Lapin hyvinvointialueella kotona asuvien ikääntyneiden arjen turvallisuuden tunteen vahvistaminen
Toimintamallin avulla vahvistetaan kotona asuvien ikääntyneiden turvallisuuden tunnetta edistämällä paikallista yhteistyötä ja tarjoamalla keinoja ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön.
Lapin hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023 yhdistäen 21 eri kunnan ja kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat. Lapin hyvinvointialueen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastuspalveluiden järjestäminen. Lapin väkiluku oli vuoden 2022 lopussa 175 795, joista 65 vuotta täyttäneiden osuus oli 27,1 %. Lapin hyvinvointialue toiminta-alueena on maantieteellisesti laaja ja välimatkat ovat pitkiä. Hyvinvointialue on jakautunut hallinnollisesti neljään eri palvelualueeseen (lounainen, kaakkoinen, itäinen ja pohjoinen palvelualue).
Lapissa harvan asutuksen alueena on jouduttu rakentamaan ns. Arjen turvan -tukiverkkoa yhdessä kuntien, paikallisten viranomaisten (sis. turvallisuusviranomaiset), yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Arjen turvan -tukiverkko on toisaalta osa ja toisaalta se täydentää julkisia palveluja.
Lapissa on toteutettu Arjen turvaa –hankekokonaisuutta vuodesta 2004 lähtien. Lapin arjen turvan toimintamalli on palkittu European Public Sector Award 2013 -kilpailussa Euroopan parhaana alueellisena toimintamallina. Tällä hetkellä ollaan tekemässä Lapin ammattikorkeakoulun johdolla uutta Arjen turvallisuuden tiekarttaa, jossa kehittämisen painopistettä on tuotu voimakkaammin harvan asutuksen hyvinvointipalvelujen suuntaan. Hankkeessa ollaan yhdessä kuntien, paikallisten viranomaisten, yritysten ja järjestöjen kanssa pohdittu mm. asumisen ja hyvinvointipalvelujen olosuhteita ja toimintamahdollisuuksia Lapin eri kunnissa. Paikallisella yritystoiminnalla ja järjestösektorilla on merkittävä julkisia hyvinvointipalveluja täydentävä rooli, mikä on hyvä huomioida myös tässä hankkeessa tehtäessä asiakaslähtöistä monialaista palvelusuunnitelmaa ja kehitettäessä ympärivuorokautista lappilaista kotihoidon mallia.
Kehittämistyössä on tukeuduttu 2021 valmistuneeseen Lapin arjen turvan tiekarttaan, jossa yhtenä toimenpidekokonaisuutena on asuin- ja kotiympäristön turvallisuuden edistäminen
Lapin erityisolosuhteita ovat mm. pitkät välimatkat, ja suuri osa Lappia on harvaan asuttua. Lapilla on vahva paikallisidentiteetti ja samalla se on laaja ja olosuhteiltaan moninainen alue erityistarpeineen. (Lapin hyvinvointialuestrategia.) Harventuva ja harmaantuva alue voi tuoda turvattomuuden tunnetta ikääntyneille. Pelko palvelujen heikentymisestä vaikuttaa myös perusturvallisuuden tunteeseen. Muuttuvassa toimintaympäristössä pitää vahvistaa paikallista yhteistyötä, jonka perusta on toimijoiden tietoisuus toisistansa sekä toimiva keskinäinen vuorovaikutus.
Ikääntyneisiin kohdistuvat arveluttavat ja epäasialliset myyntitilanteet ovat lisääntyneet viime vuosina. Lisäksi huijauksien määrä on kasvanut joka vuosi. Esimerkiksi vuonna 2022 Lapissa tehtailtiin 1078 petosta ja maksuvälinerikosta, kasvua edellisvuoteen nähden 29,4 %. (Tilastokeskus).
Ennakoimalla voimme ehkäistä ikäihmisiin kohdistuvia epäedullisten tilanteiden syntymistä ja rikoksia. Toimintamalli linkittyy Lapin hyvinvointialueen strategian vuoden 2023 kärkitoimenpiteistä kansalaisten arjen turvallisuuden tukemiseen. Arjen turvallisuutta vahvistetaan mm. ennaltaehkäisevällä turvallisuustyöllä.
Toimintamallilla tavoitellaan paikallisen yhteistyön vahvistumista lisäämällä eri toimijoiden tietoisuutta arjen turvan kokonaisuudesta. Mallilla tavoitellaan ikääntyneen turvallisuuden tunteen lisääntymistä, taloudellisten tappioiden ja menetysten ja henkisen kärsimyksen vähenemistä. Epäasialliset myyntitilanteet ja huijaukset vähenevät. Epäasiallisiin myyntitilanteisiin ja huijauksiin osataan varautua ja tiedetään, miten kyseisissä tilanteissa tulee toimia.
Arviointia toteutettu jatkuvana arviointina, johon on osallistettu arjen turvan asiantuntijaverkosto. Huijaukset vähenevät tai eivät ainakaan lisäänny (muutos-%) kuukausi-/vuositasolla yhtä nopeasti kuin ennen (luvut saatavissa Tilastokeskuksesta).
Aktiivinen Arjen turva toimintamallin käyttö asiakastilanteissa.
Toimintamallin kehittämistyön asiakkaita ovat ensisijaisesti olleet kotihoidon ja asiakas- ja palveluohjauksen työntekijät sekä arjen turvallisuutta vahvistavat toimijat Lapin alueella.
Arjen turvan toimijat ja ammattilaiset ovat osallistuneet toimintamallin sisällön ja painotusten kehittämiseen verkostotapaamisissa.
Toimintamalli on puheeksi ottamisen työväline hyvinvointialueen kotihoidon ja ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksen työntekijöille. Toimintamallin materiaalien avulla voidaan käydä ennaltaehkäisevää ja turvallisuuden tunnetta vahvistavaa keskustelua ikäihmisen kanssa. Toimijakartan avulla voidaan havainnollistaa, kuinka paljon ja mitä toimijoita Lapin alueella on, ja voidaan lisätä ikääntyneen tietoisuutta toimijoiden välisestä yhteistyöstä.
Puheeksi ottamisen materiaalin avulla hankalasta aiheesta on helpompi lähteä keskustelemaan esimerkiksi ammattilaisen tekemällä kotikäynnillä.
Toimintamallin ei tarvitse edetä prosessimaisesti, mutta seuraavat vaiheet ovat toteutettavissa erityisesti käyttöönottoon liittyen:
- Arjen turvan vahvistamisen tarve tunnistetaan
- Työyhteisölle järjestetään infotilaisuus arjen turvan kokonaisuudesta ja puheeksi ottamisen materiaalista. Hankitaan tarvittava määrä materiaaleja (Älä osta-esite ja toimijakartta)
- Asetetaan tavoitteet työyhteisölle, esim. käytetään puheeksi ottamisen materiaalia 3–5 asiakastilanteessa viikon aikana
- Ammattilainen käyttää materiaalia asiakastilanteissa, joissa havaitsee tuen tarvetta. Ikääntynyt ohjataan tarvittaessa materiaalissa olevien toimijoiden tuen piiriin.
- Käydään kokoava keskustelu työyhteisössä.
- Sovitaan, miten asiaa pidetään jatkossa esillä; säännöllisesti vai kampanjaluontoisesti.
Puheeksi ottamisen tukena on arjen turvan Älä osta -esite (liite 1) ja toimijakartta (liite 2). Älä osta -esitteen ja toimijakartan läpikäyminen verkostotapaamisissa on tärkeä osa mallin käyttöönottoa. Kotihoidon henkilöstölle suunnattu puheeksi ottamisen materiaaliin liittyvä lyhytkoulutus voisi pitää sisällään seuraavat asiat:
- Arjen turvan kokonaisuus
- Miksi ennakointi on tärkeää?
- Miten ottaa asia puheeksi?
- Miten toimia, jos tunnistaa ikäihmiselle epäedullisen tilanteen?
Kuva
Toimintamallin käyttöönotto on helppoa ja se yhdistyy helposti arkiseen asiakastyöhön sekä kotihoidossa että asiakas- ja palveluohjauksessa. Toimintamalli ei vaadi uusien asioiden tiedollista opettelua, mutta se vaatii työyhteisö- ja yksilötasolla päätöksen ja rohkeuden lisätä ennakoivaa työskentelyä.
Toimintamallin pilotointia ei ehditty toteuttaa TulKoti-hankkeessa. Pilotoinnissa saataisiin käyttäjäkokemuksia, joiden pohjalta materiaalia ja käyttöönottoa voitaisiin kehittää edelleen.
Toimintamallia ei ole käyttöönotettu, joten arviointia ei ole voitu toteuttaa tulosten osalta.
Prosessiarvioinnin näkökulmasta arvioituna hankesuunnitelman tavoite täyttyi, toimintamalli on kuvattu, dokumentoitu ja vertaisarvioitu. Toimintamalli on käyttöönotettavissa Lapissa ja hyödynnettävissä myös muilla hyvinvointialueilla sovellettuna.