Lapsen kehitysvamman tunnistaminen, diagnostiikka ja tarpeenmukaiset palvelut -palveluketju, Pohjois-Pohjanmaan hva (RRP, P4, I1)
Toimintamalli kuvaa alle 18-vuotiaan kehitysvammaisen lapsen palveluketjun Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella, johon sisältyy kehitysvamman tunnistaminen, diagnosointi sekä lapsen tarpeenmukaiset palvelut.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta, joka on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Pohde vastaa yli 400 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Työntekijöitä Pohteella on lähes 19 000. Pohteen toiminta-alue on maantieteellisesti laaja, alueeseen kuuluu 30 kuntaa.
Pohteen tavoitteena on väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden parantuminen sekä palvelutarpeiden väheneminen. Yhdenvertaisuus, osallisuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus ovat johtotähtiä. Tällä hetkellä hyvinvointialueen sisällä on eroja palveluihin pääsyssä ja toimintamalleissa, joita kehittämistyöllä pyritään pienentämään. Toimintojen kehittämisen avulla alueen asiakkaat saavat yhteen sovitettuja, monialaisella yhteistyöllä toteutettuja ja sujuvammin toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja.
On tunnistettu, että Pohteen alueella asiakkaan kehitysvamman tunnistaminen, varhainen tuki ja puheeksi ottaminen viivästyvät, mikä voi aiheuttaa asiakkaalle haasteita opinnoissa, työelämässä ja elämänhallinnassa. Riskit ongelmien kasaantumiselle kasvavat. Kehitysvamman varhaisen tunnistamisen, puheeksi ottamisen ja oikein kohdennetun tuen avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti niin yksilö- kuin yhteiskunnallisella tasolla.
Suomessa sote-toiminnan ja kehittämisen yleinen haaste on palvelujärjestelmän hajanaisuus ja asiakkaiden lisääntyvä eriarvoistuminen. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Sote-palveluissa covid-19 -epidemian hoito on aiheuttanut palveluvajetta, mikä johtaa sairauksien ja sosiaalisten ongelmien pahenemiseen, kun apua ei ole saatavilla riittävän varhaisessa vaiheessa. Epidemiasta aiheutunut kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella asiakkaan kehitysvamman tunnistaminen viivästyy, mikä voi aiheuttaa haasteita opinnoissa, työelämässä ja elämänhallinnassa. Riskit ongelmien kasaantumiselle kasvavat. Erikoissairaanhoidon kehitysvammatutkimuksiin on runsaasti jonoa. Lisäksi kehitysvammainen asiakas ei aina ohjaudu oikeiden palveluiden piiriin, mikä näyttäytyy asiakkaalle "luukuttamisena".
Kehittämistyön alkuvaiheessa tehdyn nykytilan- ja osaamiskartoituksen sekä asiakasraatien perusteella tunnistettiin, että kehitysvamman varhaista tunnistamista tulee vahvistaa ja kuvata kehitysvammaisen lapsen palveluketju. Lisäksi ammattilaisten kehitysvammaosaamista tulee vahvistaa.
- Ydintiimi (projektisuunnittelijat x4, projektipäällikkö ja prosessin omistaja). Projektisuunnittelijoilla on päävastuu työryhmätyöskentelyn etenemisestä, tiedon kokoamisesta ja kehittämistoimenpiteiden käynnistämisestä sekä koordinoinnista.
- Vammaispalveluiden ohjausryhmä; kommentointi ja sparraus
- Kliinistä työtä tekevät ammattilaiset/substanssiosaajat/eri ammattiryhmien edustajat/asiantuntijat moniammatillisesti eri toimialueilta; asiantuntijakommentointi sekä sisällön arviointi
- Kokemusasiantuntija ja asiakasraadit; kehittäminen ja sisällön arviointi
- Järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset; yhteistyö ja yhteiskehittäminen
Lapsi, jolla on kehitysviiveitä ja/tai oppimisen haasteita tunnistetaan, kohdataan ja huoli otetaan puheeksi lapsen ja huoltajien kanssa ammatillisesti. Lapsen hoito- ja palveluprosessi käynnistyy oikea-aikaisesti, lapsi ohjautuu tarpeenmukaisiin tutkimuksiin joustavasti ja monialainen yhteistyö on sujuvaa.
Tulee laatia selkeä, yhtenäinen palveluketju, jossa eri tahojen roolit ja vastuut on kuvattu.
Tulee vahvistaa ammattilaisten kehitysvammaosaamista koulutuksen avulla.
Suomessa kehitysvammaisuuden esiintyvyys on suunnilleen sama kuin muissa länsimaissa. Suomessa kehitysvammaisia henkilöitä on noin 50 000. Heistä suurin osa, runsas 90 % on lievästi (60 %) tai keskiasteisesti (30 %) kehitysvammaisia.
Pohteen alueella on noin 4000 kehitysvammaista. Erikoissairaanhoidon kehitysvammatutkimuksiin jonottaa noin 100 lapsi- ja aikuisasiakasta. Arvioidaan, että Suomessa on jopa tuhansia kehitysvammaisia ihmisiä, joilla ei ole diagnoosia.
Kehittämistyöhön on osallistunut koulutettu kokemustoimija sekä perheitä, joissa lapsi on saanut kehitysvammadiagnoosin. Asiakkaat ovat kertoneet omia kokemuksiaan, joiden pohjalta kehittämistyötä on kohdennettu vastaamaan heidän näkemyksiään. Lisäksi asiakkaat ovat kommentoineet kehittämistyön tuloksia.
LAPSEN KEHITYSVAMMAN TUNNISTAMINEN, DIAGNOSTIIKKA JA TARPEENMUKAISET PALVELUT -PALVELUKETJU
Lapsen kehitysvamman tunnistaminen, diagnostiikka ja tarpeenmukaiset palvelut -palveluketju on Pohteen ammattilaisten saavutettavissa Hoitoketjut -sivustolla.
Palveluketju sisältää kehitysvamman tunnistamisen ja diagnosoinnin prosessin sekä kehitysvammaisen lapsen tarpeenmukaiset palvelut. Ketju alkaa huolen heräämisestä ja kehitysviiveen ja/tai oppimishaasteiden tunnistamisesta edeten diagnostiikkaan ja sen jälkeisiin palveluihin. Se sisältää kuvaukset perustason asiantuntijoiden tehtävistä, monialaisesta yhteistyöstä ennen erityistasolle lähettämistä, aiheet erityistasolle lähettämiseen sekä kehitysvammaisen lapsen tarpeenmukaiset palvelut diagnoosin jälkeen. Palveluketjun kohderyhmänä ovat lasten kanssa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.
TYÖKALU KOULUIKÄISEN LAPSEN KEHITYSVAMMAN VARHAISEN TUNNISTAMISEN TUEKSI
Kehitysvamman varhaisen tunnistamisen tueksi on kehitetty kehitysvamman tunnistamistyökalu, joka on tarkoitettu ensisijaisesti Pohteen perustason sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käyttöön. Tunnistamistyökaluun on kuvattu erilaisia herätteitä ja haasteita, joita voi ilmetä lapsilla, joilla epäillään kehitysvammaa. Kehitysvamman tunnistamistyökalun tavoitteena on, että huolen herätessä lapsi ohjautuu oikean tuen piiriin ja tarvittaviin jatkotutkimuksiin hyvissä ajoin, ennen ongelmien kasaantumista.
OSAAMISEN VAHVISTAMINEN
Vammaispalveluiden työntekijöille järjestettiin koulutuspäivä yhteistyössä Tukena-säätiön kanssa. Koulutuspäivän aiheita olivat: Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen merkitys, ihmislähtöiset palvelut ja itsemääräämisoikeus sekä tuki ja tieto eri elämänvaiheissa.
Ammattilaisten kehitysvammaosaamisen vahvistamiseksi OYS Konstin ammattilaiset ovat tehneet koulutusvideon, jonka tavoitteena on lisätä valmiuksia tunnistaa kehitysvamma varhaisemmin ja antaa keinoja kehitysvammaisen asiakkaan kanssa toimimiseen eri palveluissa. Koulutuksen aiheita ovat: Kehitysvamman tunnistaminen, diagnostiikka ja kehitysvammatutkimuksiin ohjaaminen, kehitysvammaepäilyn puheeksi ottaminen ja palveluihin ohjaaminen sekä kehitysvammaisen asiakkaan kohtaaminen.
Kuva
Toimintamallin juurruttaminen Pohteen alueen sote-ammattilaisille edellyttää suunnittelua, toteutusta sekä arviointia. Johdon tuki on keskeisessä roolissa toimintamallin juurtumisessa käytäntöön.
Toimintamallin juurruttamisen vaiheet
- Juurruttamissuunnitelman laatiminen
- Johdon sitouttaminen ja linjaukset
- Sisäinen ja ulkoinen viestintä; ketjusta tiedottaminen erilaisten viestintäkanavien kautta
- Juurruttamisen käytännön toteuttaminen; ketjun esitteleminen hyvinvointialueen henkilöstölle avoimissa info-tilaisuuksissa Teamsin välityksellä
- Arviointi
-
Palveluketjun ylläpito- ja päivittämisvastuu siirtyy organisaatiolle hankeajan jälkeen
Lapsen kehitysvamman tunnistaminen, diagnostiikka ja tarpeenmukaiset palvelut -palveluketju on kehitetty ja otettu käyttöön Pohteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työn tueksi.
Työkalu kouluikäisen lapsen kehitysvamman varhaisen tunnistamisen tueksi on kehitetty ja otettu käyttöön.
Ammattilaisten kehitysvammaosaamista on vahvistettu koulutuksen avulla.