Lainaa aikaasi -toimintamalli
Eri toimijat voivat kutsua vapaaehtoisia mukaan ikäihmisten ilahduttamiseen ja auttamiseen ilman pidempiaikaista sitoutumista tehtäviin. Kampanjaan osallistutaan täyttämällä avunlainauskortti, josta valitaan itselle sopiva auttamisen muoto ja määrä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Eri toimijat voivat kutsua vapaaehtoisia mukaan ikäihmisten ilahduttamiseen ja auttamiseen ilman pidempiaikaista sitoutumista tehtäviin. Kampanjaan osallistutaan täyttämällä avunlainauskortti, josta valitaan itselle sopiva auttamisen muoto ja määrä.
Kuva
Kuvateksti
Lainaa aikaasi -kampanjan infografi.Kuva
Kuvateksti
Ajanlainauskortti.
Toimintamallin kuvaus
Lainaa aikaasi -toimintamalli tarjoaa eri toimijoille tavan kutsua uusia vapaaehtoisia mukaan ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen ilman pidempiaikaista sitoutumista tehtäviin. Ideana on, että vapaaehtoinen lainaa omaa aikaansa ikäihmisten ilahduttamiseen tai auttamiseen itselleen sopivalla tavalla. Näin vapaaehtoinen saa mahdollisuuden kokeilla vapaaehtoistoimintaa matalalla kynnyksellä. Positiivinen kokemus voi edistää vapaaehtoistoimintaan mukaan lähtemistä jatkossakin.
Paikkakunnalla järjestetään säännöllisesti Lainaa aikaasi -kampanja, jonka aikana kirjastoon pystytetään avunlainauspiste määräajaksi. Vapaaehtoinen täyttää avunlainauskortin, josta valitsee itselleen sopivan auttamistavan ja määrän. Kortin voi täyttää myös sähköisesti verkossa. Lisäksi ikäihmisellä tai hänen läheisellään on mahdollisuus ilmoittaa avuntarpeesta avunpyyntökortilla. Kampanjaa koordinoiva henkilö yhdistää apua tarvitsevan ikäihmisen ja avunlainaajan.
Toimintamallin tavoitteet:
- Kutsutaan uusia vapaaehtoisia lainaamaan omaa aikaansa ikäihmisten ilahduttamiseen ja auttamiseen heille itselleen sopivalla tavalla.
- Edistetään hyvinvointialueen, kunnan, seurakunnan ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä vapaaehtoistoiminnassa.
- Madalletaan vapaaehtoistoimintaan osallistumisen kynnystä.
Toimintamallin hyödyt:
- Vähäisten resurssien jakaminen toimijoiden kesken
- Koordinoijan työpanos määräaikaista
- Vapaaehtoisille helppo tapa osallistua kertaluonteisesti
- Osallistuminen mahdollista yksin, kaksin tai ryhmänä
- Mahdollistaa luovien ratkaisujen kokeilun vapaaehtoistoiminnassa
Miksi?
- Kertaluonteisten ja lyhytkestoisten tehtävien tarjoaminen helpottaa vapaaehtoistoimintaan osallistumista.
- Ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseen tarvitaan kaikkien apua. Jo pienikin apu voi lisätä niin ikäihmisen kuin vapaaehtoisen hyvinvointia sekä edistää yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksia.
- Ikäihmisten parissa tapahtuvan vapaaehtoistoiminnan koordinaatioon tarvitaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
Ikäihmisten osuus väestössä kasvaa tulevaisuudessa ja väestöennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden osuus Suomessa vuoteen 2030 mennessä on jopa 25,6 %. Hyvinvointialueen palveluverkkouudistuksen myötä palveluita karsitaan pieniltä paikkakunnilta, joten erilaisten toimintamallien kehittäminen ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi on tarpeen. Vapaaehtoistoiminnalla on oma roolinsa ikääntyneiden selviytymisen turvaamisessa omassa toimintaympäristössään.
Ikäihmisten parissa tapahtuvalla vapaaehtoistoiminnalla on pitkät perinteet ja useat järjestöt tekevätkin sitä menestyksekkäästi. Isoissa kaupungeissa toiminnan koordinaatio on ammattimaista ja se tapahtuu usein palkallisten henkilöiden toimesta. Pienillä paikkakunnilla yhdistysaktiivit ovat itsekin ikääntyneitä ja kokevat vastuun koordinoinnista raskaaksi. Uhkana on toiminnan hiipuminen tämän henkilön jättäytyessä pois toiminnasta. Tämän vuoksi etenkin pienille paikkakunnille tarvitaan uusia ideoita ja kokeiluja, kuinka kutsua ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan.
Hyvinvointialueuudistuksen myötä tiedonkulku kunnan, hyvinvointialueen sekä kolmannen sektorin välillä on merkittävästi heikentynyt organisaatiorakenteen ja työtehtävien muutosten vuoksi. Tämä on johtanut haasteisiin ikäihmisten parissa tapahtuvan vapaaehtoistoiminnan sujuvuuden näkökulmasta. Eri toimijoiden välinen tiiviimpi yhteistyö vapaaehtoistoiminnan koordinoinnissa on järkevää rajallisten resurssien vuoksi. Kuntien ikääntyvien asukkaiden ja hyvinvointialueiden palveluiden piirissä olevien asiakkaiden rajapinnat ovat häilyviä ja tämä osaltaan vahvistaa yhteistyön tärkeyttä.
Kunnille kuuluu edelleen asukkaidensa hyvinvoinnin ennaltaehkäisevät toimet. Tämän vuoksi kunnan on tärkeää olla osa vapaaehtoistoiminnan yhteistyörakenteita yhdessä järjestöjen ja hyvinvointialueen kanssa. Vapaaehtoistoiminnalla voidaan lisätä niin vapaaehtoisen kuin autettavan hyvinvointia ja osallisuutta, joten kuntien on järkevää tarjota asukkailleen erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan.
Vapaaehtoistoiminnan murros
Vapaaehtoistoiminnan kenttä on ollut viime aikoina murroksessa. Uusien vapaaehtoisten löytäminen, ihmisten innostuksen ylläpitäminen ja toiminnan pitkäjänteisyyden varmistaminen ovat olleet haasteena. Etenkin pidempiaikaista sitoutumista vaativiin vapaaehtoistehtäviin lähtemistä suunnitellaan entistä tarkemmin.
Toisaalta Vapaaehtoistyö Suomessa 2021 -tutkimusraportin mukaan 38 % sellaisista vastaajista, jotka eivät olleet kuluneen vuoden aikana tehneet vapaaehtoistyötä, haluaisi osallistua toimintaan, jos heitä pyydettäisiin mukaan. Vastausten perusteella vapaaehtoistoimintaan osallistumista helpottaisi se, jos tarjolla olisi kertaluonteisia ja lyhytkestoisia tehtäviä ja jos oma elämäntilanne olisi sopivampi. Raportin mukaan ihmisillä on tarve yhteisölliseen ja merkitykselliseen toimintaan, mutta yhteisöllisyyden luonne on muuttunut. Omaan kylään, kaupunginosaan, seurakuntaan tai urheiluseuraan ei välttämättä enää sitouduta vahvasti. (Vapaaehtoistyö Suomessa 2021 -tutkimusraportti, Taloustutkimus).
Myös Kansalaisareenan Kohti tulevaa -hankkeen (2022–2024) tuottama Tulevaisuuskatsaus sekä tulevaisuusverkostossa tehdyt havainnot ja skenaariot ovat ohjanneet toimintamallin suunnittelua. Tulevaisuuskatsauksen mukaan rohkeus kyseenalaistaa totuttua ja taito muuntautua ovat vapaaehtoistoiminnan elinehto. Vapaaehtoistoimintaa muotoillaan parhaiten antamalla ihmisten käyttää omia taitojaan ja osaamistaan.
Lainaa aikaasi -toimintamallin kohderyhminä ovat vapaaehtoiset avun lainaajat, vapaaehtoisen apua tarvitsevat ikäihmiset sekä toimintaa koordinoivat tahot (esim. kunta, hyvinvointialue ja kolmas sektori). Toimintamallin kehittämisen lähtökohtana on ollut eri tahojen tarve uusille vapaaehtoisille sekä toimivien yhteistyörakenteiden ja keskusteluyhteyksien luominen.
Uusien vapaaehtoisten, etenkin nuorten saaminen mukaan toimintaan on haasteellista sellaisilla paikkakunnilla, joiden asukkaista suurin osa on ikääntyneitä. Tämän lisäksi potentiaaliset vapaaehtoiset ovat usein jo toiminnassa mukana. Etenkin maakunnassa resurssien jakaminen vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi onkin järkevää.
Mukana toimintamallin kehittämisessä on ollut kunnan, hyvinvointialueen ja seurakunnan työntekijöitä sekä kolmannen sektorin toimijoita. Yhteistyötahot ovat kokoontuneet säännöllisesti keskustelemaan Lainaa aikaasi -toimintamallin toteutukseen liittyvistä käytänteistä ja kehityskohteista paikkakunnilla.
Vapaaehtoisia avunlainaajia on osallistettu tarjoamalla heille mahdollisuus määritellä itselleen sopiva osallistumisen muoto ja määrä avunlainauskortista. Palautetta on kerätty toimintaan osallistuneilta vapaaehtoisilta ja toimintamallia koordinoivilta tahoilta kyselylomakkeella. Ikäihmisiltä tietoa on kerätty puhelinhaastatteluilla. Lisäksi yhteistyökumppaneiden kanssa on käyty palautekeskusteluita toimintamallin toimivuudesta ja kehityskohteista.
Lainaa aikaasi -toimintamallia hyödynnettäessä yhteistyörakenteiden tulee olla selvillä. Parhaimpaan tulokseen päästään, kun kootaan yhteistyöryhmä, joka koostuu kunnan ja hyvinvointialueen työntekijöistä sekä kolmannelta sektorin toimijoista. Hykari -hanke on koonnut valmiin materiaalipaketin, jota hyödynnetään käytännön toteutuksessa.
Yhteistyöryhmä sopii seuraavat käytännön asiat ja vastuualueet:
- Kampanjan ajankohta ja kesto.
- Kampanjan mainostaminen paikallisesti (valmis mainosmateriaali käytettävissä).
- Avunlainauspisteen pystyttäminen / kirjastoyhteistyö.
- Kuinka usein avunlainaus- ja avunpyyntökortit kerätään palautuslaatikosta?
- Milloin ensikontakti vapaaehtoiseen tehdään ja kuka sen tekee?
- Apua tarvitsevien ikäihmisten kartoittaminen hyödyntämällä yhteistyöryhmää ja muita verkostoja.
- Puhelinyhteydenotot vapaaehtoiseen avunlainaajaan sekä apua pyytäneeseen ikäihmiseen à vapaaehtoisen ja ikäihmisen yhdistäminen.
- Keneen vapaaehtoinen tai ikäihminen voi ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa?
- Kuka taho vastaa henkilötietojen säilyttämisestä kampanjassa ja sen jälkeen, tietosuojalauseke
-
Vapaaehtoisten kiittäminen ja palautteen kerääminen.
Lainaa aikaasi -kampanjan materiaalipaketti:
- Ajanlainauskortti vapaaehtoisille ja avunpyyntökortti ikäihmisille (paperinen ja sähköinen versio)
- Korttien palautuslaatikko
- Tulostettava mainos
- Some-mainokset
- Jaettava esite apua tarvitseville ikäihmisille
-
Haaste-flyeri
Tapausesimerkki Lainaa aikaasi -kampanjan toteutuksesta Keski-Suomessa
Kampanja toteutettiin vuonna 2023 keväällä viidellä paikkakunnalla (Karstula, Kyyjärvi, Uurainen, Konnevesi, Viitasaari) kolmen kuukauden kestoisena. Syksyllä mukana oli yksitoista paikkakuntaa (Karstula, Kyyjärvi, Saarijärvi, Luhanka, Viitasaari, Multia, Petäjävesi, Muurame, Kannonkoski, Kivijärvi ja Äänekoski) kampanja-ajan ollessa yksi kuukausi. Kampanjaa mainostettiin paikallisissa Facebookin puskaradioissa sekä paikallislehdissä. Lehtijutuissa esimerkiksi kunnan hyvinvointikoordinaattori täytti avunlainauskortin ja haastoi muita kuntalaisia lainaamaan aikaansa. Lisäksi kampanjaa mainostettiin eri yhdistyksille, koulu- ja päiväkotiryhmille sekä harrasteporukoille sähköpostitse.
Kampanjan ajaksi kirjastoihin pystytettiin avunlainauspiste, jossa vapaaehtoisilla oli mahdollisuus ilmoittaa halustaan ilahduttaa tai auttaa ikäihmisiä täyttämällä avunlainauskortti. Kortissa ilmoitettiin omat yhteystiedot sekä valittiin itselle sopiva auttamisen muoto ja määrä. Valmiita vaihtoehtoja olivat ikääntyneen saattoapuna, ulkoilukaverina, digiavustajana, juttelukaverina tai kulttuurikaverina toimiminen. Vaihtoehtoina oli myös toiminnan määritteleminen itse ja toivottu toiminta-alue. Kampanjan avulla voitiin hakea vapaaehtoisia myös johonkin tiettyyn tehtävään tai tapahtumaan esim. paikkakunnalla järjestettävään ikääntyneiden ulkoilupäivään.
Palautuneiden avunlainauskorttien tilanne tarkastettiin viikoittain kirjastossa. Vapaaehtoiset avunlainaajat kontaktoitiin puhelimitse ja heille kerrottiin prosessin käynnistymisestä. Tämän jälkeen vapaaehtoisen apua tarvitsevia ikäihmisiä kartoitettiin hyvinvointialueen, seurakunnan ja kolmannen sektorin avulla tietosuojakäytänteet huomioiden. Vapaaehtoiseen otettiin uudelleen yhteyttä sopivan ikäihmisen löydyttyä ja sovittiin vapaaehtoistehtävän käytänteistä. Mikäli vapaaehtoisen apua tarvitseva ikäihminen oli hyvinvointialueen palveluiden piirissä, tapahtui ikäihmisen ja vapaaehtoisen yhdistäminen hyvinvointialueen käytänteiden mukaisesti.
Kampanjaan osallistuminen tapahtui omalla vastuulla ja vakuutuksilla. Ongelmatilanteissa vapaaehtoista neuvottiin olemaan yhteydessä nimettyyn henkilöön. Kampanjan päätyttyä vapaaehtoisille lähetettiin sähköinen kiitoskortti sekä palautekysely.
Toimintamallia on juurrutettu esimerkiksi ottamalla se osaksi paikkakunnan hyvinvointityön vuosikelloa sekä vanhusneuvoston työkaluksi.
Huomioitavaa
Kampanjan toteuttamiseen ei tarvita rahaa. Henkilöstöresursseja varataan tilannekohtaisesti; eniten aikaa vie vapaaehtoisten ja apua tarvitsevien ikäihmisten yhdistäminen. Aiemmasta vapaaehtoistoiminnan koordinaatiokokemuksesta ja kattavasta yhteistyöverkostosta on hyötyä ja se nopeuttaa prosessia huomattavasti.
Lainaa aikaasi -kampanjassa rekrytoitiin vapaaehtoisia paikallisten toimijoiden yhteistyönä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi, eli ikäihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kampanja toimi neutraalina alustana vapaaehtoistoimintaan osallistumiselle ja sen avulla saatiin mukaan sellaisia henkilöitä, jotka eivät aikaisemmin olleet tehneet vapaaehtoistoimintaa.
Vuoden 2023 aikana kampanjaan osallistui noin viisikymmentä vapaaehtoista ja he lainasivat aikaansa mm. ikäihmisten kanssa ulkoiluun, asiointiapuun, kulttuuritapahtumissa käymiseen, jutusteluun ja pienissä kotitaloustöissä auttamiseen. Yksittäisten vapaaehtoisten lisäksi kampanjaan osallistuttiin ryhmissä.
Kampanjan avulla mahdollistettiin erilaisia tapoja osallistua vapaaehtoistoimintaan sekä lisättiin asukkaiden osallisuuden mahdollisuuksia yhteisön toimintaan. Vapaaehtoiset saivat itse määritellä toiminnan muodon, joten uusia kokeiluita ja ideoita pääsi syntymään. Tästä esimerkkinä vapaaehtoistoiminnan tekeminen ryhmänä, kun naiskuoro lainasi aikaansa järjestämällä ilmaiskonsertin ikäihmisille. Lisäksi mahdollistettiin vapaaehtoistoiminnan kokeileminen kertaluonteisesti, kun vapaaehtoinen määritteli itse auttamiskertojen määrän.
Vapaaehtoistoiminnan näkyvyys pienillä paikkakunnilla lisääntyi kampanjan avulla, sillä sitä nostettiin valokeilaan säännöllisin väliajoin mm. paikallismediassa ja some-kanavissa. Vapaaehtoistoiminta oli esillä kirjastoissa sijainneiden avunlainauspisteiden kautta koko kampanjan ajan.
Kampanjaan osallistuneille vapaaehtoisille osoitetun kyselyn perusteella:
- 64 % vastaajista koki ikäihmisten kertaluonteisen auttamisen lisänneen omaa hyvinvointia
- 55 % koki ikäihmisten auttamisen lisänneen merkityksellisyyden tunnetta
- 73 % kertoi osallistuvansa uudelleen ikäihmisten auttamiseen Lainaa aikaasi -kampanjan kautta, mikäli se järjestettäisiin uudelleen
- Osalle kampanjaan osallistuneista vapaaehtoisista on herännyt ajatus vapaaehtoistoiminnan jatkamisesta ikäihmisen parissa kampanjan jälkeenkin.
Kansikuva
