LAPE-sanomat
LAPE-sanomat konsepti edistää tiedonmuodostusta muuttuvassa organisaatiossa. LAPE-sanomat on avoin viestintäkanava asiakkaille, sidosryhmälle sekä hyvinvointialueen laajalle henkilöstölle. LAPE-sanomat on elämänkaarimallin mukainen konsepti.
Oivalla ja ymmärrä
Oleellinen, jopa megatrendimäinen muutos tulevaisuuden toimintaympäristössä on tekoäly. Korkeakoulut ovat keskustelleet Chat GPT -tekoälysovelluksen ja muiden vastaavien tekoälyohjelmien käytöstä. Vaikutukset ulottuvat kaikkiin mainittuihin osa-alueisiin. Samalla pohdittavaksi tulee tiedonvälityksen eettisyys ja inhimillisyyden aspekti. Kehittämistyössä yhdistettiin viestinnän ja sote-kehitätmisen osaamista tuotteistamalla LAPE-sanomat. Poliittisesti sanomat on neutraali viestintäkanava. Kehittäminen sisältyy hallituksen muutosohjelmaan alkaen Sipilän hallituskaudesta Marinin hallituskauteen asti. LAPE-sanomat tuottaa tietoa muutoksesta ja omanlaisensa ajankuja myös myöhemmin Satakunnan hyvinvointialueen ensimmäisestä vuodesta. LAPE-sanomat lisää ja tukee hyvinvointialueen yhteistä narratiivia ja luo yhteisöllisyyttä yli organisaatiorajojen. Asiakaslähtöisyys oli tekstinmuodostamisessa ja juttujen teossa ensisijainen arvo. Lainsäädännöllisesti elettiin isoja muutoksia myös lanupe kehittämisalueen sisällä esimerkiksi perhehoitolaki muuttui.
LAPE-sanomat tuki hyvinvointialueen tiedotustarpeita. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja järjestävät tahot kokivat suuria muutoksia hyvinvointialueille siirryttäessä. Uudella hallituskaudella laNuPe-palveluihin kohdistuu muutoksia edelleen. Näistä tiedottaminen niin ammattilaisille , päättäjille kuin tavallisille kuntalaisillekin koettiin tärkeäksi.
LAPE-sanomat toteutettiin varsin pienellä kehittäjäjoukolla. Käytännössä kehittäjiin kuului päätoimittajana hankejohtaja, toimittaja ja julkaisun taittaja. Ensimmäistä numeroa ideoitiin yhdessä LAPE-tiimin kanssa ja juttuvinkkien antaminen oli avointa kaikille. Laajempi suunnitteleva toimitusjaosto sekä mahdollisesti myös useampi toimittaja, olisivat jatkokehittämisen ja julkaisun monimuotoisuuden kannalta tarpeen.
LAPE-sanomat pysyväksi tiedotuskanavaksi. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ehkä myös printtiversiona jaettavaksi mm. perhekeskuksissa. Sisällössä voisi keskittyä vielä enemmän ajankohtaisuuteen. Tärkeää olisi selkeyttää myös kohderyhmä(-t) paremmin ja luoda sen mukaan esim. palstat tulevista tapahtumista.
Arvion tekemisen pohjana VOISI pitää perinteistä SWOT-analyysiä, joka kyetään soveltamaan tiimiarvioinnilla oikeisiin vahvuuksiin ja kipukohtiin. Pohdittavaksi tulevat oikean kohderyhmän saavutettavuus, työn laatu, tiedon ajankohtaisuus, panos-tuottosuhde ja motivaatio tehdylle työlle.
SWOT-analyysin lisäks voitaisiin toteuttaa kohdistettu kysely käyttäjäkunnalle, jonka hedelmällisin osuus on omaehtoinen ja vapaamuotoinen arviointi. Tämän lisäksi kannattaa rakentaa 1-5 -periaatteella mitattava arviointi, jota voitaisiin hyödyntää jatkossa vertailutietona.
Tarvitsemme tarkempia analytiikkatyökaluja. esimerkin voi ottaa vaikkapa Satakunnan Kansasta, joka käyttää laajasti analytiikkatyökaluja tuotteensa kehittämiseen. Vahvan analytiikan avulla kyettäisiin osittain tarpeellisiin muutoksiin.
Kohderyhminä ovat paitsi ko. julkaisun lukijat, mutta samalla myös tiedon antajat. Osallistuttaminen on tapahtunut pitkälti tehtyjen haastattelujen ja tiedonkeruun pohjalta. Tulevien numeroiden sisältöön on annettu mahdollisuus vaikuttaa juttuvinkein. On pohdittava, kyettäisiinkö tutkimustiedolla määrittämään paremmin asiakasymmärrystä. Asukasosallisuutta saatiin lisättyä mm. nuoren haastattelun kautta.
Kuvittele ja kokeile
LAPE-sanomat on koostettu konsepti, jossa on yhdistetty si-sote palvelujen viestimistä. Pyrkimys on kehittää innovaatio perinteisestä hanke-uutiskirje viestinnästä koskettamaan laajempaa kehittämis- ja muutostyötä. Konseptissa tullaan pois siiloista. Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus hankkeen suunnitelma mahdollisti toteuttamistavan. Kehittäjien taustaosaaminen oli monialainen substanssiosaaminen liittyen sote, kehittämis, viestintä ja toimitusosaamiseen, joten tuotteistamisessa hyödynnettiiin keskeisiä tiedotus- ja asiantuntijalehtiä. Tavoite oli yhdistää: kehittäjä, asiantuntija ja palvelujen käyttäjän näkökulma.
Ideointia kannattaa laajentaa niin tekijöihin tai kohderyhmiin. Suositeltavaa olisi esimerkiksi ns. brainstorming-menetelmä, jolla saadaan nopeasti ideoita ryhmäytymisenkin avulla.
Jo aiemmin mainittu tekoäly on hyödynnettävissä myös tukityökaluna.
Verrokkitietoa on mahdollista kerätä vastaavista julkaisuista, joista ideointia on mahdollisuus jalostaa uuteen käyttöön.
Tuotteistamisen alkuvaiheen ideointi saavutti syksyllä toimitusrakenteen. Teemat luottiin hyvinvointialueen kehittymisen tahdissa sekä tiedontarpeita kuullen.
Olisi tärkeä lähteä liikkeelle myös asiakaslähtöisyydestä, ei pelkästä asiantuntijatyöstä. Ideana voisi olla "te kysytte, me hankimme vastauksen". Tämä mahdollistaa paneutumisen oikeisiin kipukohtiin ja kysymyksiin, jotka ovat herättäneet epätietoisuutta.
Ideasta syntyi LAPE-sanomat, konkreettinen viestintäkanava, johon henkilöstön ja palvelujen käyttäjät voivat vaikuttaa.
Jonkin verran palautetta on saatu suoraan lukijoilta. Palautteen kerääminen voisi tulevaisuudessa olla huomattavasti kattavampaa, esim. Webropol-kyselyillä toteutettuina.
LAPE-sanomien tarve nousi aluksi LAPE-yhteistyöryhmän toiveesta saada koottua tietoa Satakunnan lape-kehittämisestä. Ideaa testattiin tuotteistamisen kehittämisryhmässä ja palautetta saatiin mm. kahdelta toiselta hyvinvointialueelta, että tällaiseen konseptiin koetaan tarvetta. Ratkaisua testattiin jatkuvan kehittämisen periaatteella, LAPE-sanomat koottiin lanupe kehitämistyön sisällä teemanumeroiksi. Ensimmäisen vuoden aikana konsepti luotiin ja kysyntä lisääntyi hankkeen loppua kohden.
Parempi tuote, parempi kattavuus, yhteisön palveleminen, kustannustehokkuus, ajankohtaisuus, ketteryys, innostavuus ja innovatiivisuus.
Sinnikkyys ja luottamus, että hyvä ja tarpeellinen kehittämistuote saa ilmaa siipiensä alle. Kehittämistyössä tarvitaan aikaa. Toimitustyöryhmää voisi hallitusti laajentaa.