtoiset ovat usein jo toiminnassa mukana. Etenkin maakunnassa resurssien jakaminen vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi onkin järkevää.
Mukana toimintamallin kehittämisessä on ollut kunnan, hyvinvointialueen ja seurakunnan työntekijöitä sekä kolmannen sektorin toimijoita. Yhteistyötahot ovat kokoontuneet säännöllisesti keskustelemaan Lainaa aikaasi -toimintamallin toteutukseen liittyvistä käytänteistä ja kehityskohteista paikkakunnilla.
Vapaaehtoisia avunlainaajia on osallistettu tarjoamalla heille mahdollisuus määritellä itselleen sopiva osallistumisen muoto ja määrä avunlainauskortista. Palautetta on kerätty toimintaan osallistuneilta vapaaehtoisilta ja toimintamallia koordinoivilta tahoilta kyselylomakkeella. Ikäihmisiltä tietoa on kerätty puhelinhaastatteluilla. Lisäksi yhteistyökumppaneiden kanssa on käyty palautekeskusteluita toimintamallin toimivuudesta ja kehityskohteista.